Veitsiluodon makeavesialtaan ympäri – tällainen on Tankokarin polku Kemissä

Veitsiluodon kalapaikka on kunnostettu entisen Veitsiluodon tehtaan 55 hehtaarin kokoiseen makeavesialtaaseen. Se on valittu vuoden 2020 lähikalastuspaikaksi. Kalastajien ohella paikka voi houkutella myös retkeilijöitä, sillä allasta kiertää neljän kilometrin kävelyreitti, Tankokarin polku.

Tankokarin luontopolku Kemissä
Päivämäärä: 4.7.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 592.
Reitin pituus: 4,5 km.
Kohokohdat: Mukavat vehreät rantapolut, kapea Tankokarin saari.
Parkkipaikka: Tilava pysäköintialue Tankokarintien päässä, Tankokarintie 41. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Kemin joukkoliikenne. Työväentalon pysäkki noin 1,7 kilometrin päässä.
Opasteet/kyltit: Melko hyvät.
Varusteet/jalkineet: Kosteutta ja heinikkoa, molempiin kannattaa varautua.
Vaativuustaso: Helppo reitti.
Tulipaikka: Useampi tulipaikka.

Suunnitelmissani oli heinäkuinen viikonloppu Kemin tienoolla polkuja kierrellen. Se alkoi melkoisen surkealla kesäsäällä – Kemiin ajellessa lämpömittari näytti noin seitsemää astetta ja vettä vihmoi. Sääennusteet pitivät kuitenkin kutinsa ja Kemissä oli jo poutaa. Päätin ensin tutustua Tankokarin polkuun, joka oli tavallaan jo matkan varrella, Kemin eteläpuolella.

Ajelin siis Tankokarintielle ja löysin sen päästä suuren pysäköintipaikan. Sen lähistöllä on heti melkoinen määrä rakennuksia ja retkeilyrakenteita, mm. varauskota, laituri (blogin pääkuvassa) ja opastauluja. Siirryin tutkimaan karttaa.

Reitti kulkee kala-altaan ympäri. Kyseessä on siis Veitsiluodon tehtaan aikoinaan luoma vesiallas, josta tehdas sai tarvitsemansa makean veden. Vesi on pumpattu sinne Kemijoesta. Tankokari on altaan keskellä oleva kapea saari, joka muistuttanee vähän bumerangia.

Lähtöpaikalla on myös lyhyt mutta kivasti kuohuva koski. Reitin voi kiertää molempiin suuntiin, lähdin vaistomaisesti vastapäivään. Tällöin koski ylitetään siltaa pitkin – tai takana näkyvää laituria pitkin. Rakenteita on varmasti tehty niin kalastajien kuin kävelijöidenkin tarpeita ajatellen.

Heti kosken vieressä, minun reittini alkumetreillä on laavu ja pöytä/penkkikatos. Tämä voisi olla yksi parhaista reitin evästelypaikoista.

Laavun jälkeen ohitetaan puomi ja matka jatkuu kala-altaan rantaa pitkin.

Reitillä riittää taukopaikkoja. Näin päin kierrettynä ensimmäinen istuskelupaikka, Vääränmännyn katos, on jo 400 metrin kohdalla. Tässä on myös onkilaituri.

Reitti jatkuu rannan suuntaisesti. Muutamissa kohdissa voi kurkata lännen suuntaan, jossa näkyy tehdas-alue. Nyt on jo Tankokarikin näkyvissä.

Kohta saavutaankin risteykseen, jossa voi kurvata kohti Tankokaria eli Bumerangin laavua. Sinne menee noin kahdensadan metrin pistopolku.

Saari on entisen patovallin jäänteitä. Polku kulkee kapealla kannaksella ja aivan veden pinnan tasolla. Mietin, mahtaako se olla kovin kostea keväisin – nytkin tässä oli hieman mutaista. Laavu on jo kuvan keskellä näkyvissä.

