Rautalammin Varpusenlinna – idyllinen pikkusaari geokätköllä

Saukkosaaren tafonit nähtyämme tuumimme, että Käpynänniemen pohjoispuolella oli geokätkö. Se osui sikäli hyvin reitille, että päätimme poiketa matkalla katsomaan sen.

Lähestyimme saarta eteläpuolelta ja tuijotimme epäuskoisena kaikuluotainta. Se kun näytti rantaa lähestyessä sellaisia lukemia, ettei niitä meinannut uskoa. Vaan uskottava oli. Ranta oli luonteeltaan äkkiväärän äkkisyvä.

Nousimme rantaan. Soma saari se olikin. Ihan nimensä veroinen. Kuin pieni linna se nökötti keskellä salmea. Muutama puu taisteli sen harteilla luonnonvoimia vastaan. Valtavan suurelle kuninkaalle siitä ei totisesti linnaksi olisi, mutta varpuselle hyvinkin.

Kätkön löydettyämme kipusimme laelle. Sinne oli kasattu istuinpaikkaa tai sen tapaista. Me siihen istumaan, kiireimmäksi.

Aurinko oli lempeä, vaikka myrskyä nostikin. Vastarannan talo paistatteli sen säteissä. Kyllä kelpasi, eikä sijainti muutoinkaan huonolta näyttänyt. Äkkiseltään keksisin ainakin tusinan kehnompia paikkoja. Sitten loppuisivat sormet.

Vaan takaisin Varpusenlinnaan. Edessämme oli kasa hiiltä. Lähempi tarkastelu paljasti sen joukosta hankaimet ja venenauloja. Siinä oli tainut puuvene kohdata tiensä pään. Olisiko juhannuskokkona palvellut. Vaan se soutaja, hän se olikin mysteeri. Pienellä saarella ei näkynyt koko miestä, vaikka sinne soudettu vene oli poltettu. Missä hän piilotteli vai kuinka oli päässyt pois saarelta? Tätä Varpusenlinnan mysteeriä kannattaa pohtia, jos paikalle joskus osutte.