Kirjaesittelyssä: Uintiretkillä avovesissä

Kesän saavuttua on aika ryhtyä herkuttelemaan ulkoliikunnan monilla mahdollisuuksilla.  Jos haluaa tutkia luontoa eri perspektiivistä kuin yleensä, miten se onnistuu? Vastaus kuvankauniiden ja toistaiseksi melko puhtaiden vesien maassamme on uintiretkeily. 

Päivi Pälvimäen kirja Uintiretkillä avovesissä lähtee perusteista. Vaikka tuntuisi helpolta käyttää tuttua ja turvallista sammakkouinnin tyyliä, se rasittaa niskaa ja on hidas tapa edetä. Tosin uintiretkeilyssä ei ole tarkoituskaan yrittää kauhoa mahdollisimman  nopeasti perille, vaan kaukaiseen horisonttiin silmäillen ja elosta nautiskellen. Valitse sammakon sijaan kuitenkin rintauinti tai vapaauinti, sillä ne ovat kirjan mukaan kaikkein parhaimmat uintitekniikat avovesissä.

Oma lukunsa uintiretkeilyssä on suunnistaminen. Sisävesillä ja rannikon läheisyydessä pitää osata suunnistaa maiseman perusteella, eli tunnistaa kohteita maisemasta ja sijoittaa niitä kartalle ilman teknisiä apuvälineitä. Kirjassa suositellaan uintiretkeilijälle esimerkiksi melontakarttaa, jossa kerrotaan vene- ja laivaväylien sijainnit ja rantautumispaikat. 

Aloittelevasta uintiretkeilijästä maisemanavigointi voi tuntua vaikealta, Pälvimäki huomauttaa. Kaukaisuudessa siintävät saaret voivat näyttää yhtenäiseltä massalta, mutta kartassa ne ovat selvästi erimuotoisia ja erottuvia. Uintiretkeilyssä, kuten kaikessa muussakin, pätee maltillisuuden viisaus. On järkevää aloittaa pienestä ja tutusta, ja vasta sitten edetä pidemmille reiteille. 

Joskus vesistöissä näkee kauhovan mustaan märkäpukuun pukeutuneita uimareita, joita olisi vaikea erottaa ilman kirkkaan väristä kelluketta. Poiju on tärkeä paitsi näkyvyyden kannalta myös monikäyttöinen, mikäli hankkii sellaisen version, joka toimii samalla kuivapussina. Isoon 50 litran pussiin mahtuu kuivia vaatteita, juomaa ja eväitä. 

Kuivapussi on sikälikin hyvä varuste, että silloin vaatteita ei tarvitse jättää rannalle odottelemaan. Yksinäinen mytty laiturilla saattaa antaa väärän kuvan ohikulkijoille, jos uimaria ei näy missään.

Pälvimäen kirjassa käydään poijun lisäksi läpi muut tärkeimmät varusteet, jotka tekevät uimisesta turvallisempaa. Mielenkiintoista on, että jos haluaa satsata uimalaseihin, tarjolla on fiininpääkin mallia. Kehittyneimmät uimalasimallit auttavat suunnistuksessa niin, että uintireitin voi suunnitella etukäteen ja ääniohjaus välittää uimarille tiedon reitin suunnasta. Alkuun toki pääsee aivan tavallisillakin uimalaseilla.

Perustietouden lisäksi Pälvimäen kirjaan on siroteltu hyödyllisiä faktalaatikoita ja uimareiden haastatteluita.  On hyvä tunnistaa, mikä on kylmäshokki ja toisaalta mitkä ovat jo kylmään tottuneen uimarin riskit. Kokenutkin uimari voi joutua hypotermian valtaan, jolloin huulet sinertyvät ja jalat menettävät voimansa. 

Kirjassa kokonainen osio on pyhitetty uintireiteille ja retkille ympäri Suomen. Kuvat, kartat ja faktatiedot havainnollistavat reittejä hyvin. 

Kanta-Hämeestä mukaan ovat päässeet itseoikeutetusti Vähä-Melkutin, Iso-Melkutin ja Tammelan Kaitajärvi. Jos käy tämän reitin kirjan ehdottamalla tavalla, uintia tulee 5,4 kilometriä ja kävelyä 1,6 kilometriä. Melkuttimet houkuttelevat kirkkaudellaan ja rauhallisuudellaan, sillä niiden rannoilla ei ole juurikaan mökkejä. 

Vaan onko jossain vielä kirkkaampaa vettä? Sonnanen Heinolan Paistjärvellä saattaa olla Suomen toiseksi kirkkain järvi Kiteen Valkiajärven jälkeen, kirjassa todetaan. Jännittäväksi sen tekee myös vedenalainen harju, jota pitkin reittiehdotus kulkee. 

Uiden pääsee myös kalliomaalauksille ja harvinaisille sientä muistuttaville kivimuodostelmille, joita kutsutaan raukeiksi.  Esimerkiksi Puulan vesistössä on nimensä mukainen Alttarikiviraukki ja raukkipilariseinämää, jota on mukava tutkia vedestä käsin. 

Kaikkiaan Uintiretkillä avovesissä on tiivis ja asiantunteva johdatus uintiretkeilyyn, joka voi olla etenkin kuumana kesänä varsin houkutteleva vaihtoehto maateitse etenevälle hikiselle patikalle.

Lue myös

Kesäpäivän hetkiä Sonnanen-järven vedenalaisella harjulla, Heinola

Kurkistus kuuluisaan järveen – tältä näyttää satumaisen kirkkaan Iso-Melkuttimen pinnan alla

Muistatko ihanan Järven tarina -elokuvan? Kirkkaan Valkiajärven voi kokea snorklaten