Laulavan mörön polku on 19 kilometriä pitkä janareitti Äänekoskella. Se on saanut nimensä päätepisteidensä eli Laulumäen ja Mörkökorven mukaan. Reitti tarjoilee mm. metsäisiä kankaita ja järvimaisemia.
Kaihun kierros on vajaan kolmen kilometrin mittainen ympyräreitti Mikkelissä. Reitti kulkee leveitä ulkoiluväyliä myöten kahden Saimaan lahden ympäri, osaksi hiekkapäällysteisenä ja osaksi asfaltoituna. Reitin varrella on monta mielenkiintoista palvelua ja kohdetta.
Haikkaanlahden retkeilyreitti on noin 18 kilometrin pituinen patikkapolku, joka tutustuttaa Saimaan saariston metsäluontoon ja Taipalsaaren kulttuurimaisemaan. Reitti kulkee suurimmaksi osaksi melko haastavilla metsäpoluilla, mutta myös helppoja hiekkatieosuuksia on tarjolla. Reitin varrella on kaksi laavua.
Noljakan luonnonsuojelualueen maapohja syntyi vuonna 1859, kun Höytiäisen kanavan pato petti. Joensuun luoteispuolelle tuli uusi suistoalue, joka on nykyään merkittävä mm. linnustonsa takia. Soistuvalla alueella kuljetaan pitkospuita pitkin – ja reitin puolivälissä voi tiirailla suiston elämää ja maisemia lintutornista.
Kuhasalo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Tämä entinen saari on maannousun myötä kuroutunut niemeksi ja se on nykyään suosittu ulkoilualue. Täällä voi ihailla Pyhäselän melkeinpä merellisiä maisemia ja viettää eväshetken vaikkapa Kalmoniemen komealla taukopaikalla.
Elovaara sijaitsee lähellä Hammaslahtea, Joensuusta parikymmentä kilometeriä etelään. Toiseen Salpausselän harjuun kuuluva alue muodostaa hyvin rehevän harjujen ja suppien vyöhykkeen. Polkureitistöä on noin neljän kilometrin verran.
Noin 25 kilometriä Joensuun keskustasta kaakkoon – täältä löydät Suuren Kalliojärven, jonka ympäri kiertää mukava, joskin hieman haastava luontopolku. Reitin varrella on jyrkänteitä järvimaisemineen, mutta myös korpimaisemaa ja suo-osuuksia pitkospuineen. Pohjoisrannalla sijaitsee kiva taukopaikka laavuineen.
Kuohusoiden suoalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Juuan keskustasta. Kuohunkierto on viiden kilometrin polku, jossa kuljetaan suomaisemissa, pääosin ilman pitkospuita. Reitin varrella voi pysähtyä myös koruttoman erämaakirkon penkeille, ihastuttavan suoluonnon keskellä.
Äpätinkangas on yli sadan hehtaarin luonnonsuojelualue Rautjärven Kekäleniemen kylässä, Torsa-järven rannalla. Sen tekee ainutlaatuiseksi vuonna 2010 sen yli pyyhkäisseen Asta-myrskyn tuhot. Luontopolku kulkee vanhaa metsätietä pitkin vedenjakajalle, jossa on myös näkötorni.
Kahden kilometrin mittainen Kirjavalan kanava kaivettiin 1800-luvulla uuden peltomaan aikaansaamiseksi. Eikä siinä kaikki: lisäksi sitä syvennettiin 11 vuotta kestäneessä urakassa 1920-1930 -luvuilla. Kyläyhdistys on pitänyt yllä mukavaa luontopolkua, joka kulkee historiallisen kanavan varrella.