Biskopsön kluuvijärvien lomissa kiemurtelee monimuotoinen luontopolku

➡️ 5 km

Kulkuaika 1,5–3 h

Sijainti: Lähtöpiste kartallaGoogleMaps -reittikartta.

Yhteysalus Taalintehtaalta, katso lautta.net (Hiittisten reittialue)

Saapuminen luontopolulle

Biskopsön saari Kemiönsaaren pääsaaren eteläpuolella on monelle tuntematon retkikohde, sillä saarella olevaa luontopolkua ei ole juuri mainostettu. Saaren mökitetyt rannat eivät houkuttele tutkimaan saarta tarkemmin, ja vierasvenelaiturin puuttuminen ei vedä veneilijöitäkään saarelle. Saaren tutkiminen kuitenkin kannattaa, sillä sen keskiosista löytyy merkitty luontopolku. Se johdattaa kulkijan saaren vihreään sydämeen, luonnonsuojelualueelle kluuvijärvien lomiin. Tästä luontopolusta ja sen näköalatornista on kiittäminen saaren kyläyhdistystä.

Saarelle on helpointa päästä arkipäivisin maksuttomalla yhteysaluksella. Taalintehtaan kylästä liikennöi aamuvarhaisella koulu- ja työmatkakyydityksiäkin hoitava m/s Alva, ja paluu on iltapäivällä takaisin. Merimatka kestää hieman reitistä riippuen puolen tunnin molemmin puolin. Kyydit pitää muistaa tilata jo edellispäivänä. Mikäli saarelle halajaa koko viikonlopuksi, yhteysalus Stella vie saarelle perjantai-illaksi ja tuo takaisin sunnuntaina myöhäisiltapäivällä.

Kun astuu yhteysaluksesta satamaan, saattaa pelästyä tulleensa jonkun pihalle. Yhteysaluslaituri sijaitsee suoraan vaahteroiden ympäröimän entisen koulurakennuksen edessä, joka on nykyään yksityisomistuksessa. Laiturin postitalosta löytyy luontopolun kartta ja luontopolun pisteet esiteltynä suomeksi ja ruotsiksi – maastossa ei ole luontopolkutauluja, joten kartta kannattaa ottaa mukaan. Laiturilta kuljetaan peltotilkkujen ja umpeutuvien niittyjen vieritse kärrytietä rengasreitin alkuun noin kilometrin verran.

Vanha koulurakennus.

Polkua pitkin metsän siimeksiin

Rengasreitti alkaa Slätbergetin kalliolta. Risteyskohdan postilaatikosta voi poimia mukaansa luontopolun kartan, mikäli sellaista ei huomannut postitalolta ottaa. Kyltit ohjaavat kiertämään polun vastapäivään. Kärrypolkua on kuljettava vielä tovi, kunnes kapea, mutta helposti seurattava polku sukeltaa metsän siimeksiin. Se johdattaa kulkijan hetkessä syvälle paksun sammalmattoisen kuusikon kätköihin, jossa ympäröivä hiljaisuus tiivistyy kosteudeksi.

Kartan mukaan olen saapunut vanhaan metsään ja tunnelma on sen mukainen: elämää ja monimuotoisuutta pursuava. Syksyisen metsän pohja on täynnä mitä erilaisimpia sieniä. Sammalmättäillä pötköttää lahopuita, joita pitkin ryömii jos jonkinlaista hyönteistä ja limasientä. Haistelen ilmaa; syksyinen vanha metsä tuoksuu salmiakkisen makealta. Polku kiipustaa kuin huomaamatta askel askeleelta ylöspäin, ja metsä ympärillä avartuu vähitellen kilpikaarnaisten mäntyjen hallitsemaksi sekametsäksi.

Polku on paikoin kapea, mutta helposti seurattavissa.

