Uudenmaan upein lehtoparatiisi, Tammisaaren Ramsholmen

Tammisaaressa sijaitsee Suomen oloissa harvinainen puisto-metsäalue. Se käsittää 55 hehtaaria kasvistoltaan ja eläimistöltään niin monipuolista keski-eurooppalaista tammimetsävyöhykettä, että tuskin vastaavaa löytyy muualta Manner-Suomesta.

Ramsholmen (1)

Puistometsäalueen osat ovat Hagen, Ramsholmen ja Högholmen. Näitä erottavat kapeat jokiraumat, joiden yli kulkevat kävelysillat. Yleisesti koko alueesta käytetään nimitystä Ramsholmen.

Ramsholmen (2)

Ramsholmen on sanana mielenkiintoinen, koska vastaavalla nimellä on maassamme nimetty useita muitakin lehtoalueita. Esimerkiksi Ahvenanmaan Ramsholmen on vähintään yhtä tunnettu kuin tämä kaimansa. Mistä nimi sitten voisi juontua?

Erääksi arvailuksi on veikattu rauhoitettua monivuotista kevätkasvia karhunlaukkaa, joka on ruotsiksi ramslök. Tätä vanhaa hyötykasvia pidetään muinastulokkaana, johon viittaa esimerkiksi lajin esiintyminen Saaristomerellä muinaisten viikinkireittien varrella. Myös katolilaisten munkkien on arveltu levittäneen kasvia.

Ramsholmen (3)

Suomen sodan aikana alue kuului vielä Tammisaaren kuninkaalliseen latokartanoon, ts. Ruotsin valtiolle. Sotien jälkeen 1830-luvulla kaupunginisät onnistuivat lunastamaan alueen maat kaupunkilaisten laidunmaaksi. Asian johdosta raivattiin metsää ruohokasvien tieltä.

Ramsholmen (4)

Laiduntaminen ja säännöllinen kaskiviljely 1800-luvun puolivälissä on edesauttanut mäntyjen kasvua tällä varsin hedelmällisellä alueella, jotka muuten viihtyisivät karummilla alueilla. Entinen lehtometsä alue muuttui näin miltei kokonaan hakamaaksi.

Ramsholmen (5)

1800-luvun lopulla herättiin huomaamaan, että laiduntaminen esti jalojen lehtipuiden uusiutumisen. Vasta vuonna 1903 onnistuttiin laiduntaminen alueella kieltämään.

Ramsholmen (6)

Jaloja lehtipuita istutettiin useaan otteeseen. Jopa Turusta asti hankittiin jalavan , saarnin ja vaahteran taimia Ramsholmenin juhlapaikalle vievän tien molemmille puolille.

Ramsholmen (7)

Osa tuolloin istutetuista jalavista on nykyään yli 35 metriä korkeita ja läpimitaltaan 80–90 senttimetriä. Ramsholmenista löytyykin Suomen korkein jalava!

Ramsholmen (8)

Laiduntamiskiellon jälkeen, kun jalot lehtipuut oli istutettu, annettiin alueen lähinnä villiintyä.

1947 herättiin toimimaan ja jaloja lehtipuita päätettiin alkaa hoitamaan ja suojelemaan niiden säilymiseksi. Vain karuimmissa osissa pyrittiin säilyttämään mänty valtapuuna.

Ramsholmen (18)

Pienille alueille metsä jätettiin luonnontilaan ja annettiin pikkuhiljaa muuttua aarniometsäksi. Vuonna 1997 alue liitettiin Natura 2000 -verkostoon.

Ramsholmen (13)

Retkeilijän näkökulmasta katsottuna Ramsholmenin lehtoalue on lähes täydellinen paratiisi. Muutaman kilometrin mittaisella opastein johdetulla luontopolulla voi nähdä maassamme ainutlaatuisia puulajeja, joita tuskin tapaa luonnossa toisaalla. Saarni, vuorijalava, kynäjalava, lehmus, pinja, tuomi mm. Listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin. Eläimistö ja aluskasvillisuus on myös omaa luokkaansa. Pensaskerrosta hallitsee pähkinäpensas, selja ja taikinamarja. Harvinaisuuksista voisi mainita koiranheiden ja lehtokuusaman.

Ramsholmen (9)

Kenttäkerrosta isännöi keväisin monenkirjava vuokkojen mattokukinta. Kesä tuo mukanaan taas omat lajinsa, joista näyttävimpiä ovat varmasti kotkansiipisaniainen ja rantaniityillä kasvavat keltaiset kurjenmiekat. (11–12)

Ramsholmenissa on myös lintujen pesintäaluetta. Pesimistiheyden sanotaan olevan 9 paria hehtaarilla, kun maamme toisissa lehtimetsissä sen katsotaan olevan kuuden luokkaa.

Ramsholmen (10)

Harvinaisemmista alueella tavatuista lajeista voisi nimetä kultarinnan, pikkutikan, nuolihaukan ja lopuksi vielä nokkavarpusen sekä idänuunilinnun ja kuhankeittäjän. Nisäkkäistä harvinaisin lienee pikkulepakko, muuten alueella vuonna 2007 tehdyssä kartoituksessa on tavattu kuusi eri lepakkolajia.

Ramsholmen (11)

Ramsholmenin puistometsäalue on kokonaisuudessaan helposti lähestyttävä kokoperheen virkistysalue, jossa liikkuminen onnistuu jopa rattaiden tai pyörätuolin kanssa. Ainoastaan Högholmenin ranta-alueen aariometsät tekevät poikkeuksen, kun muutoin hoidetut ja valaistut polut vaihtuvat luonnonpolkuihin.

Ramsholmen (17)

Ramsholmen (20)

Alueella on syytä muistaa, että eläimet on pidettävä kytkettyinä ja tulenteko on kielletty. Roskaaminen ja kasvien vahingoittaminen kannattaa jättää myös toisaalle ja vielä kun muistaa turhaan olla häiritsemättä alueella asuvia eläimiä, onkin valmis astumaan tähän viidakkoon.

Retkikohteena Ramsholmen ansaitsee kiitettävän arvosanan.

Lisätietoa Ramsholemista löydät täältä.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6652970 E 300863

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi