Kun lumikenkäily kiinnostaa – helposti mahtavan harrastuksen makuun. Osa 1/2.

Kuulin, että Retkipaikkaan on toivottu juttua lumikenkäilystä ja lumikengistä, ja nimenomaan osoitettuna sellaisille, joilla on vasta mietinnässä lumikenkäilyn aloittaminen tai oma harrastus on hyvin alkuvaiheessa. Askarruttavia kysymyksiä ovat mm. minkälaisia lumikenkiä on olemassa, kenelle lumikenkäily sopii, miten lumikengillä liikutaan ja missä ne ovat omimmillaan.

Hyvin nopeasti voisin summata, että lumikenkäily sopii oikeastaan kenelle vain, että kengillä liikutaan kuin käveltäisiin normaalisti, ja että omimmillaan ne ovat merkittyjen ja tampattujen reittien ulkopuolella. Mutta todennäköisesti tätä asiaa pitää avata huomattavasti isommalleen. Lisäksi lumikenkäilyn mielekkyys ja sopivuus on pitkälti subjektiivinen kysymys. Jotkut innostuvat siitä heti ensimmäisellä kerralla – toisia se ei nappaa ollenkaan yhden kokeilun jälkeen.

Omasta puolestani olen täysin lumikenkäilyfani, ja vaikka juuri tällä hetkellä ainakaan Keski-Suomessa ei ole lunta oikeastaan juuri mihinkään lumiliikuntaan, on aivan saletti, että heti, kun lunta tulee riittävästi, lähtevät myös lumikengät jalkaan ja ukko mehtään.

”Jo muinaiset foinikialaiset”

Ehkä nyt ei sentään foinikialaiset, mutta lähteistä rippuen ensimmäisiä lumikenkiä käytettiin eri puolilla maailmaa jo yli 4 000–6 000 vuotta sitten, tarkoituksena päästä liikkumaan lumella helpommin ja pidemmälle kuin pelkästään ilman tarpomalla. Lumikenkiä käyttivät monet alkuperäiskansat, ja esimerkiksi Amerikassa kenkien käytön omaksuneet alkuperäiskansojen edustajat ja sittemmin myös erityisesti turkismetsästäjät sekä vaikkapa tutkimusmatkailijat ja kartoittajat huomasivat lumikenkien käytännöllisyyden.

Alkuperäiset kengät tehtiin tietysti eri luonnonmateriaaleista, ja niiden koko ja paino olivat aivan eri luokkaa kuin nykyisin. Toistaiseksi vanhin löydetty lumikenkä on jopa 6 000 vuoden takaa, mutta jo silloinkin kengän rakenne perustui muotoon taivutettuun puukehikkoon ja siihen sidottuihin ristikkäisiin punoksiin, joista muodostui kantava kokonaisuus. Kenkien inspiraationa on pidetty mm. lumijänistä tai muita eläimiä, joilla on leveät, upottavassa lumessa kantavat takajalat. Tietoja ja kuvia maailman vanhimmasta lumikengästä löytyy mm. Ancient Origins -sivustolta.

Kenelle lumikenkäily sopii

Lumikenkäilyhän sopii oikeastaan kenelle vain ikään, sukupuoleen ja poliittiseen vakaumukseen katsomatta, kunhan pystyy kävelemään. Kenkien laaja valikoima takaa sen, että sopivat kengät löytyvät niin perheen pienimmille kuin isoimmille (kirjaimellisestikin). Lumikenkäilystä todellakin voivat nauttia kaikki, eikä lumikenkäilyn aloittamiseen tarvita välttämättä isoja rahallisia investointeja taikka mitään erityistä taitoharjoittelua. Lumikenkiä voi vuokrata edullisesti esimerkiksi erä- ja luontoalan yrittäjiltä tai lainata lähialueensa latuyhdistykseltä. Molemmilta saa tarvittaessa neuvoja ja vinkkejä lumikenkien käyttöön kuin niillä liikkumiseen.

