Yhdeksän Kirkkonummen saarta ja yksi hylkeille varattu majakkaluoto: suosituskohde horisontin haikailijoille ja majakkabongareille
Yhteistyössä Visit Kirkkonummi
Saaristoon kaipaavat suuntaavat usein katseensa lounaaseen. Aivan pääkaupunkimme kupeesta löytyy kuitenkin uskomattoman upea saaristo: Porkkala. Porkkalan retkisaaresta toiseen hypellen voi rakentaa useamman päivän elämysmatkan ja kokea olevansa hieman kauempana kaikesta kuin todellisuudessa onkaan.
1. Stor Träskö – melkein kansallispuisto
Kartta
2 keittokatosta, 3 puuceetä
Strora Träskö, Stor Träskö, Träskön, Storlandet – rakkaalla saarella on monta nimeä. Stora Träskö on piirretty jo vanhimpiin Suomenlahden karttoihin. Ei siksi, että saarella olisi merkitystä navigoinnin kannalta vaan siksi, että saaren pienestä järvestä sai täydennystä alusten vesivarastoihin.
Jo vuonna 1938 Suomeen perustettiin neljä kansallispuistoa. Tämä saari oli yksi näistä neljästä kansallispuistosta. Saari puistoineen jäi pian sodan jalkoihin. Neuvostoliiton palauttaessa saaren Suomelle vuokra-ajan päättyessä vuonna 1956, luonnon todettiin kokeneen kovia, ja kansallispuisto lakkautettiin. Vuonna 1976 Kansallispuistokomitea esitti puiston perustamista uudelleen, tuloksetta. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi päätettiin Suomeen perustaa yksi uusi kansallispuisto. Tuolloin Porkkala hävisi täpärästi Hossalle, ja jälleen Träskö jäi vaille juhlavaa kansallispuiston arvonimeä. Saari sekä pohjoispuolen pienemmät saaret ovat kuitenkin luonnonsuojelualuetta, joten leiriytyminen alueella on kielletty.
Jos haluat löytää retkellesi ripauksen seikkailun tuntua, lähde Stora Träskön vietäväksi. Venäläisten rakentamat linnoitteiden rauniot, vuoden 1899 mallia oleva, unohdettu pyöreä loisto, osittain umpeen kasvanut luontopolku, salaperäinen sisäjärvi ja luolassa lymyilevät portaat luovat hiljaiseen saareen todella mystisen tunnelman. Millaisen yöseikkailun tänne voisikaan rakentaa? Toki saareen kannattaa tutustua myös silkasta ihastuksesta luontoon: nuorehko havumetsä, lehdot ja monipuoliset kalliot tarjoavat tutkittavaa kokonaiseksi päiväksi.
Aikaisemmin saarta isännöi Metsäntutkimuslaitos, mutta nyt alue on Metsähallituksen hallinnassa. Eteläreunan Sundsgrundetin itäreunalla on yksityinen mökki laitureineen. Toivottavasti kaikki retkeilijät muistavat kunnioittaa mökkiläisen yksityisyyttä.
Viisykkönen.fi: Kirkkonummelta löytyi unohdettu merenkulkijan loisto – Venäjän Laatokalla voi olla samanlainen
2. Linlo – hiljainen yllättäjä
Kartta
3 keittokatosta, 7 avogrilliä, 2 puuvajaa, evästelypöytiä, 6 puuceetä
Osoite: Linlontie 136, Kirkkonummi
Porkkalan ja Upinniemen suojaisessa välissä on veneettömän saaristoretkeilijän paratiisi, Linlon saari. Ajomatkalla voi mieleen hiipiä epäusko – onko näiden mutkaisten teiden takana todellakin ihan virallinen ulkoilualue? Ja onhan siellä. Periltä löytyy hyvä, huvivenesataman kanssa yhteinen parkkialue.
Saarelle pääsee helposti tukevaa siltaa pitkin. Sillan juuresta retkeilijä löytää opastaulun, joka antaa yleiskuvan saaresta ja sen lukuisista taukopaikoista. Saaren pohjoisosassa on uimaranta pukukoppeineen.
Useampikin retkeilyblogi toistaa ihmetellen samaa: miten näin hieno retkisaari voi olla näin hiljainen? Saari yllättää myös monipuolisuudellaan. Jyrkkiä ja matalia kallioita, mäntyjä, synkkää kuusimetsää, rantaniittyjä ja tervalepikoita. Löytyypä saaresta myös komea lippaluola.
Opasteisia reittejä saarella ei ole, joten jokainen voi kokea olevansa oman elämänsä löytöretkeilijä, täydellisen eväspaikan etsijä. Rantoja seuraillessa saari tuntuu kokoaan suuremmalta. Maankohoamisen myötä pienet luodot ovat yhdistyneet yhdeksi monipoukamaiseksi saareksi, jolloin rantaviivaa on kertynyt tallattavaksi yllättävän paljon.
Antti Parjanne: Uudenmaan parhaat suunnistusmaastot
Lue Retkipaikan jutut Linlon saarelta:
Millainen on Linlo rospuuttoaikaan?
Saaren verran ulkoilmaelämyksiä Porkkalan kupeessa
3. Rönnskärin majakkasaari ja lintuasema
Rönnskärin saari on puolustusvoimien aluetta. Maihinnousu on kielletty ilman kulkulupaa. Aivan mahdotonta saarelle pääsy ei kuitenkaan ole. Yksi mielenkiintoinen, toki aikaa vaativa keino on aktiivisen lintuharrastuksen aloitus. Saarella on aktiivinen lintuasema, Rönski, jonne asemamaksun maksaneet lintuharrastajat voivat saada asemahoitajan anomana kulkuluvan.
Kauaksi valkoisena hohtava Rönnskärin majakka on alkuaan Suomen toiseksi vanhin majakka. Alun perin Porkkalan majakkana tunnettu rakennus valmistui ikivanhan laivaväylän varrella vuonna 1800. Tätä ennen jo 1600-luvulla saaressa oli luotsiasema.
Nyt majakka on saanut tähyillä rauhassa ja muutoksitta maisemaa 90 vuoden ajan. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Venäläiset räjäyttivät ensimmäisen majakkarakennuksen vain 8 vuotta majakan valmistumisen jälkeen. Uusi majakka valmistui saaren graniitista vuonna 1814, vain huomatakseen olevansa lyhyenläntä. Majakkaa korotettiinkin heti vuonna 1822 nykyisin valkoisena hohtavan osan verran. Englantilaiset tuhosivat koko komeuden vuonna 1854, ja jälleen päästiin rakentamaan uutta majakkaa.
Myöhemmin Rönnskärin saaren todettiin sijaitsevan liiaksi sisäsaaristossa. Uusi majakka rakennettiin selvästi etelämmäksi, Kallbådanille vuonna 1920. Rönnskärin majakan valot sammutettiin vuonna 1928.
Tringa.fi: Rönnskärin lintuasema
Verkkonummi.fi: Rönnskärin majakkasaari
Verkkonummi.fi: Lintuasema Rönnskärillä
4. Stora Brändö – loistavaa linnustoa ja vanha kalastaja-asumus
Kartta
1 keittokatos, 2 tulipaikkaa, 2 puuceetä, lintutorni
Stora Brändön on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen retkisaari, jonka kupeessa kyhnäävät pienemmät luotosaareet Brändö-klackarna, Ryssgrund ja Brändökobben.
Saarella vierailuun kannattaa pikaisen pistäytymisen sijaan varata kunnolla aikaa. Saaren ympäri kulkevaa polkua seuraten pääsee kokemaan todella monipuolista luontoa. Pohjoisessa idän silokallioilta siirrytään lännen keittokatokselle, jonka vieressä lehtomaista luontoa värittää vanhan kalastaja-asumuksen raunioiden sireenit.
Länsirannan kalliot ovat jyrkkiä ja jylhiä, päällä tuoksuvat pursuiset suot. Saaren keskustaa mehevöittävät hyvät mustikkamaat.
Etelän luodot ovat linnustonsuojelualuetta, jossa liikkuminen on kielletty. Koko saaren eteläreunan maiseman pääsee kuitenkin nauttimaan lintutornista käsin.
Uudenmaan virkistysalueyhdistys: Stora Brändö
Lähteelän ulkoilualueen saaret
5. Stora Svartö
Kartta
2 keittokatosta, 2 puuceetä
Stora Svartön kallioille voi tehdä meriretken, vaikka ei venettä omistaisikaan. Lähteelän ulkoilualueen rannasta voi vuokrata soutuveneen edullisesti käyttöönsä ja nauttia kohtuullisesta merimatkasta luonnon kauniille saarelle.
Saaren korkeimmat kalliot kohoavat jopa 20 metriä merenpinnasta, joten tälle saarelle kannattaa kiivetä tähyilemään, kun haluaa nähdä pitkälle Porkkalan saaristoon.
Saarella yöpyminen maksaa 10 €, maksu hoituu käteisellä saaressa olevaan harmaaseen laatikkoon. (Tieto kesältä 2018. Lähteelän ulkoilualueen yrittäjä vaihtunee vuodelle 2019. Ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa Helsingin kaupungin Lähteelä-sivulta.)
