Retkiltä kuultua, osa 2

Tässä eräänä iltana oli taivas taas maalattu sellaisin vedoin, että kamerahan se oli kaivettava esiin. Ei tällaista maisemaa voi yksin omaksi ilokseen jättää. Samaa voin taas sanoa myös muiden retkeily ja luontoblogien annista.

Esoteerinen maantiede kävi Sastamalan pirunluolassa: ”Kansan suissa luolan mittasuhteet ovat venyneet omiin sfääreihinsä. Luolasta kuulemma johtaa tunnelit niin Vesilahteen Laukon kartanon kellariin kuin Karkun kirkon alle. Ensin mainittuun on matkaa päälle 25 kilometriä. Maanalainen yhteys kuulemma testattiin koiralla, jolta kesti kolme päivää ryömiä tunnelin läpi.”

Luola löytyy myös Laukaan Hyyppäänvuoresta, jossa Mökkiblogi on vieraillut. Sen lisäksi löytyy verrattoman komeat näköalat. Retkipaikka tulee tarkastamaan paikan, ajankohtaa emme tarkemmin uskalla luvata.

Jalkaisin puolestaan on tällä kertaa ehditty Saarijärven Tapperien Juholaan. Kuvat ja elävästi kirjoitetut kuvaukset tempaavat mukaansa tunnelmaa: ”Markon tuonelaksi kutsutaan Marko Tapion mielimetsää, joka päätettiin jättää hakkuilta rauhaan hänen kuoltuaan. Omia aikojaan kaatuneet puunrungot muodostavat oman, vinon ristinsä niin hakkuille kuin Markolle.”

Paljon on merellä annettavaa, etenkin heille, jotka tarkastelevat sitä muualta kuin rannalta tai risteilyalukselta. Gåsören on upea paikka. Kovalla tuulelle ei ehkä aivan yhtä nautinnollinen kuin Antti Hanskin kuvissa.

Merillä on ollut liikkeellä myös Musen tuulet, joka on löytänyt reissuillaan hienon luonnonsataman.

Melomassa, mutta merten sijaan Savon sisävesillä, on ollut Anssi: ”Tässä mökiltä ajeskellessa päätin koluta kotio pikkuteitä pitkin. Tupsahdin Vehvilään Kutunjoen sillalle ihmettelemään, että onhan meillä savossa purojakin suurempia jokia.Kotona kaivoin retkikartan esille ja huomasin Kutunjoen olevan lunnonsuojelualuetta. Facebookista löysin kuvia joen varrella sijaitsevasta sääsken pesästä. Tonne oli päästävä…”

Vesiteemaa jatkaa myös Pirkka Aalto, jonka retkikohteena olivat selkälokkisaaret:
”Simojärvi teki minuun jälleen vaikutuksen ollen maisemiltaan monin paikoin jopa Inarijärven veroinen. ”

Mikäli lintujen rengastus kiinnostaa, niin lisää aiheesta löytyy Olli Korhosen blogista.

Ja herkkullinen päätös tulee Villikatajalta, joka on yhyttänyt metsistä mainiot kantarelliapajat: ”Olin poiminut yhden laikun tyhjäksi ja totesin, etten jaksa vielä ponnistautua ylös kyykkyasennosta. Siinä hetken aikaa lepuutellessa tajusin kuitenkin riemukseni, että hetki sitten ohittamamme mätäs kätki taakseen oikean huippuesiintymän. Joskus siis näkökulman vaihtaminen todellakin auttaa!”. Kannattaa tsekata, ihan jo herkulliseksi testatun kantarellikeiton reseptin takia.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.