Käväisin laavulla ottamassa pari valokuvaa. Taukoa en vielä tarvinnut.

Täälläkin laavun vieressä on laituri. Olisi ollut mukava nähdä myös kalastajia, mutta tänään täällä oli tyhjää.

Reitti kulkee nyt kala-altaan itärannalle, jossa oli melkoisen kosteaa. Tänään täällä ei olisi pärjännyt lenkkareilla. Olin myös kiinnittänyt vähän huomiota puihin ja kasveihin. Lehtipuita oli paljon: lehmuksia, raitoja, leppiä, koivuja. Metsäkurjenpolvi kukki alkumatkalla reitin varrella runsaana. Myös lehtovirmajuurta näkyi siellä täällä.

Ja vielä kasveista puheen ollen. Vaikka ovatkin haitallisia vieraslajeja, niin kyllähän lupiinit komeita ovat. Tämän kuvan halusin näyttää senkin takia, että moottoritie näkyy kuvassa takana. Sen ääni oli kuulunut jo pitkän aikaa korviini ja noin kahden kilometrin kävelyn jälkeen tulin aivan moottoritien laitaan. Tästä kohdasta reitti kääntyy länteen ja pois moottoritien tuntumasta.

Kala-altaaseen laskeva kanava ylitetään siltaa pitkin. Astuin sillalle ja säikäytin ilmeisesti kanavan pikkukalat, jotka hyppivät veden pinnassa aikamoisena laumana. Taisin minäkin vuorostaan säikähtää niitä…

Hetken päästä on vuorossa reitin kolmas laavu. Takarannan laavu on melko matala (kuten Bumerangikin) ja ehkä vähän käyttämättömän ja heikosti huolletun oloinen.

Seuraava osuus on kuin mukavaa puistotietä. Suora koivukuja on melkein puolen kilometrin pituinen.

Tullaan ulos puistokujalta. Yksi nuoli osoittaa kohti tuhka-allasta, jota en lähtenyt tällä kertaa tutkimaan. Taisin lukea, että sitäkin kunnostetaan jonkinlaiseksi lintujentarkkailualueeksi. Minun täytyy myöntää, että hämmästyin myös polulla takana näkyvää kieltomerkkiä, jonka mukaan oltiin työmaa-alueella ja asiattomilta olisi pääsy kielletty. Mietin, olisiko kielto nimenomaan tuhka-altaan suuntaan. Tästä ei ole varmuutta.

Reitti jatkuu tästä tietä pitkin. Lähtöpaikan kartassa luki ilmeisen vanha tieto siitä, että tiellä saattaisi olla Stora Enson liikennettä. Taisin lukea, että tie on tarkoitus maisemoida, sitä ei ole vielä tapahtunut.

Lopuksi käväistään melkein entisen tehdasalueen porteilla. Sitten reitti kääntyy kohti itää ja lähtöpaikkaa.

Lopuksi ohitetaan vielä neljäs laavu (Imun laavu) ja vuokravenerivistö.

Loppusuora. Täälläkin on pari laituria.

Saavuin parkkipaikalle. Tätä kirjoittaessani luin, että sen lähistöllä olisi lintutorni – sitä en huomannut. Tämän kierroksen (bumerangikäynti kyllä, tuhka-allas ja lintutorni ei) pituudeksi mittasin aika tasan 4,5 km. Aikaa käytin noin puolitoista tuntia. Tapasin reitillä yhden lenkkeilijän, muuten heinäkuinen perjantai oli kovin hiljainen.

Reitti on hyvin helppo. Korkeuseroja ei ole juuri ollenkaan ja polku on muutenkin tasainen. Mukavaa kävelyä mukavissa maisemissa. Ensi kerralla onki mukaan!

Sijainti: N=7287500.585, E=392119.362 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=65,6910855, GEO:lon=24,6508194

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Alkunkarinlahden luontopolku
Järviaavan reitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle