Yksinkertainen idea ja mainio toteutus tekevät Köyliönjärvestä retkiluistelun ja potkukelkkailun mekan

Silmiini sattui Finnairin Blue Wings -lehden artikkeli, jossa kerrottiin Säkylästä potkukelkkailun pääkaupunkina. Kun niinkin kansainvälinen lehti kuin Blue Wings kirjoittaa Köyliönjärven retkiluistelu- ja potkukelkkailuradan erinomaisuudesta, tulee siitä kertoa myös Retkipaikan lukijoille.

📌 Kartta
➡️ Aurattu retkiluistelu- ja potkukelkkailurata 5-15 km, järven ympäri luonnon jäillä noin 25 km
🔥 3 laavua, 2 grillikatosta, varauskota
⚫⚪⚪ Helppo reitti

Nykyisessä Säkylän kunnassa, johon Köyliö liittyi pari vuotta sitten, sijaitsee Lallin legendasta tunnettu Köyliönjärvi. Toki yhä muistellaan, kuinka talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156, mutta viime talvena Köyliönjärvi nousi ennennäkemättömään suosioon jääratansa ja etenkin sinne tuotujen potkukelkkojen ansiosta. Suosion takana on ollut yksinkertainen idea ja sen kerrassaan mainio toteutus ja markkinointi. Median, somen ja puskaradion kautta radan maine on kiirinyt kauas Pyhäjärviseudun ulkopuolelle ulkomaita myöten.

Muutama vuosi sitten Kari Hietala, mies radan aurausurakan takana, keksi kysyä paikallisilta yrityksiltä sponsoritukea potkukelkkoihin, joita viime talvena viilettikin eri yritysten ja yhteisöjen logoilla varustettuina pitkin jäätä Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi mitenkäs muutoinkaan kuin satakunta. “Potkukelkat ovat erityisen hyviä esimerkiksi ikäihmisille ja lapsiperheille. Niiden käyttäjäkunta kasvaa jatkuvasti”, iloitsee Hietala mönkijänsä päältä aurauksen lomasta.

Potkukelkkoja on järven vastakkaisten rantojen molemmissa lähtöpaikoissa, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kuva: Marja Kares-Oksman

Finnairin Blue Wings -lehden artikkelissa kerrotaan Säkylästä potkukelkkailun pääkaupunkina. Artikkelin mukaan ennen vuotta 2017 tuskin juuri kukaan oli kuullut Säkylästä, pienestä, noin 7000 asukkaan kunnasta Suomen länsirannikolla, ennen kuin kunnan asukas Kari Hietala keksi hankkia sata perinteisintä suomalaista kulkupeliä, potkukelkkaa, läheisen järven jäälle. Artikkelin mukaan tämäkin todistaa suomalaisen designin olevan ajatonta.

Satakunnan retkiluistelijoiden tulokasretkellä tammikuussa 2016. Kuva: Jouni Mäkelä

Köyliönjärvelle on jo yli kymmenen vuoden ajan aurattu luistelurata. Lumisina talvina on ollut mukava päästä luistelemaan auratulle radalle, kun lumi on estänyt luistelun muualla luonnonjäällä. Itse olin ensimmäisen kerran Köyliönjärvellä luistelemassa Satakunnan retkiluistelijoiden tulokasretkellä vuonna 2016 tammikuun lopussa. Tästä alkoi aktiivinen retkiluisteluharrastukseni.

Koska itse luistelen mieluiten luonnonjäillä, Köyliönjärvi on mitä mainioin kohde, koska huolletun radan lisäksi järven voi vähälumisina talvina ja jäätilanteen salliessa kiertää luonnonjäällä radan ulkopuolella. Tällöin matkaa kertyy noin 25 km ja taukopaikoissa on, mistä valita. Järven ympäri kierrettäessä laavuja tai grillikotia on viisi sopivan etäisyyden päässä toisistaan: Pispantien lähtöpaikalla, Pappilantien päässä, Kankaanpään kylän uimaranrannalla, Yttilän Ottassa ja Taren rannassa.

Pispantien kaikille avoimella laavulla voi paistaa makkaraa. Kotaa vuokraa Ristolan kyläyhdistys. Kuva: Marja Kares-Oksman

Köyliönjärven rata keräsi viime vuoden kevätjäille satamäärin liikkujia ympäri lähiseutua ja kauempaakin. Viikonloppuretken kohde oli helppo valita pienten lastenkin kanssa, ja myös monet koiranulkoiluttajat löysivät tiensä Köyliönjärvelle. Ei ihme, että Köyliönjärven Facebook-ryhmäläiset ja muutkin somettajat intoutuivat jakamaan ottamiaan upeita kuvia, ja hyvä viesti kiiri yhä kauemmas.