6. Södergrund
Kartta
Tulipaikka, puucee
Södergrundin sijainti tarjoaa oivan mahdollisuuden retkeilijälle, jonka katse kaipaa tyhjää horisonttia rauhoittuakseen. Saaren länsiosa on avoin kaikille retkeilijöille, mutta keskiosa on varattu Soukan venekerholle.
7. Söderskär
Söderinäkin tunnettu luontohelmi jää verkon hakutuloksissa helposti itäisen majakkasaarikaimansa jalkoihin. Vaikka hakukone ei saarta helposti löydäkään, kannattaa saari etsiä ihan itse.
Vain länsipuoli saaresta on luonnonsuojelualuetta, vaikka saari kokonaisuudessaan tarjoakin varsin lumoavaa luontohelmittelyä. Itäreunan kalliolla on muutamia renkaita pienveneiden kiinnittymiseen, suojaisat poukamat tarjoavat melojille helppoja rantautumispaikkoja.
Saari on hurmaava kokonaisuus kallion kuhmuroita, metsälaikkuja, silokalliotasanteita ja kukkivia kaistaleita. Heinäkuisessa auringossa kaikki seudun perhoset tuntuvat kokoontuneen juuri tämän saaren kukkapuistoihin nauttimaan elämästään.
Kuvanveistäjä, taidemaalari Robert Stigelin kerrotaan viihtyneen 1890-luvulla saaristossa ja erityisesti juuri tällä saarella. Taiteilijan väitetään luonnostelleen Helsingin Tähtitorninmäellä vuonna 1898 paljastettua Haaksirikkoiset-patsasta juuri tällä saarella.
Jostain tämän saaren kalliosta pitäisi löytyä maalattu kompassi. Tämän jutunkirjoituksen ohessa tehdyllä tutkimusretkellä kompassia ei löytynyt. Tietääkö joku kompassin tarkan sijainnin?
8. Utterböte
Kartta
2 puuceetä, lintutorni
Saaren keskeltä, etelästä lähestyessä retkeilijä voi hämmästyä: täällähän on pieni hiekkaranta! Aivan hiekkarannan lähellä on hyvä tasainen alue, parille teltalle juuri sopiva. Täydellistä leiripaikkaa täydentää vielä lähistön puucee. Vaikka rauhallinen leiripaikka houkuttelee pysymään aloillaan, kannattaa kiivetä saaren korkeimmalle kalliolle. Siellä odottaa hiljainen lintutorni, jonka huipulta näkee kauaksi avomerelle asti.
Saaren kapeimmasta kohdasta etelään oleva alue on varattu yksityiselle venekerholle, muu saari on retkeilijöiden vapaassa käytössä.
9. Östra Styrskär
Kartta
Puucee
Kaunis, matala ja silokallioinen Östra Styrskär on monen matalan poukaman saari. Puiden suojissa lymyili kesällä 2018 yksi pitkäaikainen teltta, mutta muillekin retkeilijöille riitti hyvin tilaa.
Kallbådanin majakka – hylkeiden kotivesistö
Aallot ja ahtojäät riepottelivat rakennustöissä huhkineita, kesämyrsky heitti kertaalleen kaikki rakennustarvikkeet mereen. Mutta niin vain kohosi luodolle harvinainen majakka, jossa saman katon alla ovat kaikki toiminnot. Talvisotaan saakka majakkaa asuttivat useat perheet, mutta Porkkalan palauduttua Suomelle oli majakka asumiskelvoton.
Vaikka ruosteenpunaisena horisontissa hohtava, vuonna 1920 valmistunut majakka kutsuukin retkeilijää luokseen, täytyy alueella liikkuessa antaa hylkeille etuajo-oikeus. Kallbådanin majakkaluoto on hylkeidensuojelualuetta, jolla liikkumiseen tarvitaan aina Metsähallituksen lupa. Helmikuun alusta kesäkuun puoliväliin aluetta ei saa lähestyä lainkaan, ja tämänkin ajan ulkopuolella saaresta on pysyteltävä puolen merimailin etäisyydellä.
Yksittäinen retkeilijä ei siis pääse majakalle, mutta Hiiohoi sekä majakanvartija-seikkailija ja Kallbådanin pelastaja Veikka Gustafsson järjestävät majakkaretkiä – tosin vain rajoitettuina aikoina, jolloin hylkeiden rauha voidaan taata. Retkien tuloilla rahoitetaan majakan ylläpitoa.
Yle elävä arkisto: Porkkalan Kallbådanin majakka
Retkipaikka.fi: Länsi-Suomenlahden majakkaretkellä
Majakkaseura: Porkkala Kallbåda
Kallbådan majakan Facebook-sivulla majakan tuoreimmat kuulumiset: Kallbådan majakka
Leave a Reply
Want to join the discussion?Feel free to contribute!