Säkylän Pyhäjärvi palkitsee retkimelojan upeilla maisemilla ja monipuolisilla palveluilla: tällainen oli kierroksemme Pyhäjärven ympäri

Säkylän Pyhäjärvi palkitsee retkimelojan aavan järvenselkänsä, upeiden kallio- ja moreenirantojensa sekä lukuisten hiekkarantojensa lisäksi matkailupalveluidensa monipuolisuudella. Me lähdimme kiertämään Pyhäjärveä kajakein kesän helteisimpänä viikonloppuna viiden ihmisen voimin. Matkan aikana tutustuimme muun muassa järven paratiisimaisiin rantoihin ja mielenkiintoisiin saariin, yövyimme upeassa maisemassa riippumatossa ja teltoissa sekä herkuttelimme ravintoloissa.

Melontareitti Säkylän Pyhäjärven ympäri

➡ Noin 65 km, reittimme etappeineen kartalla artikkelin lopussa
🕒 Kesto: tahdista riippuen 2–4 päivää, 1–3 yötä
📌 Useita lähtöpaikkavaihtoehtoja, kussakin runsaasti parkkitilaa: Eurassa esim. Möljän uimaranta Kauttualla, Kiperin uimaranta tai Myllyojanlahti Eura–Uusikaupuki-tien varressa. Säkylässä: Katismaan saari, Arenan uimaranta, Kotkastenniemi
🔥 Useita tulipaikkoja esim. uimarannoilla ja leirintäalueilla sekä saarissa
Huom! Päiväretkeläiselle sopivat esimerkiksi Kauttuanlahden kierros (7 km) tai Säkylän saarten kierros (8 km), kesto 4–6 tuntia

Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitsevaa Pyhäjärveä kutsutaan Satakunnan helmeksi, eikä syyttä. Säkylän Pyhäjärvi on Suomen 29. suurin järvi ja valittu molempien maakuntien maakuntajärveksi. Tuuliolosuhteiden vaikea ennustettavuus ja arvaamattomuus tuovat melojalle haastetta. Suomen pisimmän, 25 kilometriä pitkän ja lähes saarettoman järvenselkänsä ansiosta Pyhäjärvi antaa merellisen vaikutelman, ja aallot voivat toisinaan kohota vaarallisen suuriksi. Tämä tulee aina ottaa huomioon melontareittiä suunniteltaessa. Pyhäjärven kiertää 2–4 päivässä riippuen siitä, kuinka pitkiä päivämatkoja jaksaa ja haluaa meloa, ja montako yötä haluaa viettää monia eri majoitusvaihtoehtoja tarjoavissa matkailukohteissa.

Tour de Pyhäjärvi by kayak

Euran Kanoottiklubin järjestämän retken viisihenkiseen iskujoukkoon kuuluivat itseni lisäksi Petri, toinen retken vetäjistä, sekä Heidi, Kirsi-Marja ja juankoskelaisvahvistuksemme Pauliina. Suoritimme Tour de Pyhäjärven kajakeilla heinäkuisena, todennäköisesti kesän helteisimpänä viikonloppuna.

Lähdimme matkaan Euran Kanoottiklubin omasta tukikohdasta järvivajalta aamuvarhain peilityynelle järvelle. Kuva: Petri Kulmala

Lähdimme matkaan Euran Kanoottiklubin omasta tukikohdasta Kauttuan järvivajalta lauantaina aamuvarhaisella ja saavuimme lähtöpaikkaan sunnuntaina iltamyöhäisellä. Melontamatkaa kertyi noin 65 kilometriä, ja itse melontaan taisi aikaa kulua noin neljätoista tuntia. Pidimme useita, pitkiäkin taukoja ja pulahdimme välillä uimaan. Muutoin ei tuossa 32 asteen helteessä olisi jaksanut meloa. Niin lähtiessämme kuin palatessammekin järven pinta oli peilityyni, mutta Pyhäjärvi näytti meille oikullisen aallokkonsa useasti matkamme aikana. Pyhäjärvi yllättää aina!

Säkylän Pyhäjärvi sopii erähenkisille melojille, mutta myös mukavuuksia arvostavan ”citymelojan” kohteeksi, koska yön voi viettää vaikkapa valkeiden lakanoiden välissä, jos teltta tai riippumatto eivät innosta.