Jos pystyy kävelemään, pystyy myös lumikenkäilemään, ja rasitusta lumikenkäilystä saa juuri sen verran kuin jaksaa ottaa. Aloittelevan ei kuitenkaan kannata suin päin rynnätä suurimpaan ja jyrkimpään mäkeen, vaan kengillä voi ihan hyvin lähteä ensimmäisen kerran vaikkapa lähimetsään tai ulkoilualueelle, jossa kengillä voi kulkea häiritsemättä mm. hiihtäjiä. Mukaan kannattaa ottaa sopivan mittaiset sauvat, jotka tehostavat liikuntasuoritusta ja tuovat tukea ja tasapainoa sekä helpottavat mäkien nousua ja laskua.

Lumikenkäilyn rasittavuus ja energiankulutus on lähes sama kuin tavallisessa hiihdossa tai jopa sitä korkeampi. Kuntoilumielessä lumikenkäily onkin yksi parhaista talviliikunnan lajeista, ja sillä saa sykkeen nousemaan jopa nopeammin kuin hiihtäessä. Hikiliikunnan sijasta lumikenkäilyä voi toki harrastaa myös aivan huhhailumielessä, eli kävellä juuri niin nopeasti tai hitaasti kuin haluaa ja istua vaikka katselemaan upeita maisemia pidemmäksikin aikaa. Ja mikä parasta, lumikengillä voi mennä minne vain nenä näyttää ja seikkailunhalu kuljettaa.

Tännekään ei latu vie, mutta lumikengillä pääsee. Kuva helmikuulta 2018.

Ei sillä, pääsisihän latujen ulkopuolelle vaikka metsäsuksillakin tai liukulumikengillä, mutta verrattuna pitkiin metsäsuksiin lumikengät ovat siitä hyvät, että niillä voi liikkua myös ahtaissa paikoissa. Siinä missä sukset saattavat jäädä pusikkoon kiinni käännyttäessä, lumikengillä voi tehdä kätevästi teräviäkin käännöksiä. Vastaavasti joutuisaa menoa lumikenkäily ei välttämättä hiihtoon verrattuna ole, jos tavoitteena on tehdä mahdollisimman pitkä retki tai tehdä se mahdollisimman nopeasti. Niin hiihdossa kuin lumikenkäilyssä yksi etenemisnopeuteen ja -tehokkuuteen vaikuttava tekijä on hangen upottavuus ja lumen laatu sekä yleinen säätila.

Pääseehän lumikengilläkin melko nopeasti, jos vain jaksaa heittää ronttosta toisen eteen ja alusta on sopiva sekä jalassa oikeanlaiset lumikengät.

Iso vai pieni kenkä, vaellus vai huvi?

Käyttäjän koko ja kengän käyttötarkoitus määrittävät pitkälti kengän valintakriteerit. Useilta lumikenkävalmistajilta löytyy miehille ja naisille sekä myös lapsille omia malleja, ja yleisimmät koot kengissä vaihtelevat lasten kengistä (18–19 tuumaa)  naisten (21–25 tuumaa) kengistä miesten kenkiin (25–36 tuumaan). Yleissääntönä voidaan pitää, että mitä suurempi kenkä on, sen parempi on sen kantavuus, ja mitä painavampi käyttäjä on, sitä isompi kenkä on valittava.

Lumikenkiä voi käyttää monenkokoisten jalkineiden kanssa. Siteen kantatukea voidaan säätää kengän pituuden mukaan.

Yleisesti lumikenkien kanssa toimivat normaalit varrelliset ulkoilujalkineet tai vaikkapa vaelluskengät, eli niihin ei tarvita mitään erikoisjalkineita kuten laskettelussa. Myöskään hiihtomonoja ei yleisimpien lumikenkien kanssa käytetä. Käypäsiä jalkineita voivat olla myös tavalliset talvikumisaappaat, kuka niitä haluaa käyttää.

Kengän kiinnitys ja siteiden mekanismi vaihtelee lumikenkämalleittain. Monissa malleissa on ns. räikkäkiristys nilkan ympärille tulevassa siteessä ja hihnakiristys jalkaterän osalla. Toisissa malleissa kiristys tapahtuu vyötyyppisellä siteellä, ja onpa sellaisiakin malleja, joissa käytetään ns. boakiristysmekanismia, joka on ehkä se toistaiseksi kaikkein edistynein tapa. Yksinkertaisimmillaan siteet voivat olla myös tarranauhatyyppisiä.

