Vöyrin seudun retkikohteet, osa 2/4: Västerön merellinen retkeilyreitti kansallismaisemassa sekä Tottesundin kartano polkuineen

Vöyrin kunta lähialueineen on mainion monipuolista seutua myös luontoretkeilijälle. Saimme vasta pintaraapaisun alueen kohteista, vaikka vietimme Vöyrillä kokonaisen viikon 7.–14.6.2025. Patikkareiteistäkin jäi toistakymmentä kokonaan kulkematta! Viikossa ehdimme kuitenkin nauttia lukuisista hienoista paikoista, joista tässä juttusarjassa kerron. Esittelen mm. Vitmossenin muinaisalueen ja Västerön merellisen retkeilyreitin, Kimon kauniin ruukin sekä Kovikin reitin. Sarjan 4. osassa poiketaan myös Uudenkaarlepyyn Storsandin hiekkarannalla.

Lue sarjan 1. osa

3. retkipäivä

Västerön vaellusreitti, Maksamaa

Pysäköintialue kartalla
Söderskatan, Vöyri
Rengasreitti 4,6 km
Tulipaikka: kyllä

Maanantaina suuntasimme meren äärelle Maxmoon (Maksamaa). Maksamaa ja Vöyri yhdistyivät vuonna 2007, ja niin ollen pysyimme Vöyrillä, vaikka matkasimme majapaikalta noin 35 km luoteeseen Västerön kylään. Söderskatan-tien varresta löytyy tilava parkkipaikka sekä reittikartta, jonka voi halutessaan tulostaa mukaan Vöyrin Vaellusreitit-sivulta.

Vöyrin saaristo on osa Merenkurkun saaristoa, joka puolestaan on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta.

Tarjolla on kaksi ympyräreittiä sekä niitä yhdistävä janareitti, lisäksi pohjoisesta ympyrästä lähtee vielä toinen janareitti pohjoiseen. Valitsimme eteläisen rengasreitin, jonka pituus on 4,6 km. Alkumatka kulkee hiekkatietä pitkin, kunnes tie päättyy ja polku jatkuu rantametsään, jonka vihreys on juuri niin pakahduttavaa kuin se vain alkukesästä voi olla.

Laajat alueet olivat metsätähtien peitossa, näin paljoa en ole aiemmin nähnyt, tällä reissulla niitä näkyi paljon myös muilla reiteillä. Hymy nousi suupieliin, nämä kukat todellakin tuovat iloa, valoa, hymyjä. Mieleeni muistui aiemmin kirjoittamani satu metsätähdistä.

Söderskatanissa istahdimme lankulle syömään eväitä ja katselemaan horisontin yläpuolella leijuvia keveitä hattarapilviä. Vieno tuuli piti vähäiset hyttyset loitolla. Kuului vain lintujen äänet ja hiljaisuus. Ah, tätä hetkeä olen odottanut: merimaisema, aurinko, poutapilvet, pieni tuulenviri, linnut ja hiljaisuus.

Matka jatkui välillä kuusikossa ja välillä lehväholvistossa.

Puiden juuret kurottelivat polulla moneen suuntaan.

Myrsky oli osunut polulle, mutta hyvin oli jälkiä raivattu niin, että runkojen yli ei tarvinnut kiipeillä.

Räsbådavikenissä oli seuraava taukopaikka. Pöytäkin olisi ollut tarjolla upeilla maisemilla, mutta Merenkurkun tuuli oli sen verran hyytävä, että etsimme istumapaikat vähän sivummalta suuren kiven takaa.

Teehetken jälkeen matka jatkui kohti eteläisen ympyrän pohjoisinta kohtaa. Suo-orvokit ja rentukat ilahduttivat matkalla herkillä ja pirteillä väreillään.

Poikkesimme kurkistamaan pohjoiseen suuntaavaa siltaa, jonka keskivaiheilta löytyi sopivasti penkki. Istahdimme siihen hetkeksi kuuntelemaan ja katselemaan lintuja, kotkankin näimme lentävän.

Palasimme takaisin omalle eteläiselle reitillemme, joka jatkui valoisassa kuusikossa.

Juurten pitkät käsivarret jatkoivat kurotteluaan kohti vettä ja ravinteita.

Kohta reitti jo saapui Söderskataträsketin rannan tuntumaan, josta löytyi myös penkki hiljaisuuden kuunteluun ja lintujen seuraamiseen.

Tämän jälkeen olimmekin sitten jo tuossa tuokiossa parkkipaikalla.

Flunssan jäljiltä kunto oli sen verran heikko, että mielenkiintoiset Västerön muut reittiosuudet piti jättää toiseen kertaan.

Koko reitistöstä on ansiokkaasti kirjoitettu Retkipaikkaan vuonna 2016.

Tottesundin kartano

Kohde kartalla
Tottesund 529, Maksamaa (Vöyri)

Paluumatkalla poikkesimme Tottesundin kartanolla. Nykyisen päärakennuksen on rakennuttanut eversti Gustaf von Numers vuonna 1800. Kartanon historia ulottuu kuitenkin 1660-luvulle, jolloin kreivi Claes Tott perusti Maksamaalle säteriratsutilan. Vuonna 1947 Maksamaan kunta osti kartanon, joka on kunnostettu 1990-luvulla.

Tällä hetkellä kotiseutuyhdistys hoitaa tilojen käytännölliset asiat. Kartanon tiloja voi varata omiin tilaisuuksiin kuten säveltäjä Jean Sibeliuskin aikoinaan teki viettäessään siellä häitään Aino Järnefeltin kanssa 10.6.1892, eli aika tarkkaan 133 vuotta sitten.

Herrgårdsledenin vaellusreitti

Lähtöpiste kartalla
Tottesund 529, Maksamaa (Vöyri)
3,6 km
Grillikota

Päärakennuksen päädyssä on tilaa useammalle autolle ja siitä lähtee Herrgårdsledenin vaellusreitti, joka päätyy Bytesholmenin kärkeen, josta löytyy grillikota. Niemen kummallakin laidalla risteilevän polun pituus on yhteensä 3,6 km.

Lähdimme kurkistamaan polun alkupäätä. Von Numersin vuonna 1800 perustama arboretum oli pitkän aikaa alueen nähtävyys, mutta on nyttemmin rapistunut. Polun varrelta löytyy kuitenkin edelleen mm. tammia, siperian lehtikuusia ja visakoivuja sekä näistä kertovia tekstitauluja.

Illalla luin Vöyrillä kasvaneen Axel Åhmanin kirjoittamaa kirjaa Salakuljettajan aarre. Hmm, voisikohan kuvatuissa tapahtumissa olla jotain perää, huikea seikkailuhan on voinut tapahtua vaikka Västerön länsirannalla, jossa on aiemminkin salaa kuljetettu arvokasta lastia… Jos haluat tietää, mitä niillä seuduilla tosielämässä tapahtui lokakuussa 1917, lue tuo edellä linkkaamani Retkipaikan juttu Västerön koko vaellusreitistä.

Kuvat: Mari ja Mika Leijo