Juankoskelta matkaan lähtenyt Pauliina tiedusteli ennen retkeä, mitä kannattaisi ottaa evääksi. Vastasin, ettei tarvita kuin iltaruuat ja aamupala, koska päivällä söisimme ravintoloissa. “Siis mitä? Onko tämä joku citymelonta?” naurahti Pauliina, joka ei ole aiemmin melonut järvellä, josta löytyy ravintolapalvelut rannalta. No, harvinaista se lienee, mutta Pyhäjärveä kiertäessä ravintola- ja majoituspalvelut ovat täyttä totta.

Jos itse valmistettu retkiruoka ei ole se ykkösvaihtoehto, rannoilla on useita ruokapaikkoja, joista valita. Melontareitti kannattaakin suunnitella kulkemaan aivan rantojen tuntumassa. Tyynellä säällä kannattaa kuitenkin oikaista Säkylän kohdalla keskemmältä järveä ja vierailla niillä harvoilla saarilla, joita järveltä löytyy.

Pyhäjärvi on kalaisa järvi

Kauttualta lähdettäessä Kalasaaren jälkeen avautuu koko Pyhäjärven aava järvenselkä.

Kauttuanlahdelta lähdettäessä maisemaa hallitsee Kalasaari, joka on Metsähallituksen hallinnoima. Saaren takaa avautuu koko Pyhäjärven laaja, aava järvenselkä. Kalasaaren läheisyydessä matalikolla sijaitseva Siikakivi on Pyhäjärven siianistutuksen muistomerkki.

Säkylän Pyhäjärvellä sijaitseva Siikakivi on monen retkimelojan kuvauskohde.

Kiveen kirjoitettu teksti “Siiat istutti Pyhäjärveen metsäherra Harald Borg vuosina 1908–1912” ilmaisee sen, ettei siika ole Pyhäjärven alkuperäislaji. Pyhäjärvi on yksi Euoopan kalarikkaimmista järvistä ja siellä kalastaa edelleen parisenkymmentä ammattikalastajaa ja neljä nuottakuntaa, jotka harjoittavat myös järven hoitokalastusta.

Pyhäjärvestä pyydetyistä kaloista saavat raaka-aineensa myös Apetitin valmistamat järvikalapihvit. Pyhäjärvi on tunnettu suurista muikuistaan ja runsaasta rapusaaliistaan.

Kiperillä pidimme ensimmäisen evästaukomme täksi kesäksi valmistuneella Euran Pallon talkoolaisten rakentamalla laavulla, joka on kaikkien järvellä liikkujien vapaasti käytettävissä. Kiperistä löytyy lisäksi läpi vuoden avoinna oleva sauna, avantouintipaikka, lasten leikkikenttä, frisbeegolfrata, kioski ja kahvila. Uimaranta on matalapohjainen hiekkaranta, joita Pyhäjärvellä on useita.

Euran Pallon talkoolaiset ovat rakentaneet kaikkia retkeilijöitä palvelevan laavun Kiperiin. Kuva: Heidi Varjus

Kohtaamisia koirien ja häävalmistelijoiden kanssa

Mannilassa Moisionsannan pienellä, viihtyisällä uimarannalla pidimme lyhyen varustelutauon ja kävimme tervehtimässä rannalla päivää paistatellutta lapsiperhettä, joiden pieni koiranpentu ihmetteli kajakkejamme. Maailma on pienelle koirallekin ihmeitä täynnä.

Kohtaamisia melontaretkellä: en voinut vastustaa tätä minua innokkaasti tervehtinyttä koiraa. Se oli väkisin hypätä laiturilta kajakkiini, kun lähestyin sitä. Koiran omistajan kaveri oli kalastamassa lähellä laituria ja koiran teki mieli kalaa, mistä johtui innokkuus päästä kajakkikyytiin. Kuva: Heidi Varjus

Mansikin leirikeskuksen kohdalla emme malttaneet olla pysähtymättä upeilla, tasaisilla kallioilla. Kävimme pienellä kävelyllä tutustumassa leirikeskuksen palveluihin ja totesimme olevamme kuokkavieraina häävalmisteluja tehneen seurueen luona. He eivät suinkaan yllätysvierailustamme pahastuneet, vaan tarjosivat meille juotavaa ja antoivat jäitäkin matkaan. Mitä ilmeisimmin näytimme olevan jäähdytyksen tarpeessa!

