Sokosti Challenge -retkeilykurssi
Tunturituulien kera kuljet, edessä selkosten outamaat.
Nuotion lämmössä silmäs suljet, ja liron lauleloon saat nukahtaa.
Pois kerran poikkesit valtatieltä, pois poronpolku sun johdattaa.
Jos levon mielesi löydät sieltä, sinun maasi on lapinmaa.
Vaikka luonto on aina näytellyt suurta roolia elämässäni, ei voi sanoa, että olisin retkeilyssä vielä kovinkaan konkari. Sen vuoksi ilahduin valtavasti, kun minulle tarjoitui mahdollisuus lähteä mukaan Suomen Ladun järjestämälle Sokosti Challenge -retkeilykurssille.
Monipuolinen kurssikokonaisuus oli siis yhtä osuva allekirjoittaneelle kuin kymmenpäiselle retkiseurueellemme, jonka ikähaitari vaihteli 25-50+ välillä. Kiilopäältä alkaneen kurssin toteutunut tavoite oli, että jokainen osaisi suunnitella turvallisen retken taitoihinsa ja omaan kuntoonsa perustuen.
Se tarkoitti myös, että opimme valmistamaan retkiruokaa, käsittelemään puukkoa ja kirvestä turvallisesti ja vuolemaan ainakin sinnepäin kauniita kiehisiä, tunnistamaan ”kukkia ja kakkoja” (vaelluksella syntynyt lentävä lause) ja valitsemaan oikeanlaisen retkivarustuksen. Selviytyäkin, sillä tämä laji kun loppujen lopuksi on jonkin verran varustepoliittista luonnon osatessa näyttää aurinkoisen puolensa lisäksi myös harmautta, kylmyyttä, märkyyttä ja maaston haastavuutta. Sen vuoksi on tärkeää, että varustus on oikeanlainen, ettei rinkka paina liikaa ja että muonitusta on silti riittävästi.
Viiden päivän mittaista vaellusta edelsi viikonlopunmittainen opinto-osuus. Luentojen aikana käytiin läpi muun muassa hyvän retkiteltan ominaisuudet, miten majoittua Bivi-pussissa ja millainen makuupussi oikeasti kannattaa hankkia. Puhuimme myös hyvän tovin retkeilijän turvallisuudesta sekä siitä, miten rinkka tulee pakata oikein.
Henkilökohtaisesti minua kiinnosti kaikkein eniten grammanviilaus. Vaikka olen tunnettu kevyellä repulla reissaamisesta, sain kurssilta sen verran paljon vinkkejä, että taakka keveni varmasti useamman kilon verran tulevilta reissuilta.
Itse vaelluksen aikana pääsimme ihailemaan ilta-auringossa kylpevää maisemaa Sokostin huipulta, vehreää ja perhosten asuttamaa Paratiisikurua sekä kaunista Luiro-järveä. Myös neljä tunturihuiputusta jäivät pysyvästi mieleen, samoin pienistä vesiputouksistaan tunnettu Jaurutuskuru.
Sokosti Challenge -retkeilykurssia voi siis varauksetta suositella kaikille hyväkuntoisille luonto- ja erämielisille. Vaikka päivämatkat nousivat yleensä 20 kilometriin, pidimme riittävän usein juoma- ja levähdystaukoja, eikä kukaan jäänyt joukosta missään vaiheessa matkaa.
Juomapullojen täyttöä Paratiisikurussa.
Ukselmapään huiputus.
Ja vaikka kurssilla tuli opittua jos mitä, ei yhteen hommaan tuntunut kuitenkaan löytyvän ratkaisua.
”Pidemmän päälle Lapinhulluuteen ei ole lääkettä. Sori.”
– Juhani Metsäpelto, Suomen Latu
Viimein taisin siis minäkin mieleni nyrjäyttää, eikä paluuta takaisin ole muuta kuin niiden satojen kilometrien verran, jotka erottavat minut Lapin aukeista ja aavoista erämaista.
Yöttömän yön taikaa Sokostin huipulla iltakymmeneltä. Kuva: Suomen Latu
Voisitko listata, mitkä vinkit koit hyviksi ajatellen grammanviilausta? Mielelläni kuulisin! ?