Nuoretkin lähtivät sankoin joukoin luistelemaan ja potkukelkkailemaan. Jääkiekkoilija ei tietenkään jätä mailaansa kotiin luonnonjäille mennessäänkään! Kuva: Hanna Pere

Väkeä oli liikkeellä niin retkiluistimilla, hokkareilla, kaunoluistimilla, potkukelkoilla kuin kävellenkin, ja radan ulkopuolella myös suksilla. Iloinen puheensorina kantautui kauas tuttujen ja tuntemattomien kiitellessä yhteen ääneen idean totetusta ja vaihtaessa kuulumisia.

Luistelun riemua! Järven jää oli niin tasainen, että siellä pystyi mainiosti luistelemaan hokkareilla ja jopa kaunoluistimilla. Kuva: Hanna Pere

Köyliön kansallismaisemassa pitkin poikin järveä mutkittelevalla auratulla reitillä on kaikkine silmukoineen pituutta parhaassa tapauksessa yhteensä noin 15 kilometriä, jos jäätilanne niin sallii.  Historian havinaakin voi aistia luistinten tai kelkan suhinan lisäksi, jos poikkeaa Kirkkokarissa Pyhän Henrikin surman muistopaikalla.

Lähteenkylästä Pyhän Henrikintieltä – paikallisille kotoisasti Taren rannasta (kartta) – ja Ristolasta Pispantien päästä (kartta) lähtevä luistelubaana on saanut vuosien varrella lisää silmukoita ja oheispalveluita; rannoilta löytyy makkaranpaistopaikkoja, ja viikonloppuisin jäällä radan varressakin on mehutarjoilua ja makkaraa.

Viime talvena järjestettiin myös monia tapahtumia, kuten kuutamoluistelu helmikuun toisena lauantaina, ja kylien omia kokoontumisia. Kuva: Hanna Pere

Jäällä on tarjolla mehua ja makkaraa. Viime vuonna maitotonkkaan sai laittaa vapaaehtoisen maksun radan aurajaalle. Kuva: Hanna Pere

Viime talven sää oli poikkeuksellisen suosiollinen potkukelkkailulle ja retkiluistelulle: järvet jäätyivät jo marraskuussa, lunta oli sopivan vähän, paukkupakkasia ei juurikaan ollut ja aurinkokin näyttäytyi useasti.

Tällä hetkellä odotan innokkaasti ja vähän malttamattomastikin Köyliönjärven jäätymistä, koska minun on tarkoitus järjestää siellä erä- ja luonto-opasopintoihini liittyvä tutkintotilaisuus. Jäitä ja hyviä luistelu- ja potkukelkkailukelejä siis toivon sekä itselleni että muille!

Vaikka kovia pakkasia ei juurikaan ollut,  yhtenä retkipäivänäni pakkanen oli kuurannut kauniisti rannan järviruo’ot lähellä Kirkkokaria. Kuva: Marja Kares-Oksman

FAKTAA

Lähtöpisteet: Taren ranta eli Pyhän Henrikintie 1042 ja Pispantien päässä sijaitseva ranta. Lähtöpisteiden välinen etäisyys 2,6 kilometriä.
Radan pituus: yhteensä kaikkine silmukoineen noin 15 kilometriä. Radalla voi tehdä monen mittaisia lenkkejä. Pisin lenkki on 10 kilometriä.
Palvelut: Paikalliset yritykset ja yhteisöt ovat sponsoroineet potkukelkat vapaasti kaikkien käytettäväksi, mutta ne tulee palauttaa aina lähtöpisteeseen.
Rajoitukset: Radalla voi liikkua luistellen, potkukelkkaillen tai kävellen. Moottoriajoneuvoilla radalle ei ole asiaa.
Kunnossapito: Säävaraus. Radan kunnossapidosta on vastannut Kari Hietala. Säkylän kunta sponsoroi kunnostustyötä.
Muuta: Järven ympäri voi kiertää myös radan ulkopuolella jää- ja lumitilanteen salliessa.
Huom. Muistattehan ainakin radan ulkopuolella retkiluistelun pakolliset varusteet: naskalit, heittoliina ja haararemmillä varustettu kelluttava reppu vaihtovaatteineen. Kypärää suositellaan.

Köyliönjärven luistelu- ja potkukelkkailuradan reittikartta.

Opastusta retkiluisteluun alueella:

Avec Marja

Lisätietoa:

https://www.visitpyhajarviseutu.fi
facebook: i♥️köyliönjärvi