Leirikeskus Mansikin kallioilla lepotauko tuli tarpeeseen. Taustalla Pyhäjärven aavaa… Kuva: Heidi Varjus

Lomakeskus Sieravuoressa oli käynnissä maalaismarkkinat ja lisäksi huutokauppakeisari Aki Palsanmäki kauppaamassa jos jonkinmoista rompetta. Porukkaa oli kuin pipoa, mutta koska ruokajonot olivat lyhyet, päätimme nauttia trangialla valmistetun retkilounaan asemesta maittavan buffetruoan Sieravuoren Kiviravintolassa. Citymelonta on ihan mukavaa joskus!

Lomakeskus Sieravuoressa sijaitsee monipuolinen vesiurheilukeskus ja viikonloppuisin on paljon tapahtumia ja artistien keikkoja. Kuva: Heidi Varjus

Jonkin matkaa Sieravuoren jälkeen tavoitimme vihdoinkin etujoukoissa yksin melomaan lähteneen Kirsi-Marjan, joka oletti melovansa paljon hitaammin kuin me muut. Pidimme helteen vuoksi useita taukoja ja kävimme uimassa, joten vauhtimme ei päätä huimannut. Helle ei meitä hellinyt, vaan valutti hikikarpaloita pitkin meidän kaikkien kasvoja ja selkää. Ei tuulenvirettäkään!

Tämä Sieravuoren edustalla sijaitseva saari on tallentunut useiden ulkomaalaistenkin kilpailuihin saapuneiden SUP-lautailijoiden kameroihin.

Pyhäjärven paikannimistö on rikas, ja vitsailimmekin ensin meloneemme Papinsaaren ohi, minkä jälkeen vieressämme oli Ristinkari. Seuraavaksi eteemme tulisi Pirunvuorentie…

Papinsaari on näkemisen arvoinen. Mikä lienee sen nimen historia?

Pyhäjärven itäpuolen maisemaa leimaavat jyhkeät kalliot ja tasaiset kalliorannat. Komean kalliojyrkänteen edustalla oli ihan pakko ottaa muutava valokuva.

Tämä kalliojyrkänne on taatusti monen melojan kuvauskohde. Kuvassa Petri, Heidi, Pauliina ja Kirsi-Marja.

Pyhäjärvi on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävä järvi ja monen kansainvälisenkin tutkimuksen kohde. Se on yksi Euroopan eniten tutkituista järvistä. Säkylän Pyhäjärvelle on kesällä 2019 asennettu veden laadun mittauspoiju ja sääasema, joka tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa vesiensuojelun ja järven tilan seurantatutkimuksen tarpeisiin.

Pulahdimme välillä uimaan hiekkapoukamissa, joita Pyhäjärvellä riittää. Järvessä oli jonkin verran sinilevää, mutta onneksemme vain myrkytöntä pallolevää, joka ei uintia haitannut.  Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja vedenlaadultaan hyvä.

Ei tanssia kiitos, mieluummin saunaan ja uimaan!

Valasrannan kuuluisa tanssilava alkoi siintää horisontissa, ja tanssileiriltä kuuluva musiikki ilahdutti uupuneita melojia. Tanssijalkaa ei kuitenkaan kenelläkään seurueemme jäsenistä vipattanut, joten pidimme vain lyhyen tauon, koska väsymys alkoi painaa.

Valasrannan tanssilavan ranta. Tanssijalkaa ei kuitenkaan vipattanut meistä kenelläkään. Kuva: Petri Kulmala

Pistäydyimme lyhyesti Kalikan uimarannalla, josta Kallionokka Campingin kalliot melkein näkyivät jo. Pian pääsisimme perille ja ennen kaikkea uimaan ja saunaan. Saimme vapaasti valita rauhallisen, kauniin leiriytymispaikan, jossa voisimme olla omassa rauhassa.

Joskus on kätevää kantaa kajakit majoitteen viereen. Kuva: Heidi Varjus

Kallionokka Campingin vastaanotossa ei turhaan kehuttu täksi kesäksi rantaan rakennettua telttasaunaa. Pehmeät löylyt ja mukava tunnelma, kun ventovieraat juttelivat keskenään. Vilvoittava uinti Pyhäjärven aallokossa kruunasi pitkäksi venyneen ja helteisen melontapäivän.