Räikkäkiristys erään valmistajan lumikengissä. Hyvälaatuisissa kengissä kiristys on nopea, pitävä ja helppo myös avata yhdellä kädellä. Side kiristetään pumppaamalla kuvan käyttäjän peukalon ja etusormen välissä olevaa vipua, ja side avataan painamalla mekanismin keskellä olevaa ”liipaisinta” ja työntämällä mekanismia eteenpäin.

Huvikäytössä ja kevyessä vapaa-ajankäytössä yksinkertainen lumikenkä voi olla riittävä. Helppoja lumikenkäilyreittejä kuljettaessa ja suhteellisen tasaisessa maastossa liikuttaessa lumikengiltä ei vaadita yleensä voimakasta pitoa. Mitä vaativampaan ja jäisempään maastoon mennään, sen enemmän on kiinnitettävä huomiota myös lumikenkien pitävyyteen niin nousuissa kuin laskuissa. Silloin on hyvä katsahtaa kenkien pohjiin, joista pitäisikin löytyä kestävät ja pitävät jääpiikit sekä kenkien etuosan ”kynnet”, jotka takaavat ja varmistavat turvallisen nousun jyrkissäkin mäissä. Joissakin malleissa jääraudat kulkevat kauttaaltaan pohjan ympäri.

Lumikenkien pohjien jääraudat ja -piikit ovat eri malleissa erilaisia. Vertailemalla löydät käyttötarkoitukseesi parhaiten sopivat.

Testaa lumikenkien pitävyyttä sekä kulkusuunnassa että sivuttain. Samalla voi testata myös, miten hyvin siteet tukevat jalkaa. Jos siteet ovat riittävän kireällä, mutta lumikenkä tuntuu silti veltolta jalassa, se ei todennäköisesti myöskään tue hyvin.

Asianmukaisten valmistajien ja jälleenmyyjien sivuilta löytyy kuvaus siitä, mihin tarkoitukseen minkäkinlainen kenkä sopii, ja varsinkin ulkoiluvälinemyymälöiden myyjien pitäisi olla valveutuineita opastamaan oikeanlaisten kenkien valinnassa. Aivan kuten vanhan sanonnan mukaan hyttystäkään ei kannata ampua tykillä, ei myöskään lumikengistä täydy löytyä suuria ja mahtavia piikkejä, jos niitä ei oikeasti tarvitse.

Lumikengistä löytyy usein myös kantalukko ja niin sanottu kantarauta, joista kantalukko lukitsee nimensä mukaisesti jalkineen kiinteästi lumikenkään ja kantarauta voidaan kääntää joko ylös tai laskea alas sen mukaan, noustaanko mäkeä vai kuljetaanko tasamaalla.

Kantalukko pitää lumikengän kannan paikallaan, jolloin kenkä toimii ikään kuin ”yhtenä pakettina”. Lukko kannattaa pitää auki normaalimaastossa ja lukita alamäissä. Eri kengissä on erilaisia kantalukkoja.

Esimerkiksi kantaraudan kätevyyden huomaa siinä, että sitä käytettäessä mäkien nouseminen rasittaa vähemmän akillesjännettä ja pohkeita. Kantalukkoa käytetään yleensä auki silloin, kun ei liikuta mäessä. Laskeutuessa rinnettä kantalukko on hyvä pitää kiinni, sillä se vakauttaa alastuloa ja tehostaa kenkien pitävyyttä.

Kantaraudan arvo tulee esiin ylämäissä ja jyrkissä rinteissä. Nämäkin ovat hieman erilaisia eri valmistajilla.

