Meloen auringonlaskuun Stora Masugnsträsketillä

📌 Paikka kartalla
🕒 2–4 h
ℹ️ Lisätietoa: Kemiönsaaren matkailuinfo

Avokanootteja on rannassa kaksi. Liu’utamme niistä toisen veden tummaan syliin ja asetumme itse kanootin penkeille istumaan. Valitsen takapenkin, sillä tällä kertaa minä haluan ohjailla kanootin suuntaa. Ympärillä kuuluu vain melan vaimea loiskahdus veteen, kun se särkee tyynen vedenpinnan ja työntää kanootin pehmeään liukuun. Melomme rahkasammalmättäiden välistä kapeaa väylää avoimemmalle vesialueelle. Syksyinen ilta-aurinko saa tummien mäntyvaltaisten saarten yksittäiset koivut hehkumaan kultaa.

Stora Masugnsträsket on järvi Kemiönsaarella. Nimi, “Iso Masuunijärvi”, viittaa historiallisesti läheisen Taalintehtaan kylän rautaruukkiaikaan, joka alkoi jo 1686. Rannat ovat valtaosin asuintaloista ja mökeistä vapaana, pelkästään metsien, soiden ja kallioiden reunustamia. Muutamia lähes rantaan ulottuvia hakkuuaukeita lukuun ottamatta maisema on siis varsin erämainen, ja se houkuttelee melomaan. Järvellä ei ole retkeilyrakenteita, mutta rannoilta löytyy helposti rantautumiseen sopivia paikkoja.

Lintujen pesimäaikaan tulee välttää järvessä oleville luodoille nousemista. Lisäksi järven pohjoisin kolkka on hyvä jättää rauhaan keväällä ja kesällä, sillä rahkasammalmättäiden muodostamissa sokkeloissa pesii niin kurki kuin laulujoutsenkin.

Nyt järvellä pesivät linnut ovat jo muuttomatkalla etelään ja sammalmättäät pursuavat syksyn maanläheisiä, mutta kirkkaita värejä. Yritämme olla törmäilemättä labyrintissä sammalseiniin, mutta välillä kanootti tussahtaa pehmeään mättääseen, sillä ylimääräistä tilaa ei pohjoisosan sokkeloissa juuri ole. Poimin mättäistä kirpeitä karpaloita kanootista nousematta.

Tällä kertaa taukopaikaksi valikoituu pieni kalliosaareke suomättäiden ja avoveden välissä, jonne vielä hetken yltää auringon viimeisiä säteitä. Olemme päätyneet meren saaressa sijaitsevaan järven saareen. Tämä ajatus lämmittää kahta saariin syvästi rakastunutta.

Koko maisema on syttynyt syysillan voimakkaan lämpimiin väreihin ja puiden varjot venyvät yli rahkasammalmaton. Siemailemme termospullosta iltakahvia ja nautimme lähimetsän anteja puolukkapiirakan muodossa.

Metsän taakse hiljalleen hiipivä aurinko venyttelee viimeisiä säteitään mäntyjen latvuksiin, kun lähdemme paluumatkalle. Punaisen värit rusottavat edelleen pilvimuodostelmissa ja värit heijastuvat välkkeinä vedenpintaa väräjävistä tuulenväreistä. Viipyillen vedämme viimeisiä melan vetoja, ennen kuin palaamme takaisin kanoottilaiturille. Hengitän syvään loppusyksyn raikasta ilmaa, johon sekoittui metsän, järviveden ja suon miellyttäviä tuoksuja.

Järven kierrosta tulee noin kuuden kilometrin lenkki. Melontaretkeen kannattaa kuitenkin varata kolmesta neljään tuntiin, mikäli haluaa nauttia hiljaisuudesta, pitää evästaukoa ja tarkkailla upeaa luontoa. Omaa kanoottia et järvellä tarvitse, sillä niitä vuokraa Kemiönsaaren matkailuinfo. Mukaan saa melontaliivit, melan, kartan ja kuivapusseja tavaroille. Kanootteja on kaksi, joten retkelle voi lähteä nelisinkin.

Sijainti: N=6663466.091, E=249367.000 (ETRS-TM35FIN)

Katso lisää kuvia retkestä:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.