Alttarvaha, Paimio

Alttarvaha. Tuo nimi oli pitkään askarruttanut ja valvottanut öitäni, sillä muistin hämärästi aikoinani törmänneeni mustavalkoiseen ja rakeiseen kuvaan, jonka alla luki koruttomasti Alttarvaha. Kuvassa oli suurehko kivenjärkäle, jonka päälle oli asetettu luonnonmateriaaleista tehty risti.

Nyt vain itselläni oli hukassa, että missä kumman yhteydessä tuohon vahan kuvaan olin törmännyt.
Kuin sattumalta sain käsiini pienen vanhan teoksen, joka käsitteli Paimion alueen suojeltavia luontokohteita. Siellä ohessa törmäsin uudestaan samaiseen kuvaan, sekä muutaman sanan pituiseen selvennökseen vahan taustasta.

Seuraavaksi alkoikin karttojen selailu, josko kyseinen vaha olisi merkattu niihin. Ja löytyihän se lopulta sieltä.
Kaunis alkukeväinen ilta ja auto otti suunnaksi Paimiossa sijaitsevan Askalan voimalan, sillä vahan pitäsi sijaita samoilla “huudeilla” kuten nuorempi ikäpolvi asian ilmaisisi.

Oikeastaan miltei vastapäätä kuin mistä käännytään isommalta tieltä Askalaan, lähtee tienhaara kohti Alttarvahaa. Asfaltti muuttuu pian hiekkatieksi. Tiepohjan laatu heikkenee kilometrien edetessä.

Saavuttuamme riittävän lähelle vahaa tieltä käsin, mielestäni vasemmalle puolen jäi metsään erkaneva polku. Nyt oli syytä alkaa etsimään menopelille sopivaa paikkaa, missä se ei aiheuttaisi muulle tieliikenteelle suurempaa haittaa. Onneksi hiekkatie sopivasti haarautui ja risteykseen sai suuremmankin ajoneuvon sopivasti parkkiin.

alttarvaha1

Ei tarvinnut kuin poistua autosta, niin samalla silmiin osui metsän laidassa oleva aikaa nähnyt puinen kyltti ALTTARVAHA ja varmuudeksi vielä laudan toinen pää oli veistetty nuoleksi.

alttarvaha5

Siis patikalla eteenpäin siihen asti, missä näin tiestä erkanevan polun aiemmin autosta. Sen oli pakko olla kohteelle johtava polku. Puihin oli vielä merkattu kolmella eri värillä reitti. Polku oli selkeä ja vaikutti useasti tarvotulta, joten eksymisen vaaraa ei pitänyt tuleman.

alttarvaha7

Noin 500 metriä tieltä taivallettuamme saavuimme inhasti haisevalle suolle, josta puut olivat saaneet väistyä metsäkoneiden ammottavaan kurimukseen. Nyt tuo entinen poluksi tituleerattu kulku-ura oli vain karvas muisto, sillä metsäkoneet olivat myllänneet alueen täyteen kuravelliä ja vettä olevia lammikoita.

No märin kengin siitäkin selvittiin ja saavuttiin seuraavaksi kallioalueelle, jossa jo pian tervehtikin metsäkirkolta näyttävä luontokohde.

alttarvaha6

alttarvaha2

Vasemmalle jäi kivistä kasailtuja penkinsijaa tekeviä rakennelmia ja taisi siinä olla jokin epävirallien leirinuotiopohjakin. Oikealle taas avautui itse päänäyttämö, Alttarvaha.

alttarvaha3

Ensireaktio oli, että onpas se pieni.

Vaha ei todellakaan ollut kuin reippaasti aikuisen miehen rinnankorkuinen. Sen päällä oli puinen risti ja sen edessä alttaria kuvaava muutama suurehko kivi.

Jokin kuitenkin pisti pohtimaan, että miksi. Miksi tämä on täällä ja vielä jokin taho sitä hoitaa?

alttarvaha4

Vahan taakse on pakko kätkeytyä jokin suurempi tapahtuma ja niin siihen onkin, kun raottaa historian pölyisiä sivuja.

Vahan ohi on kulkenut liputustie, jota käytti Marttilan taisteluun valmistautuva seurue keulassaan ei vähempi kuin itse Kaarle Herttua. Elettiin vuotta 1599 ja maassamme olivat talonpojat ja muutamat aateliset käyneet kapinoimaan Ruotsin valtiovaltaa vastaan.

Ennen kiivasta yhteenottoa sotaväki sai herransiunaksen ja mikäs lieneekään ollut sen komeampi paikka kuin nykyään Alttarvahana tunnettu kivenmurikka.

Jos puhutaan voimapaikoista, joissa tietäjät ovat hakeneet neuvoa tai tehneet taikojaan, niin nyt seisoin itse todeksi muuttuneella voimapaikalla. Kaarle Herttuan sotajoukot löivät maahan Marttilassa kapinoivat suomalaiset.

Myöhemmin Alttarvahaa käytettiin Isovihan aikana samaisiin tarkoituksiin ja silloin venäläiset saivat antaa periksi vahan voimalle. Nykyään paikalle järjestetään retkiä, siellä on myös ajoittain pidetty jumalanpalveluksia, mutta suurin kävijäkunta paikalla lienevät nykyään geokätkijät. Alttarvahalla on geokätkö.

Kohteena Alttarvaha on ihan kiva päiväretkikohde, jonka taustat ja historia lienevät kuitenkin kohdetta antoisampia. Vahasta löytyy myös muistolaatta, jonka siihen on kiinnittänyt PAIMIO-SEURA jo vuonna 1958.

Juhana Herttuan sotaretkistä voi lukea yleisesti muun muassa seuraavista linkeistä: Kaarle IX, Nuijasota ja Turun verilöyly.

Kohde kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6717006, E 266987.

4 replies
  1. Tuomo Kesäläinen
    Tuomo Kesäläinen says:

    Tämä olikin mukava juttu, kiitos Harrille! Sama paikka on omalla kartallani kummitellut pian vuosikymmenen mutta koskaan en ole saanut aikaiseksi siellä käydä. Miksiköhän? Ehkä siksi, että se on enemmän muistomerkki kuin luontokohde – vaikka tässä kyllä mukavasti yhdistyvät molemmat… Pitää varmaan tämän tarinan myötä tänä syksynä korjata asia.

    Vastaa
  2. Eino Heikkonen
    Eino Heikkonen says:

    Olin Paimion maatalouskerhoneuvojaopistossa 1964-1965 ja silloin kävin Alttarvahalla joidenkin kurssikavereiden kanssa. Oli mielenkiintoista lukea nyt 30.01.2020 paikan historiasta. Eino Heikkinen

    Vastaa
    • Jonna Saari
      Jonna Saari says:

      Hei Eino! Kiitos mukavasta kommentistasi, onpa hienoa kuulla että artikkelimme herätti muistoja 🙂

      Ystävällisin terveisin Retkipaikan puolesta, Jonna Saari

      Vastaa
  3. Risto
    Risto says:

    Askalan tiehaaraa vastapäätä ei näyttäisi olevan tuolla alussa kuvattua hiekkatietä tai muutakaan kuvukseen sopivaa tietä. Mahdettiinkohan siinä tarkoittaa Inkeriäistentietä? Ehkä. Niinkuin kartoista näkee niin Altarvahalle on muita paljon helpompia reittejä.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.