Kukelinkyökin luola, Multia

Vietän rattoisaa syyspäivää tallustelemalla Runoilijan polkua Multialla, nyt jo hyvin lähellä keskisuomalaisesta luonnosta suurta innoitusta saaneen runoilija Einari Vuorelan kotitaloa.  Pieni puuviitta houkuttaa kääntymään Runoilijan polulta sivuun: Luola 1 km.  Käyn kuitenkin ensin kääntymässä runoilijan pihapiirissä ja pysähdyn vasta sieltä palattuani kyltin ääreen. Kyllä vai ei? No, aina sitä sen verran voi poiketa, etenkin näin hienona  päivänä.

Kapea polku polveilee sekametsän halki, sinisten maalimerkkien viitoittamana. Tämäkin polun pätkä on ollut joskus osa Keski-Suomen maakuntauraa. Kun neulasten peittämä kapea ura viimein lähtee laskeutumaan kunnolla alaspäin, alan odottaa itse luolaa.  Pyörittelen rinteen alapuolella hetken päätäni, mutta sitten oikealta pilkottaa pieni kyltti: Kukelinkyökki. Mikä kiehtova nimi! Jos olisin tiennyt siitä ennen retkeä, olisin pinkaissut tänne jo menomatkalla Vuorelan kotitalolle, enkä vasta paluumatkalla! Mutta nyt olen perillä.

Toisaalta, jos tuota Kukelinkyökin tarinaa kertovaa kylttiä ei olisi ja olisin ollut vain kävelyllä ilman mitään tietoa näillä tienoin olevasta luolasta, olisin aika todennäköisesti kulkenut sen ohi. Aika suojainen paikka! Tulosuunnastani nimittäin näkyy vain pieni tumma aukko kallion alareunassa.  Luolan edessä maan rajassa on kiviä kuin suojaavasti aseteltuna, toisaalta ne ovat kuin kivipeikon huonosti hoidettuja hampaita.

Kierrän kallion toiselle puolelle ja sieltä paljastuu hieman isompi aukko luolaan. Sellainen, mistä mahtuu menemään sisälle ilman, että pitäisi heittäytyä litteäksi mahalleen ja ryömiä. Kunnolla pitää kuitenkin kumartua.

Kukelinkyökin luola ei ole koolla pilattu; se tuntuu sisäpuolelta suunnilleen laavun kokoiselta, jossa tosin ei ole yhtä suoria seiniä.  Vaan kyllä täällä on mahtunut ihan hyvin unet ottamaan. Mistä tuleekin mieleeni se tarina.

Muistitiedoista talteen saadun tarinan mukaan Kukeli oli Pusulan talon renki, joka pakoili luolassa virkavaltaa 1870-luvulla, koska oli tappanut (emännän pyynnöstä) talon isännän. Kukelinkyökki-nimi viittaa keittiöön,  mikä on ilmeisesti tullut siitä, että Kukeli-rengin äiti vei piileskelevälle pojalleen ruokaa luolaan.  Tuntuu uskomattomalta ajatella, että tämä pieni luola on ollut Kukelin koti pakomatkan ajan. Missäköhän kohdassa renki piti nuotiota, olikohan kesä? Ja minkä aikaa hän täällä piileskeli? Näistä valoaukoista hän siis kurkisteli maailmalle – kohti edessä avautuvaa soista tasamaastoa – ja jännitti mahdollisia askelia, että joko tullaan hakemaan.  Oikeuden eteen renki mitä ilmeisimmin täältä kuitenkin saatiin. Mikä jännittävä, joskin myös karmaisevan surullinen luola.

Palaan luolalta Runoilijan polulle ja seuraan sitä takaisin Multialle.  Jos ei ole aikaa koko päivän retkeen pitkin Runoilijan polkua Multialta saakka (noin 8 km) , selviää luolalle lyhyellä kävelyllä esimerkiksi jos lähtee polulle Keuruun Jukojärveltä, Einari Vuorelan kotitalon luota (Runoilijatie 60).

Kartta ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6914784  E 387276