Pyhäjärvelle tyypillisesti ja siis sääennusteesta poiketen tuuli yltyi perille päästyämme melkoiseksi ja nostatti kunnon vaahtopäät.

Mies ja meri – vai oliko sittenkin mies ja järvi?

Telttojen pystyttämisessä oli hieman haastetta, mikä huvitti ohi kulkeneita ja kirvoitti vilkasta keskustelua ja hurttia huumoria. Oman riippumattoni sain kätevästi puiden väliin ja päätin tuulen ansiosta uskaltautua nukkumaan ilman hyttysverkkoa. Sain ihailla upeaa auringonlaskua ja purppuranpunaista taivasta ilman verkonsilmiä. Tähdetkin tuikkivat yöllä kirkkaina. Tämä riippumattoyö taisi olla tähänastisen elämäni lämpimin, ja yhdellä kauneimmista paikoista, missä koskaan olen yöpynyt.

Majoitteita on monenlaisia; meillä ne vaihtelivat festariteltasta riipumattoon

Kirsi-Marja oli alunperinkin suunnitellut lähtevänsä yöksi kotiin, ja Heidi pohti niin ikään pitkään lähtisikö samalla kyydillä. Heidi oli ikionnellinen tehtyään päätöksen jäädä leiriytymään kanssamme. Samalla Heidin juuri hankkima pikkuruinen teltta tuli havaittua toimivaksi kapistukseksi.

Lämmin ja valoisa kesäyö lumosi meidät kaikki.

Auringonlaskun kuvaaminen vei aikaa. Ja värit muuttuivat koko illan. Upea kesäyö, ikimuistoinen! Ei olisi malttanut mennä nukkumaan lainkaan…
Leirielämää Kallionnokka Campingin kallioilla. Hyvä ruoka, parempi mieli!

Tuulta päin

Aamulla lähdimme matkaan vasta aamukymmeneltä leppeässä kesätuulessa, joka tosin äityi välillä melkoiseksi aallokoksi. Pyhäjärven aallot ovat teräviä, ja tänäänkin ristiaallokko toi omat lisähaasteensa. Kävimme jonkin matkaa melomassa Yläneenjoen suistossa, josta on pisin matka lähtöpisteeseemme.

Järven vastakkaisilla puolilla virtaavien Yläneenjoen suiston ja Eurajoen luusuan välimatka on 25 kilometriä. Kuva: Heidi Varjus

Sää oli kirkas ja näkyväisyys niin hyvä, että 25 kilometrin päässä siintävä Kauttuan tehtaiden piippu näkyi kaukana horisontissa. Sitä kohti meidän oli lähdettävä puskemaan tuulta päin, tosin rantoja pitkin.

Ensimmäisen tauon pidimme Kristallirannan lomakylässä. Nautimme maittavan buffetlounaan ja istuimme varjossa auringolta suojassa suurella, osin katetulla terassilla, josta on upeat näkymät Pyhäjärven vastarannalle asti.

Kristallirannassa on maittava buffet-lounas, ja terassilla voi valita varjoisan tai aurinkoisen paikan kelin mukaan. Kuva: Heidi Varjus
Kristallirannan uimaranalla ei uskoisi olevansa Suomessa järven rannalla

Säkylän saarten kautta Kauttualle

Vahosenniemen nokassa teimme päätöksen, että valitsemme Säkylän rantojen asemesta reitin, joka kulkee Säkylän saarten kautta. Tuulta oli jonkin verran, muttei mielestämme liikaa, joten voisimme turvallisesti suunnata kohti Emäkaria. Tai niin me ainakin luulimme. Jouduimme kuitenkin puskemaan kaikin voimin välillä vasta-aallokossa ja välillä sivuaallokossa, jonka suunta vaihteli lounaasta koilliseen. Pyhäjärven aallot todellakin osaavat yllättää. Pääsimme kuitenkin turvallisesti Emäkarin edustalle. Jälkeenpäin kuulimme ranta-asukkaiden seuranneen aallokkomelotaamme huolestuneina kiikareillaan.