Sitten se, mikä on paras materiaali, lienee ainakin omasta mielestäni hyvin mieltymyskysymys. Joku suosii komposiittia, joku taas ehdottomasti putkirunkoista mallia. Materiaalien tulisi olla kuitenkin laadukkaita, koska lumikengät ovat suhteellisen arvokas investointi. Netistä löytyy arvosteluja ja mielipiteitä eri kengistä, mutta arvostelujenkin kanssa lähdekritiikki on paikallaan. Tunnettujen ulkoilumedioiden tai outdoor-sivustojen tekemiin arvosteluihin voi myös turvautua. Muiden mielipiteet voivat toimia suuntaa-antavina, mutta viime jalassa lumikenkien valinnan tekee kukin käyttäjä itse.

Putkirunko, komposiitti, kokomuovi vai tyyliä ”tennismaila”?

Putkirunkoisten kenkien kehikon väliin on pingotettu ”kangas”, joka on periaatteessa eräänlaista muovien ja kumiaineksen sekoitetta, kun taas komposiittikengissä käytännössä koko kenkä on erilaisten muoviseosten yhdistelmä. Monilla ”old school” -tyypeillä näkee jopa ämpärimuovista valmistettuja lumikenkiä, joiden siteet ovat samanlaiset kuin metsäsuksissa ja joihin sopii hiihtorantilla varustettu kumisaapas.

Alkuperäisten lumikenkien tennismailaa tai pisaraa muistuttava muoto näkyy vielä joidenkin valmistajien malleissa. Myöskään puuta ja muita luonnonmateriaaleja ei ole tyystin unohdettu, vaan myynnissä on vieläkin monenlaisia perinteitä kunnioittavia kenkämalleja. Monelle kestävän kehityksen ja luonnonmukaisuuden kannattajalle puurunkoiset lumikengät ovat edelleen se ainoa oikea vaihtoehto.

Erilaisia tällä hetkellä markkinoilla olevia lumikenkiä. Vasemmalta alkaen putkirunkoinen Crescent Moon Backcountry, uutuuskonsepti Crescent Moon EVA Foam -vaahtomuovilumikenkä, TSL 217 Camo-, TSL 227 Escape Skyline- ja lapsille sopiva TSL 302 -komposiittilumikenkä.

Nopeaan liikkumiseen ja jopa juoksuun lumella on olemassa malleja, jotka ovat keveitä ja kauttaaltaan joustavia, jolloin lumikengän koko runko taipuu. Yleisimmin näkee kuitenkin sellaisia kenkiä, joissa side on kiinni lumikengän rungossa päkiäpuolella ja kanta pääsee liikkumaan vapaasti. Joustavissa kenkämalleissa askellus on rullaavampi, ja niveliin kohdistuu vähemmän rasitusta.

Jos haluaa seurata trendejä ja hakea uusimpia innovaatioita lumikengistä, mikäs siinä. Lumikenkiä ei kuitenkaan tarvinne vaihtaa vuosittain kuten älypuhelimia, ja olenpa nähnyt monella jalassa sellaisia läpysköitä, jotka ovat vuodelta kuokka ja vasara, ja ihan hyvin niillä on näyttänyt pääsevän. Hyvin hoituu esimerkiksi Etelä-Konneveden kansallispuistossa oleva reilun 14 kilometrin mittain Kolmen Vuoren Kierros niin uudemmilla kuin vanhemmillakin lumikenkämalleilla.

Olipa kenkämallisi mikä tahansa, varaudu myös mahdollisiin varusterikkoihin etenkin pitkillä vaelluksilla. Harmaa teippi ja isot nippusiteet voivat pelastaa retken, mikäli mukana ole kenkäkohtaisia varaosia tai varakenkiä.

Jos päädyt ostamaan lumikengät, valitse lumikenkäsi siis käyttötarkoituksen mukaan ja mieti etukäteen, mitä ominaisuuksia niiltä vaadit. Jos käytät kenkiä harvoin, mieti tarkasti myös kuinka paljon haluat kengistäsi maksaa. Ota kuitenkin huomioon myös se, että kenkiä voivat käyttää myös toiset perheenjäsenet, tai voit lainata kenkiä myös ystävillesi tai vieraillesi tarvittaessa.

