Mietoistenlahti, Mynämäki – lintubongarin paratiisi

Itämeren rannat ovat muuttolintujen levähdyspaikkoja. Mynämäen kunnan alueella kohti merta avautuvaa Mietoistenlahtea eli viralliselta nimeltään Saarenaukkoa pidetään yhtenä maamme parhaista lintubongauspaikoista. Kyseessä onkin luonnonsuojelualue, jonka matalavetisen kosteikon kautta mereen laskevat sekä Laajoki että etelämmässä Kuustonmaan kohdalla Mynäjoki. Lintutornien ja polkureittien ansiosta paikalla viihtyvät niin lintuharrastajat kuin päiväretkeilijätkin.

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Keväällä Mietoistenlahdella riittää vilinää.

Yli viiden neliökilometrin laajuinen Mietoistenlahden alue suojeltiin jo vuonna 1982 yhtenä Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja vuonna 1998 siitä tuli myös Natura 2000 -suojelualue. Innokkaat lintubongarit saapuvat Sillankarin upeille rantakallioille ja alueen kolmelle lintutornille kiikarit ja kaukoputket mukanaan jo aikaisin keväällä seuraamaan laajaa kevätmuuttoa, joka huipentuu huhti-toukokuussa. Kosteikko on linnuille erinomainen ruokailu- ja levähdyspaikka matkalla kohti pohjoista. Keväisin siellä pysähtyy useita tuhansia vesilintuja, mm. hanhia, isokoskeloita, kuoveja, taveja, tukkasotkia, telkkiä, haapanoita ja kyhmyjoutsenia. Myös harvinaisempia vierailijoita, kuten lapasotkia, etelänsuonsirrejä ja tundrahanhia, pääsee hyvällä tuurilla näkemään. Alueella pesii kymmenisen lajia.

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Lintubongarit kiikaroivat mm. tundrahanhia maaliskuun auringossa.

Rantaruovikko oli alueella 1970-luvulla päättyneen maatalouskäytön jälkeen pitkään raivaamatta, mutta nykyisin siellä laiduntaa karjaa, joka pitää maiseman avoimena. Myös aktiiviset lintuharrastajat ovat paiskineet hartiavoimin töitä rantaniittyjen palauttamiseksi. Lehmät intoutuivat heinäkuun helteillä polskimaan lahden matalassa vedessä:

016

Alueen kasvillisuus on laidunnuksen taannoisesta keskeytymisestä ja ruovikon levittäytymisestä huolimatta pysynyt varsin monipuolisena. Arvokkainta aluetta on Vasikkahaan lintutornista pohjoiseen avautuva Kääppä, joka on puoliavoin perinnebiotooppi. Suurinta osaa Iso-Kääpästä luonnehtii nurmilauhavaltainen kostea niitty, jota reunustaa useista eri puulajeista koostuva, vaiheittain muuttuva metsikkö. Mynäjoen suisto sen sijaan on lajistoltaan yksipuolisempaa. Alue kokonaisuudessaan rehevöityy pääosin jokien ravinnekuormituksen takia.

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Opastaulut sekä näkymä Iso-Kääpän Natura 2000 -alueelle.

Alueeseen tutustuminen on hyvä aloittaa Sillankarin kallioilta, jonne pääsee jo 1200-luvulla perustetun Saaren kartanon edustalta kulkevaa tietä pitkin. Tien oikealla puolella on pieni pysäköintialue. 1700-luvulla kreivi Augustin Ehrensvärdinkin asuttama kartano on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Nykyisin kartano toimii taiteilija- ja tutkijaresidenssinä, jossa järjestetään seminaareja ja muita tapahtumia.

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Saaren kartanon päärakennus. ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Sillankarin pysäköintialueelta lähtee polku kohti kallioita.

Sillankarin rantakalliot kohoavat rantaniityn ja tunnelmallisen metsikön takana. Kaksi puupenkkiä takaavat mukavan eväsretken onnistumisen, ja näkymä Mietoistenlahdelle on huikea. Ei ihme, että moni lintubongarikin päättää suunnata lintutornien sijasta tänne, askeleen lähemmäksi lahdella lipuvia lintuja. Matkaa pysäköintialueelta perille kertyy puolisen kilometriä.

003

005
Maisema hivelee silmiä.

Mietoistenlahti, Mynämäki

Mietoistenlahti, Mynämäki

007
Penkeillä saa aamupäivisin istuskella varjossa.

019
Kallioilla kasvaa runsaasti mm. suolaheinää ja isomaksaruohoa.

Päiväretkeilyyn soveltuvimpia kohteita ovat Sillankari upeine maisemineen sekä 700 metrin pituinen infotauluin varustettu luontopolku Saarentien pysäköintialueelta kohti Vasikkahaan lintutornia. Luontopolku kulkee myös toisen lintutornin ohitse, joten kiikareille saa halutessaan runsaasti käyttöä. Saattaapa polun varrella bongata kuusen rungolla vekkulin puukiipijän!

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Saarentien pysäköintialueelta pääsee lintutorneille. ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed

Lintutorneista löytyy lajitietoutta tarjoavia opastauluja, joiden avulla kokemattomampikin lintuharrastaja saa käsityksen alueen lajistosta. Mukaan kannattaa varata hyvät kiikarit tai kaukoputki, sillä linnut pysyttelevät kaukana rehevässä ruovikossa. Tosin torneihin kapuaminen kannattaa jo maisemien vuoksi…

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Vasikkahaan lintutorni. ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed Maisema Mietoistenlahdelle lintutornista.

Matkaa voi jatkaa myös etelään päin Kuustonlahden lintutornille, jossa Mynäjoki laskee merenlahteen. Mikäli aikaa on enemmänkin käytettävissä, suosittelemme myös poikkeamista Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnetussa Louhisaaren kartanossa, jonne on Mietoistenlahdelta vain muutaman kilometrin matka. Kartanossa toimii lounasta tarjoava kahvila sekä lahjapuoti. Samaa tietä kulkee myös kuuluisa Saariston rengasreitti, joka on pyöräilijöiden suosiossa.

Vinkki: kesäisin taatusti tuoreet eväät retkelle Mietoistenlahdelle kannattaa hakea läheisestä Pyheen kyläkaupasta, jossa tarjolla on paikallisten viljelijöiden tuotteita.

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed

ZTE P940A10, Product Development Dept.VIII developed

Mitä ei Pyheen kyläkaupasta saa, sitä ei tarvitse.

Mietoistenlahden lintubongauskalliot kartalla

ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6732424 E 217983

Teksti ja kuvat: Mikko Vesterinen / Ketunmieli

Lisää luettavaa:

Mainos

http://www.luontoon.fi/mietoistenlahti
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Mietoistenlahti%285323%29
http://www.metsafi-lehti.fi/luonto-ja-kulttuuri/linnut-levahtavat-mietoistenlahdella/

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi