Tiaisen torppa, Puolanka

”Kauan ennen kuin järvillä oli nimiä ja pitäjärajoista oli kukaan kuullutkaan, olivat nämä pohjoiset maat kasvien, sienien ja eläimien saumattomana yhteistyönä kehittyneet mitä hienoimmaksi suometsäerämaaksi.”
Valtaosa Kainuun metsistä oli kruunun omistuksessa 1800-luvulla.  Voimakkaan väestönkasvun seurauksena näihin valtion metsiin, asumattomiin erämaihin, rakennettiin ilman lupaa tuhansia pieniä uudistiloja.
Näitä kruununmetsätorppareita ohjasi ja kontrolloi Metsähallitus. Lisäoikeutena heillä oli karjan vapaa laidunnusoikeus ja lupa hankkia kotitarvepuut valtion metsistä ilman erillistä korvausta.
Tiaisen torppa on entisaikaisin materiaalein entisaikaiseen asuunsa kunnostettu kruununmetsätorppa

Tiaisen torppa on entisaikaisin materiaalein entisaikaiseen asuunsa kunnostettu kruununmetsätorppa.

Puolanka kuuluu Kuhmon ja Suomussalmen ohella niiden seitsemän kunnan joukkoon Kainuussa, joissa on ollut yli sata kruununmetsätorppaa vuonna 1901.

Tiaisen torpan rakensi 1880 tiettömän Auhonkylän umpikorpeen Kalhamajärven pohjoisrannalle puolankalainen tilaton Juho Parkkinen. Ensimmäinen kirjallinen maininta torpasta on 1886, jolloin kirkon rippikirjoissa kerrotaan Johan Parkkisen Tiaisen torpasta käyneen ehtoollisella. Juho ja Elsa asuttivat Tiaista vuoteen 1891, jonka jälkeen he jatkoivat elämäänsä Auhonkylän irtolaisina.

Torpan kunnostus saatiin valmiiksi 1999.

Torpan kunnostus saatiin valmiiksi 1999.

1891–1907 Tiaista asuttivat Parkkisten Matts-pojan kummeiksi mainitut Pekka Moilanen ja hänen vaimonsa Kreeta-Stiina Hiltunen. Pari vuotta ennen heidän lähtöään Tiaiseen loisiksi tulleet Pekka Väisänen ja hänen vaimonsa jatkoivat torpanpitoa, kunnes Väisänen lähti 1912 onkimaan onneaan Amerikkaan.

Heidän jälkeensä torpan isännäksi asettui Jaakko Härkönen, kruununmetsätorpparin poika Askankylän Rehjolasta, Liisa-vaimonsa kanssa. 1922 annetun valtionmailla sijaitsevien torppien lunastusoikeuden vaikutukset näkyivät hitaasti ja Tiainenkin itsenäistyi vasta 1930. Tämä ”Alanteen tila” autioitui 1977, kun Jaakko Härkönen Jr muutti Puolangan kirkonkylälle.

Hevonen korvasi ajoporot vasta 1930-luvulla

Hevonen korvasi ajoporot vasta 1930-luvulla

Kylmilleen jäänyt torppa alkoi nopeasti rapistua ja metsä alkoi vallata takaisin ihmiselle menettämäänsä maata. Valtion omistukseen siirtynyt Alanteen tila päätettiin kunnostaa Kainuun ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Kainuun museon yhteistyönä 1997.

Vuonna 1999 päättyneiden kunnostustöiden jälkeen entisen kaltaiseksi, entisin menetelmin kunnostettu uusi, vanha Tiaisen torppa siirtyi Metsähallituksen hoitoon ja hallintaan.

Tiaisen torppa on tyypillinen esimerkki Pohjois-Suomen asutushistoriasta. Sen paritupa on tyypillinen kainuulainen 1800-luvun tuohimalkakattoinen vuoraamaton hirsirakennus, jossa on tuvan ja kammarin välissä kylmä eteinen.

Rantasaunalla on palvattu myös lihaa.

Rantasaunalla on palvattu myös lihaa.

Tuohimalkakattaminen oli tuolloin vakiintunut kattamismuoto ennen pärettä. Olennaisinta on, että siihen ei välttämättä tarvita ainuttakaan naulaa. Kyseessä on siis katto, jossa käytetään yksinomaan koivuntuohta, painopuita ja usein myös kiviä. Tuohikatteen korjaamisessa yleensä riittää pelkkien painopuiden vaihtaminen, koska tuohi on yllättävän kestävä katemateriaali.

Tiaisen torppa sijaitsee kahden luonnonsuojelualueen, Olvassuon ja Iso Tilansuo-Housusuon välissä.

Rovaniemeltä Lupposentien risteykseen on 228 kilometriä ja Kajaanista Puolangan kautta ajettaessa 109 kilometriä.

Tiellä 78 on hyvät opasteet, mutta moni saattaa hurauttaa ohi, koska sillä kohtaa on pitkä suora ja 100km/h rajoitus ainakin kesäaikaan. Hiekkatietä köttyytettään 12 kilometriä ja hyvä opaste ohjaa Tiaisentielle, josta löytyy alueen info ja nuotiopaikka idyllisen torpan lisäksi

Kartta. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 7210917, E 518691.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.