Polusta erkaantuu noin 200 metrin pisto käkkyräisten mäntyjen lomitse saaren korkeimmalle paikalle, Högbergetille. Pieni lisälenkki ja kipuaminen kannattaa, sillä polun päästä löytyy saaren kyläyhdistyksen ylpeydenaihe, vuonna 2014 rakennettu kaikkiaan 47 metrin korkeuteen kohoava kolmikerroksinen näköalatorni penkkeineen ja pöytineen. Tornin laelta avautuu yllättävän metsäinen panoraamamaisema. Syksyn kultaamat koivut luovat väriläiskiä vihreisiin seinämiin. Kirkkaalla ilmalla tornista voi erottaa kaukana horisontissa kohoavan Bengtskärin majakan jykevän hahmon.

Näköala tornin huipulta houkuttelee pitämään taukoa.

Polku jatkaa sulavan kumpuilevassa metsämaisemissa. Kulkeminen ei käy yksitoikkoiseksi: milloin polku vie avokallion yli tai suurten kivenlohkareiden vieritse, milloin kilpikaarnaisten mäntyvanhusten takaa pilkottaa lampi tai ruskan väreihin pukeutunut saraikkoinen avosuo tai räme. Käsi hamuaa hyllyvistä rahkasammalmättäistä punaposkisia karpaloita ja punavioletiksi muuttuneista varvuista juolukoita.

Polku kiertää suuren Stormossträsketin suoalueen. Stormossträsket on entinen kluuvijärvi, joka on maankohoamisen myötä kuroutunut ensin merenlahdesta järveksi, ja sen jälkeen soistunut lähes kokonaan umpeen. Järvestä on muistona enää sen keskeltä löytyvät pienet avovesilampareet, joita ei polulle näy. Stormossträsketin vesi virtaa purona läheiseen erämaiseen järveen, Storträsketiin, joka on yksi saaren kolmesta vielä avoimena olevasta kluuvijärvestä. Polku laskeutuu alas saniaisten reunustamaan notkelmaan, ja kääntyy hiljalleen takaisin päin kulkematta Storträsketille asti. Järvelle mielivän on siis löydettävä oma polkunsa. Se onnistuu helpoiten Skjutbanan-merkin jälkeen oikealle jäävän metsästystornin vierestä, jossa paikoin leveänkin metsäojan yli on laitettu puita ylittämisen helpottamiseksi. Järven rantaan on vain noin 150 metrin matka.

Notkelmasta noustaan ylös kalliomänniköiden lomaan ja oikealle puolelle jää vanha louhos, josta on syntynyt tummavetinen metsälampi. Hetken aikaa polku kulkee vielä kalliomänniköitä pitkin. Siellä tällä maisemaa elävöittävät kalliopainanteiden rämelaikut suopursuineen. Polun varrelta löytyy piikkilanka-aidan jäänteitä, jotka muistuttavat ajasta, jolloin karja laidunsi Biskopsön metsiä. Hienoimmat metsät ovat kuitenkin auttamattomasti takana päin, ja vähän ennen rengasreitin yhtymäkohtaa metsä muuttuu syksyisestä sienten kirjomasta menninkäisten valtakunnasta tavalliseksi talousmetsäksi. Sen jälkeen on jäljellä paluu tuttua kärrypolkua pitkin takaisin yhteysaluslaiturille.

Vaha louhos, joka on täyttynyt vedellä.

Biskopsön arvokas luonto

Biskopsön saaren länsiosat kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Etenkin alueen fladojen ja kluuvijärvien on todettu olevan geologisesti, maisemallisesti, kasvitieteellisesti ja eläintieteellisesti merkittäviä, edustavia ja ainutlaatuisia. Mikäli vietät aikaa saarella enemmän, kannattaa käydä katsomassa saaren kaikki kolme järveä – jokainen niistä on täysin omanlaisensa ja edustaa eri vaiheissa olevia kluuvijärviä. Saaren luontoarvoista voi lukea lisää ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Sijainti: N=6656507.935, E=252245.130. Lähtöpiste kartalla.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.