Sauvat

Lumikenkäilyyn kuuluvat olennaisesti myös sauvat, ja sopivien sauvojen valintaan kannattaa käyttää myös hetki. Yleisimmät valmistusmateriaalit ovat alumiini ja hiilikuitu, ja sauvoja löytyy yleensä samoilta valmistajilta kuin lumikenkiäkin. Pääset kuitenkin alkuun myös sopivan mittaisilla hiihtosauvoilla, jos et halua ostaa sauvoja samantien kuin kenkiäkin. Myös monista lumikenkiä lainaavista ja vuokraavista paikoista voi saada samalla myös sauvat. Esimerkiksi Suomen Ladun Kiilopään ”konttorista” saa vuokrattua lumikengät ja sauvat samalla kertaa vaikka useammaksikin päiväksi.

Lumikenkäilyyn ja vaellukseen tarkoitettuja teleskooppisauvoja on monenlaisia. Teleskooppisauvojen hyvinä puolina voidaan pitää niiden laajaa säätömahdollisuutta monenkokoiselle käyttäjälle sekä niiden kompaktia kuljetuskokoa. Hyvin puhdistettuina ja huollettuina niiden käyttöikä on lumikenkien tapaan pitkä. Kestävyydeltään alumiini ja hiilikuitu eroavat mm. niin, että vaikka hiilikuituinen sauva onkin suhteessa erittäin vahvarakenteinen pituussuunnassa, se ei välttämättä kestä suuria sivuttaisvoimia ja voimakkaita iskuja, vaan voi murtua nopeasti. Alumiininen sauva on painavampi, mutta jos siihen kohdistuu voimakasta vääntöä, se ei katkea vaan taipuu. Alumiini sietää yleensä myös kylmiä olosuhteita paremmin, jos sauvat ovat kovassa käytössä.

Valitse sauvatkin ensisijaisesti oman pituutesi mukaan, vaikka teleskooppisauvojen pituutta voikin säätää eri käyttäjien tarpeisiin. Mieti myös, missä ja miten sauvoja käytät ja käytätkö niitä esimerkiksi vaelluksilla tukemaan myös vaikkapa tarppia tai telttaa, jonka voi pystyttää sauvojen varaan. Moni suosittelee käyttämään tässä tapauksessa alumiinisauvoja. Jos lähdet talvivaellukselle ja aiot käyttää sauvoja telttanarujen varmistukseen kovalla tuulella, alumiininen sauva voi olla turvallisempi vaihtoehto.

Sauvojen putkessa on yleensä pituusasteikko tarkkaa säätöä varten. Sauvamallien mukaan teleskoopin lukitusmekanismeissa voi olla eroja. Kuvassa alumiinirunkoinen sauva, jonka pituussäätö voidaan tehdä välillä 105-155 cm.

Vaellukseen ja lumikenkäilyyn ei useinkaan tarvita kaksia eri sauvoja, vaan merkin ja mallin mukaan vaellussauvoihin on saatavilla lumisompia. Pyydä tarvittaessa neuvoja myyjältä, jos olet ostamassa sauvoja, ja tarkista sauvoja lainatessasi tai vuokratessasi, että niissä on mukana lumisommat. Kaikesta huolimatta lumikenkäilyharrastuksen alkuun pääsee vaikka tavallisilla suksisauvoilla, jos niiden pituus on sopiva. Mutta vaikka heti ensimmäiselle lumikenkälenkille ei olisikaan käytettävissä juuri oikeanmittaisia sauvoja, ota edes jotkut, että pääset luontoon!

Sauvojen pituussäätö

Säädä lumikenkäilysauvojen pituus niin, että seisoessasi suorilla jaloilla kengät jalassa, kyynärvartesi on noin 90 asteen kulmassa. Monissa ohjeissa neuvotaan kääntämään sauvat ylösalaisin ja pitämään sauvaa kiinni sommasta, ja kun sauvan kahva koskettaa maata kyynärvarren ollessa noin 90 asteen kulmassa, sauvan pituus on oikea.

Sopivaksi kyynärvarsien kulmaksi suositellaan n. 90 astetta.