Kaislikon reunassa uiskenteli huimaa vauhtia piisamiksi arvelemamme pieni vesipeto, joka tosin myöhemmin varmistui minkiksi. Näimme myös merikotkan liitävän taivaalla. Emäkarin jälkeen meloimme runsaat kolme kilometriä Murhassaareen, jossa olimme päättäneet juoda kahvit.  Aloimme kaikki olla uupuneita, ja Petrin trangialla keittämät kahvit tulivat tarpeeseen vilvoittavasta uintihetkestä puhumattakaan.

Murhassaari oli tänään harvinaisen suosittu. Koska matkaa Säkylän kalasatamasta on vain parin kilometrin verran, osa oli saapunut paikalle Katismaan saaresta vuokraamillaan kajakeilla. Kuva: Heidi Varjus

Kiersimme Iissalon saaren ja meloimme Katismaan saareen, joka nimestään huolimatta on maitse saavutettavissa. Rannalla oli paljon lapsia, joten päätimme kiertää saaren toiselle puolelle ja rantautua vasta siellä.

Katismaan saareen voi kiertää myös kaislikon kautta sillan alta, kun ei halua tehdä asioita itselleen helpoksi.
Katismaan saaren pizzaa kannattaa odottaa. Ja välillä voi halutessan vuokrata vaikka SUP-laudan ta pulahtaa uimaan.

Katismaan saaren jälkeen melontamatkamme kohti Kauttuaa alkoi tuntua suorittamiselta. Kauttuan tehtaiden piippu kuitenkin läheni lähenemistään, ja matka taittui nopeammin tuulen tyynnyttyä.

Kauttuan tehtaiden piippu on hyvä maamerkki

Jaksoin vielä retken lopussa tarinoida Ahlströmin omistaman Uusiluodon saaren mielenkiintoisesta historiasta ja Hiittenkarin harjuniemestä, koska mukanamme oli myös vieraspaikkakuntalainen. Pauliina saikin osakseen varsinaisen paikallishistoriapläjäyksen. Uusiluodolle teki mieli rantautua, mutta jääköön se seuraavaan kertaan.

Jos ei koko Pyhäjärveä ehdi, halua tai jaksa kiertää, Säkylän saarten reitti on yleensä suojainen ja sopii hyvin muutaman tunnin päiväretkeksi. Melontaretki Kauttuanlahdella on niin ikään mielenkiintoinen, varsinkin jos siihen sisällyttää melontapätkän pitkin Eurajokea, pistäytymisen Siikakivellä ja nuotiohetken historialtaan mielenkiintoisella Uusiluodon saarella. Kauttuan Ruukinpuistossa riittää näkemistä ja kokemista myös kulttuurin ja Alvar Aallon designin ystäville.

Saavuttuamme Kauttuan järvivajalle meloimme vielä hetken Eurajoen luusuassa, jolloin koko Pyhäjärvi on melottu päästä päähän.

Voittajafiilis! Tour de Pyhäjärvi by kayak check!

Kiitos osallistujille upeasta melontaretkestä, iloisesta seurasta ja hyvästä yhteishengestä!

Reittikartta ja paikkamerkinnät:

  1. Lähtöpaikka, Euran Kanoottiklubin järvivaja
  2. Siikakivi 2,5 km
  3. Kiperi 2 km
  4. Moisionsanta Mannilassa 5 km
  5. Leirikeskus Mansikki Mannilassa 2,5 km
  6. Lomakeskus Sieravuori 3,5 km
  7. Haukkavuori 6 km
  8. Valasranta 6 km
  9. Kallionokka Camping 4 km
    Melontamatka yhteensä noin 32 km

    Lähtö Kallionokka Camping 
    10. Kristallirannan lomakylä 7 km
    11. Murhassaari 13 km
    12. Katismaan saari 2 km
    1. Paluu: Kanoottiklubin järvivaja 11 km
    Melontamatka noin 33 km

Alueen palveluja

Kajakkien vuokraus: Euran kanoottiklubi, Ilo Adventures, Avec Marja
Opastettuja melontaretkiä: Avec Marja
Alueen matkailupalvelut, mm. ravintolat, majoituspaikat, leirintäalueet, uimarannat jne. visitpyhajarviseutu.fi
Tietoa Pyhäjärvestä, Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan liittyvä käytännönläheinen opas, julkaisija Pyhäjärvi-instituutti

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.