Jungfruholmenin kaksoishiidenkirnu Saaristomerellä

Sijainti kartalla. N=6660859.812, E=242448.080 (ETRS-TM35FIN)

Saaristomeren kansallispuistossa, Purunpään niemen edustalla sijaitsee Jungfruholmenin saari. Sen länsirannalla, lähellä vedenrajaa, on varsin komea hiidenkirnu. Hiidenkirnun valtava koko ja erikoinen muoto yhdistettynä kallion pinnan kauniiseen juovitukseen luovat kohteesta erityislaatuisen.

Geologiaa ja strategisia mittoja

Oikeastaan hiidenkirnusta pitää puhua monikossa, sillä niitä on kaksi. Ne ovat sulautuneet osin yhteen muodostaen kahdeksikon. Hiidenkirnuja luonnehditaan Saaristomeren suurimmaksi. Glückertin ja Tittosen* mukaan hiidenkirnujen yhteispituus on 12 metriä ja leveys 9 metriä. Syvyydeksi kerrotaan 5,5 metriä ja tilavuudeksi 627 kuutiometriä. Se, miten mittaukset on tehty, jää epäselväksi. Tarkkoja reunoja on hankala määrittää kaltevalla kalliolla.

Hiidenkirnut lapioitiin tyhjiksi vedestä, pohjalle kerääntyneistä kivenmurikoista ja tiukkaan pakkaantuneesta maa-aineksesta vuonna 1983.

– Se oli jumalaton duuni siinä meni kaksi pitkää päivää, kertoo lapionvarressa aikoinaan Börje Lönnqvistin kanssa huhkinut Arto Marttila.

Marttilan mukaan pohjalle jätettiin yksi kivi – suurin niistä kaikista. Nyt kirnut ovat veden täyttämiä, mutta pinnalle saakka näkyy pienemmän hiidenkirnun pohjassa lepäävä kivi.

Kuva Jungfruholmenin hiidenkirnusta tyhjennyksen jälkeen itseoppineen harrastajatutkijan ja jääkausien olemassaolon kiistäneen Keijo Parkkusen kirjassa Sadan vuoden harha-askel.

Hiidenkirnut sijaitsevat upealla raidallisella, jääkauden sileäksi hiomalla kalliolla lähellä vedenrajaa. Silokalliosta on löydettävissä mannerjäätikön liikesuunnasta kertovia uurteita. 1,8–1,9 miljardia vuotta vanhassa kalliossa vuorottelevat tummempi kiillegneissi ja vaaleampi graniitti. Etenkin sateella kallion ollessa märkä, värijuovat tulevat upeasti esiin. Kallioperässä olevat siirrokset kertovat siitä, että muinoin tälläkin paikalla on ollut mittavia maanjäristyksiä. Valtavista voimista kertoo myös se, että Jungfruholmenin saari sijaitsee Gullkronan vajoamalaakson alueella. Maisemat ovat jylhät: Purunpään niemen kalliot Jungfruholmenin itäpuolella kohoavat yli 40 metriin, ja vedenalainen vajoama Jungfruholmenin länsipuolella laskeutuu yli 50 metriin.

Jungfruholmenin saaren pohjoiskärki Purunpään kallioilta nähtynä.

Saarelle kulkeminen

Kartalta ei välttämättä löydä Jungfruholmenin nimeä, sillä saari itseasiassa koostuu kolmesta yhteenkasvaneesta saaresta: keskellä olevasta Högholmenista, pohjoisosan Jungfruholmenista ja eteläosan Skansholmenista. Monissa kartoissa on mainittuna ainoastaan Högholmenin nimi.

Kynän kärki osoittaa hiidenkirnun sijainnin merikartassa.

Jungfruholmenin saarelle pääsyy vaatii kekseliäisyyttä. Vaikka pyörällä ja kävellen pääsee Purunpään niemelle, kapeimmasta kohtaa siitäkin on ylitettävänä 70 metrin merimatka. Jungfruholmenin saarella ei ole palveluita retkeilijälle, eikä saarella kulje merkittyjä reittejä, mutta tarkkasilmäinen voi löytää jo osin rapistuneita, alueen historiasta kertovia infokylttejä saaren pohjoiskärjen kallioilta.

Parhaiten saarikohteelle pääsee sulan veden aikaan kajakilla meloen. Ratautuminen voi olla hankalaa saaren länsipuolen jyrkille ja liukkaille kallioille. Kajakki kannattaakin jättää saaren pohjoiskärjen matalammille kallioille tai saaren itäpuolen rannalle, ja taittaa matka saaren poikki jalan. internetin uumenista löytyy kuva, jossa joku on kantanut kajakkinsa hiidenkirnuun. Melonnan lisäksi kirnussa on tiettävästi myös uitu ja snorklattu.

Melontaretkellä hiidenkirnuille.

Alkuvuonna 2018 Saaristomerellä oli pohjoismaiden parhaimmat retkiluistelujäät, ja sain eräällä luisteluretkellä idean hiidenkirnuluistelusta. Sillä kerralla ei hiidenkirnuille saakka ehditty, mutta maaliskuun loppupuolella vielä riitti jäitä idean toteuttamiseksi.

Muuta tutkittavaa ja löydettävää saarella

Jungfruholmenin saari on varsin mielenkiintoinen retkikohde sen geologian, monipuolisen elollisen luonnon ja historiallisten kerrostumien vuoksi. Saaren itäpuoli on loivine kivikko- ja hiekkarantoineen rehevä ja suojaisa. Sen sijaan länsiranta on tuulille altis, karu ja jyrkkä kallioranta, jossa kasvaa tuulen tuivertamaa männikköä.

Saarelta löytyy jalopuulehtoa, jossa kasvaa pähkinäpensaita, saarnia ja tammia. Lehdon hämyssä kesällä kulkeva voi haistaa voimakkaan sipulin tuoksun. Tuoksu tulee suuresta karhunlaukkaesiintymästä. Karhunlaukka on muinaistulokas, jota muinaiset merenkulkijat ovat levittäneet rannikkoseudullemme. Kasvia käytettiin aikoinaan lääkkekasvina keripukin hoitoon.

Karhunlaukka (Allium ursinum) kukassa Jungfruholmenissa.

Jungfruholmenin saari sijaitseekin Jungfrusundin kauppareitin varrella, joka toimi tärkeänä meri- ja maayhteyden solmukohtana mahdollisesti rautakaudelta lähtien ja keskiajalla. Viereiseltä Purunpään niemeltä on yhä löydettävissä keskiaikaisen krouvin jäänteet ja kallioon kaiverrettuja kirjoituksia. Itse Jungfruholmenin-Högholmenin-Skansholmenin -saarikokonaisuudelta löytyy myös runsaasti muinaismuistoja aina pronssikautisista hautaröykkiöistä 1700-luvun puolustusvarustuksiin liittyviin kivilatoomuksiin ja venäläisten tykkipatterin jäänteisiin Suomen sodan ajalta. Lisätietoja alueen arkeologisista kohteista kannattaa hakea Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta www.kyppi.fi.

*Lähde: Glückert, Gunnar  &  Tittonen, Jouni 1999. Graniittikalliolta rahkasuolle  : geologisesti merkittävät kallio- ja maaperäkohteet Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen liitto  1999