Koloveden kansallispuisto on melojan unelmakohde

Koloveden kansallispuiston jylhät kalliorannat eivät unohdu kun ne kerran näkee. Korkeimmat kalliot kohoavat pystysuorina kymmenien metrien korkeuteen järven pinnasta. Paikoin maisemasta tulee mieleen Ahvenanmaan saaristo. Koloveden kirkas vesi ja hyvin huolletut leiripaikat kutsuvat retkeilemään melomalla tai soutamalla. Moottoriveneily kansallispuistossa on kielletty.
Kävin veljeni kanssa syksyisen melontareissun Kolovedellä 7.–8. syyskuuta. Aloitimme matkamme Kirkkorannan vesillelaskupaikalta ja kiersimme Vaajasalon saaren myötäpäivään. Kahden päivän aikana meloimme yhteensä noin 23–24 kilometriä. Tätä voisi kutsua moniin aikaisempiin reissuihin verrattuna lepolomaksi. Yleensä melomme päivässä vähintään saman matkan mitä nyt kahdessa päivässä. Jos aikaa ja haluja olisi ollut meloa enemmän, olisi voinut kiertää myös kansallispuiston pohjoisosan saaret. Tällöin matkaa olisi tullut runsaat 40 kilometriä. Jätimme kuitenkin jotain ensi kerrallekin melottavaksi.
Kolovedellä olisi mahdollista bongata myös uhanalainen saimaannorppa mutta se jäi tällä kertaa näkemättä. Onpahan hyvä syy lähteä toisenkin kerran Kolovedelle.
Monin paikoin järven rannoilla on ylempää kalliosta murtunutta kiveä kymmenien tai satojen metrien matkalla.
Jääkausi on murtanut kalliota ja siirrellyt lohkareita mielenkiintoisiin asentoihin.
Syväniemen telttailu- ja nuotiopaikka. Nimestä huolimatta paikka on muutaman kymmenen aarin kokoinen saari. Saaren etelä- ja pohjoiskärjessä on leiripaikat ja keskellä liiteri ja huussi.
Laitoimme louteen katokseksi tuulen yläpuolelle. Kiven takana ja katoksen alla oli lämmintä, vaikka tuuli puhalsi jo illalla pohjoisesta yli 6 m/s.

Yöllä ja aamulla tuuli puhalsi 7 m/s ja puuskissa varmasti lähemmäs 10 m/s. Aamulla Niiniselän ylitys vastatuuleen sai hien pintaan. Laitoimme lähtiessä kanoottiin aukkopeitteen ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Vettä roiskui sen verran runsaasti keulasta, että housut olisivat olleet märät jo ensimmäisen parin sadan metrin jälkeen.
Leiripaikoille on rakennettu puiset telttapohjat. Kivikkoisessa maassa tämä on ainut järkevä ratkaisu jos haluaa nukkua yönsä edes siedettävästi.

Kolovesi on norppien lisäksi tunnettu esihistoriallisista kalliomaalauksista.

Kansallispuiston pohjoisosan Vierunvuoren lisäksi Ukonvuorella on esihistoriallisia kalliomaalauksia. Heikosti näkyvän maalauksen löytäminen kallioseinästä ei välttämättä ole helpoin tehtävä.

Alunperin juttu syksyisestä melontareissusta on julkaistu Tervastulia-blogissani.

Ukonvuoren kalliomaalaukset kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6902076 E 597347