Johan on pelottavat rantatörmät! Ruskilankoski Ulvilan ja Nakkilan rajalla.

Ruskilankoski on suosittu kalastuspaikka, ja myös melonta on täällä mahdollista. Ulvilan ja Nakkilan rajalla sijaitsevalle koskelle voi tehdä myös pienen kävelyretken – lyhyt mutta merkitsemätön ympyräreitti on reilun puolentoista kilometrin mittainen. Reitin ehdoton kohokohta on jylhillä rantatörmillä kulkeva polku.

Ruskilankosken polku Ulvilassa/Nakkilassa
Päivämäärä: 18.7.2026.
Luontopolkumiehen reittinumero: 698.
Reitin pituus: 1,7 km.
Kohokohdat: Ruskilankosken maisemat sekä jyrkät rantatörmät.
Parkkipaikka: Linjatien päässä, tilaa max kymmenelle autolle. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Lähimmät Porin julkisen liikenteen pysäkit noin viiden kilometrin päässä, Ulvilassa. Lisätietoa täältä.
Opasteet/kyltit: Lähtöpaikan opastaulua lukuunottamatta ei ole.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia, jos reitti laavulle on kuiva.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Minulla on tapana sanoa, että kirjoittelen vain nimetyistä ja merkityistä reiteistä. En ihan aina tiedä retkikohteeseen suunnistaessani, onko reitillä jonkinlaisia merkintöjä. Jos reitti vaatii selvästi suunnistustaitoa, jätän blogitekstin kirjoittamatta. Jos merkitsemättömän reitin voi kiertää ilman eksymisen vaaraa, niin otan sen mukaan – ainakin jos kohde on käymisen arvoinen. Näin kävi Ruskilankosken kanssa. Virallista ympyräreittiä ei ole, mutta maastokarttoihin on merkitty vain muutama mahdollinen polku, joten on helppo tehdä lyhyt kierros ilman sekaannusta. Tosin: itsekin kävelin yhteen umpikujaan, mutta tässä tekstissä pystyn kertomaan, miten sen voi välttää.

Aloitetaanpa asiat kronologisesti: Porin seudulla lauantaisesta iltapäivästä oli tulossa sateinen, mutta näytti siltä, että saisin käveltyä ennen sateita lyhyen reitin – ja valitsin kohteeksi Ruskilankosken. Ajelin Linjatielle, josta löytyy pieni pysäköintipaikka sekä yksinkertainen opastaulu, jonka aiheena on lähinnä kalastukseen liittyvät säännökset. Onneksi tästä löytyy myös kartta. Kartalla ollaan aivan taulun yläreunassa. Päätin kävellä merkittyä polkua kohti laavua ja kiertää itäisimmän pisteen kautta takaisin. Kartassa näkyvä sininen pisteviiva lienee Ulvilan ja Nakkilan raja. Laavu lienee Nakkilan puolella, muuten täällä kävellään Ulvilassa.

Toivottavasti muistan oikein: lähtöpaikka oli voimalinjan alla ja polku suuntaa aukealta paikalta kohti metsää. Reittimerkintöjä täällä ei todellakaan ole.

Muutama kymmenen metriä ja risteys. Jos täällä haluaa kiertää ympyräreitin, niin tässä voi valita sille suunnan. Jos haluat vain komeille rantatörmille ja laavulle, voit suunnata oikeanpuoleiseen haaraan. Minä valitsin sen – tulisin myöhemmin takaisin vasemmanpuoleisesta.

Reitti vie hyvin nopeasti lähellä Kokemäenjokea. Tämä maisema oli saanut minutkin tulemaan tänne. Olin nähnyt kuvia erikoisesta rantatörmästä, jossa mäntyjen juuret ovat puoliksi ilmassa. Paikka on kieltämättä erikoinen. Eroosion vuoksi reunat sortuvat pikku hiljaa, joten ihan reunalle en suosittele menemään.

Maisemaa ja mäntyjen juuria kannattaa ihailla parista kohdasta ja moneen suuntaan. Avarin näkymä on kuitenkin juuri siinä, missä polku saapuu tänne joen laitaan. Pysäköintipaikalta matkaa taitaa olla noin 250 metriä.

Kun rantatöyräitä on ihaillut, voi jatkaa matkaa kohti laavua. Parisataa metriä kävelyä joen rannan suuntaisesti – sen jälkeen kannattaa etsiä tämä hauska kuusitunneli, joka vie alas rantaan.

Laavu näytti kartan perusteella olevan saaressa. Näin onkin. On helppo arvata, että kaikkina vuodenaikoina tästä ei voi kävellä laavulle, mutta näin heinäkuussa reitti oli kuiva. Kivet saattavat olla hieman liukkaita, joten hyväpohjaisista kengistä voi täällä olla hyötyä.

Kurkkasin laavulle, joka on siis kartan perusteella muutaman metrin Nakkilan puolella. Kovin montaa askelta Nakkilassa en ottanut – enkä viettänyt taukoa, sillä sateen uhka väijyi ilmassa ja halusin jo kiirehtiä takaisin autolle.

Maisema kohti itää ja Nakkilaa. Joen toisella puolella vaikuttaisi olevan toinen laavu, mutta karttaan sitä ei ole merkitty.

Kiipeilin kivien yli takaisin rantaan. Kuusitunnelista ylös ja sitten polku kohti koillista. Se kulkee Ulvilan ja Nakkilan rajan tuntumassa. Polku on huomattavasti kapeampi kuin se, joka toi pysäköintipaikalta rantaan ja laavulle.

Täällä otin muutaman harha-askeleen. Vasemmalle kääntyvä polku vei syvään suppaan, joka oli tarkoitus kiertää. Umpikuja. Palasin polulle, jota piti kävellä vielä muutama metri kohti koillista. Se toi vähän isomman näköiseen risteykseen. Tästä kivien takaa alkoi polku, joka vei jotakuinkin suoraan länteen ja kohti pysäköintipaikkaa.

Viimeiset sadat metrit kuljetaan siis aika tasaisissa merkeissä. Pientä sadetta pukkasi, mutta selvisin kastumatta. Kohta kävelyni jälkeen alkoikin jo melkoiset rankkasateet, jotka jatkuivat melkeinpä seuraavaan aamuun asti.

Kierroksen pituus oli noin 1,6 kilometriä (josta vähensin harha-askeleet). Aikaa kulutin tällä kertaa noin 40 minuuttia. Tapasin pari muuta ulkoilijaa loppumetreillä.

Ruskilankosken polut ovat suhteellisen helppoja, mutta laskeutuminen joen rannalle ja kulkeminen kivien yli laavulle nostavat reitin keskivaativaksi.

Sijainti: N=6817840.910, E=231175.746 (ETRS-TM35FIN)

GEO:lat=61,4010755, GEO:lon=21,9626438

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Paratiisin luontopolku
Lanajuovan luontopolku
Näsin luontopolku
Joutsijärven luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.