Lahden Pirunluola
Kovin usein ei tule vastaan yhtä mielenkiintoisia kalliomuodostelmia kuin Lahden Kivistönmäessä, jossa olen maaliskuun aikana käynyt pariin otteeseen tutkimassa vesitornin ja kerrostalojen katveeseen kätkeytyviä luolia.
Seikkailu alkaa Kiveriönkadulta ylös rinteeseen kääntyvältä Juustilankadulta, jonka päässä on lähes vesitornin juurella pienehkö pysäköintialue. Matkaa tänne on Lahden keskustasta linnuntietä vain kilometrin verran.
Suurinpiirtein pohjoiseen päin lähtevältä kävelyreitiltä erkanee muutamaa kymmentä metriä myöhemmin polku alas oikealle, jota seuraamalla pääsee lähes kalliomuodostelmien eteen. Takana kohoaa ylvään betoninen kerrostalo:
Kalliomuodostelmat
Kalliot eivät ensinäkemältä näyttäydy kovinkaan kummoisina, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että niihin kätkeytyy lukuisia pieniä luolia ja mainioita lippaluolia, joita on jäljistä päätellen käytetty nuotiopaikkoina.
Etenemme kartalla aluksi kohtisuoraan itään päin, kunnes kallioiden reuna kääntyy kaakkoon. Muutaman pienemmän luolan tutkittuani katseeni kääntyy kohti ensimmäistä isohkoa luolamuodostelmaa:
Luola on viitisen metriä pitkä ja ryömimällä hyvin koluttavissa:
Hetken ajan jo luulen olevani sisällä Pirunluolassa, mutta paikan päältä näkemäni valokuvat eivät täsmää tähän näkymään. Jatkan matkaa hentoa polkua pitkin eteenpäin kohti kaakkoa ja huomaan muutaman metrin ylempänä mainion suojapaikan:
Täällä käy varmasti kesäisin joku nukkumassa! Se ei vaikuta lainkaan huonolta ajatukselta, kunnes kenkäni osuu johonkin. Maa on täynnä muovi- ja lasiroskaa. Huokaan syvään ja pudistelen päätäni ihmisten piittaamattomuudelle.
Ennen suurta ja mahtavaa Pirunluolaa lepuutan silmiäni luonnon muovaamassa portaikossa:
Lähes vieressä avautuu upean kanjonimainen kallioseinämä:
Pirunluola
Kuljen retkitoverini kanssa polkua pitkin eteenpäin kohti kerrostaloja. Pirunluolaksi kutsutun kiviholvin ahtaanlainen suuaukko on yhtäkkiä edessäni. Siitä mahtuu kumarassa hyvin konttaamaan sisälle tilavaan luolaan.
Sisälle on jätetty kaikenlaista rojua ja vieno virtsan haju leijailee ilmassa. Kuvottavaa. Lahdessa kerrotaan, että luolasta olisi suora yhteys aina Vesijärvelle saakka, ja että joku olisi sen sokkeloihin joskus eksynytkin. Kaivamani tiedon mukaan vaarallisen yhdyskäytävän aukko olisi vuosikymmeniä sitten valettu betonilla umpeen. Yritän löytää jälkiä tästä tarinasta. Tuloksetta.
Luola tekee vaikutuksen koollaan. Pituutta sillä on nelisen metriä ja leveyttä hieman enemmän. Jäämme ihmettelemään sitä pitkäksi aikaa ja manaamme sitä, ettemme asu Lahdessa ja pääse vierailemaan täällä useammin. Auringonsäteet valaisevat hämärää, noin kaksi metriä korkeaa luolaa useasta raosta:
Päätyseinällä on n. 1,5 metrin korkeudessa aukko, josta pienikokoisempi mahtuisi varmasti hyvin läpi. Sen takaa pääsee polkua pitkin nousemaan suoraan kerrostalon pihaan:
Poistumme luolasta ja kierrämme polkua pitkin sen taakse katsomaan pienempää suuaukkoa, jota hetkeä aiemmin ihastelimme luolan sisäpuolelta:
Luolan eteläpuolelle on rakennettu jonkinlainen väestönsuoja, jolta katsottuna kalliot näyttävät tältä:
Niitä pitkin ja poikin kiipeilemällä voisi kenties löytää lisääkin mielenkiintoisia luolia, käytäviä ja suojaisia syvennyksiä. Ehkäpä ensi kesänä palaamme tutkimaan asiaa. Erästä ystävääni lainaten totean, että mikäli muinaiset eränkävijät eivät ole leiriytyneet tällaisella alueella, ovat he olleet sangen heikkolatvaista porukkaa.
ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6762582 E 428316
Lapsuuden leikkipaikka. Tuolla on ryömitty ja hypitty varoituksista huolimatta. Silloin paikat olivat vielä roskattomia ja hajuttomia.
Nuo portaat eivät ole luonnon vaan ihmiskätten tuotosta. Siitä on aikoinaan louhittu kiveä mäen linnoittamista varten, mutta rahat loppuivat kesken. Suomenlinnaa rakennettiin samaan aikaan.
Halkeamaluolan pohja on irtokiviä ja soraa. Eli halkeamaa on täytetty joskus noin sata vuotta takaperin, koska lapsi oli jäänyt sinne jumiin. Tämän olen lukenut myös jostain Lahden historiaa käsittelevästä kirjasta.
Ollessani töissä Lahden Energialaitoksella vanhemmat työntekijät kertoivat saman halkeaman tulleen vastaan kun jätevesitunnelia joskus 70-80-luvun vaihteessa louhittiin mäen alle. Jätevesitunneli puolestaan menee Vesijärvelle asti.
Se on muuten muuntaja ei väestönsuoja. Väestönsuoja löytyy vesitornin läheisyydestä (keskustan puolelta).
PS. Alempi noista tornitaloista (Juustilankatu 9) on kuuluisa. Sen ensimmäinen versio romahti heti rakentamisen jälkeen vuonna 1963. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6huipun_sortuminen)
Asuin 60-70 luvulla paikan lähettyvillä, ja oli silloin kyllä mielenkiintoinen paikka pikkupojalle, nykyisin asun alle km:n päässä ko. paikasta, kuljen viikottain tuota polkua pitkin, joskus poikkeen katsomaan, kesäisin iltarasti on lähellä.