Laskeuduttaessa rinnettä alas sauvojen pituutta saattaa kannattaa lisätä, joten niillä voi ottaa tukea alempaa. Ylämäissä liiasta pituudesta ei ole juuri hyötyä, ellei lumi ole erityisen upottavaa. Ylämäissä voikin olla tarpeen jopa lyhentää sauvoja rinteen jyrkkyyden mukaan.

Tutustu sauvojen käyttöohjeisiin ennen kaikkea sompien irrotuksen ja kiinnityksen osalta sekä miten sauvojen lukkosalpoja käytetään. Huonosti tai ohjeita lukematta asennetut sommat voivat jäädä matkan varrelle. Voit myös kokeilla, saatko avattua ja suljettua lukot paksut käsineet kädessä. Ulkoillessasi varmista, että lukkosalpojen väliin ei jää likaa tai jäätä, mikä vaikuttaa kiristykseen ja saattaa rikkoa salvat. Joissakin malleissa teleskooppisauvojen putkien lukitusmekanismi on pyöritettävä. Pitkälle jotokselle on hyvä ottaa mukaan vähintään pari varasompaa.

Valinnanvaraa sauvoja etsivälle kyllä on, ja niissäkin on sekä halpoja että kalliita vaihtoehtoja. Löytyy perussauvaa ja kalliimpaa mallia monenlaisilla eri ominaisuuksilla varustettuna. Jos ostat sauvat etkä vuokraa tai lainaa niitä, valitse sauvat oman käyttötarpeesi mukaan ja vertaile eri malleja liikkeessä myyjän avustuksella. Verkkokaupoista löytyy usein myös erilaisia vertailutyökaluja.

Muut varusteet ja lumikenkäilyretkelle varustautuminen – sekä toiminta retken jälkeen

Moneen talviulkoilumuotoon sopivat samat vaatteet, eikä lumikenkäily tee tästä juuri poikkeusta. Muistathan pukeutua sään mukaisesti, lämpimästi ja kerrosmenetelmällä, jolloin voit lisätä ja vähentää vaatetusta tarpeen mukaan. Hikisessä menossa vähempikin riittää, mutta tauoilla esimerkiksi keinountuvainen taukotakki on enemmän kuin paikallaan. Muista myös syödä ja juoda riittävästi ja sopivin väliajoin, ja nauttia ehdottomasti lämmintä – ei kylmää – juotavaa.

Itse pukeudun usein lumikenkäretkille (ja hiihtolenkeille) lasketteluhousuihin, joissa on irrotettavat henkselit. Tällaisissa housuissa on kosteutta hylkivän ja tuulenpitävän pinnan ja lämmittävän eristekerroksen lisäksi lahkeissa ”lumipussit”, jotka  toimivat ikään kuin sisäpuolisina säärystiminä. Itse pidän juuri tällaisia housuja parhaina lumikenkäilyyn, sillä hanki upottaa yleensä aina sen verran, että kenkiin ja alusvaatekertaan asti pääsevä lumi lopettaa retken lyhyeen tai ainakin tekee siitä huomattavasti epämukavampaa – ja aiheuttaa kylmettymisriskin.

Käyttää voi myös erillisiä säärystimiä, joiden ansiosta ei lumi ainakaan pääse tekemään ilkeyksiään. Säärystimet kuuluvatkin monen talvivaeltajan varustevalikoimiin.

Aloitteleva lumikenkäilijä tuskin lähtee heti saman tien pitkille retkille, mutta ei ole ollenkaan huono ajatus varsinkaan näin pimeänä vuodenaikana pitää mukanaan myös otsalamppua. Jos lähdet lumikenkäilemään merkittyjen reittien ulkopuolelle, kerro muille, mihin menet ja milloin tulet takaisin. Tiedä myös aina, missä itse olet, eli aloita lumikenkäily mieluiten tutussa ympäristössä ja maastossa, jossa osaat kulkea myös muina vuodenaikoina.

Varustetarkastus ja -huolto ennen ja jälkeen retken

Tarkista varusteidesi kunto: lumikenkien siteet ja kiinnitykset sekä sauvojen säädöt ja kunto. Etenkin hiilikuitusauvoista kannattaa tarkistaa, että niissä ei ole murtumia tai sälöymiä. Näin ei tavallisesti ole, elleivät sauvat ole joutuneet kuljetuksessa tai muussa käsittelyssä puristuksiin tai iskujen kohteeksi. Tarkista sauvoista lukitusmekanismit ja sommat. Lumikengissä kriittisiä tarkistuskohtia ovat kiristimet ja salvat sekä jääraudat ja -piikit.

Kun palaat retkeltä, puhdista lumikengät ja sauvat lumesta, jäästä ja muusta möhnästä, jota varusteisiin saattaa tarttua. Sauvat toimivat parhaiten, kun puhdistat ja pyyhit ne kuivaksi tai anna kuivua pystyasennossa täyteen mittaansa avattuna tai valmistajan ohjeiden mukaan puoliskot toisistaan irrotettuina. Varsien öljyämistä tai silikonilla käsittelyä ei suositella, mutta lukitusmekanismin niveliin voi tipauttaa pisaran öljyä, jos mekanismi meinaa jumittaa. Tätä ei tarvitse tehdä jatkuvasti.

Huolla myös itsesi ennen ja jälkeen lumikenkäilyn

Lumikenkäilyartikkelin toisessa osassa keskustellaan tarkemmin mm. lumikenkäilijän kunnosta ja kehonhuollosta, mutta jos et malta odottaa seuraavaa osaa, muista ainakin, että et lähde puolikuntoisena tai sairaana lumikenkäilemään. Jos kuntosi ei ole vielä sillä tasolla, että jaksat tehdä rasittaviakin lumikenkäretkiä, aloita aina varovasti ja vähitellen rasitusta lisäten. Pidä itsesi lämpimänä ja tee pieni alkulämmittely ennen lenkille lähtöä, aivan kuten hiihtämään tai retkiluistelemaan lähtiessäsi. Vähennät näin mm. lihasrevähdysten riskiä. Älä lähde lenkille juuri syötyäsi vatsaasi täyteen, mutta varmista toki, että jaksat tehdä lenkin etkä näänny energianpuutteeseen välillä.

Lumikenkäilyretken jälkeen voit tehdä loppuverryttelyn ja -venyttelyn, ja etenkin aloittelevien lumikenkäilijöiden on hyvä perehtyä reisien ja pakaroiden seudun venyttelyyn ja lihashuoltoon, koska ne paikat menevät helposti juntturaan. Pidemmälle harrastuksessaan ennättäneille lihashuolto on yhtä tärkeää rasitusvammojen ehkäisemiseksi. Muista alakropan lisäksi myös yläkroppa, sillä huomaat todennäköisesti käyttäneesi sellaisia yläkehon lihaksia, joita et tiennyt olevan olemassakaan!

Kotitehtävä

Suomen Latu on tehnyt lumikenkäilystä hauskan mutta asiallisen esittely- ja ohjevideon, jonka voi katsoa alta. Videolla käsitellään periaatteessa täysin samoja asioita kuten edellä olevassa tekstissä, ja vieläkin enemmän. Videon kesto on noin 13 minuuttia, mutta siinä ajassa pääsee jo aika hyvään käsitykseen tästä mahtavasta talviliikuntamuodosta.

Tässä vaiheessa lunta ei ole vieläkään Lappia lukuun ottamatta kovin runsaasti, mutta nyt on hyvä aika tutustua vaikkapa urheiluvälineliikkeissä erilaisiin kenkiin, poiketa selailemaan verkkokauppojen valikoimia tai tiedustella vinkkejä lumikenkäilyyn ja tutustua kenkiin omasta latuyhdistyksestä. Valmistautua voi myös tekemällä sulan (tai vähälumisen) maan lenkkejä maastossa, jossa aikoo myöhemmin lumikengin liikkua.

Seuraavassa jaksossa…

Lumikenkäjutun toisessa osassa lähdetään sitten oikeasti maastoon ihan tuoreeltaan, eikä muistella ”menneen talven lumia” ja katsotaan lähemmin, miten yhdenlaiset lumikengät puetaan ja säädetään, ja miten niillä liikutaan. Muitakin vinkkejä lumikenkäilyyn saattaa olla tiedossa!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.