Lasarettmoen, saksalaisen sotasairaalan muistomerkki

Pohjois-Norja on täynnä toisen maailmansodan aikaisia muistomerkkejä ja museoita. Norjan Finnmarkissa, Skuanvaarassa eli Skoganvarressa sijaitseva Lasarettmoen on niistä ehdottomasti vaikuttavin. Lasarettmoenia on vaikea kategorisoida, se on sekä muistomerkki, ulkomuseo että luontopolku.

Valtatie E6:n parkkipaikalta Lasrettmoeniin johtaa riippusilta yli Lakselva-joen.

Valtatie E6:n parkkipaikalta Lasrettmoeniin johtaa riippusilta yli Lakselva-joen.

Sodan aikana Lasarettmoen oli yksi saksalaisten sodan ajan suurimmista kenttäsairaaloista siitä huolimatta, että aluetta ei koskaan saatu täysin valmiiksi. Sitä ylläpiti Saksan Punainen risti ja potilaina hoidettiin myös paikallisia asukkaita. Kun saksalaiset vetäytyivät alueelta vuonna 1945, he sytyttivät sairaalan palamaan ja räjäyttivät siitä osan. Alue jäi sellaiseksi kuin saksalaiset olivat sen jättäneet.

Auto jäi saksalaisilta Lasarettmoenin korjaamon pihalle.

Auto jäi saksalaisilta Lasarettmoenin korjaamon pihalle.

Pikkuhiljaa luonto pehmensi hirvittävän tuhon jälkiä. Pensaat, puut ja ruohokasvit ovat peittäneet rakennusten raunioiden noen, tuhkan ja hiilen. Ruoste on syönyt sänkyjen, uunien, putkien ja autonromujen metalliosia. Alueella kävellessä voi kuitenkin edelleen saada käsityksen siitä, miltä paikka näytti kun se oli täynnä ihmisiä ja toimintaa.

Sairaalan pesulan paikka on lähinnä jokea.

Sairaalan pesulan paikka on lähinnä jokea.

Sairaalan paikka oli valittu läheltä Porsanginvuonoa, jossa saksalaisilla oli satamia. Lähellä oli myös Banak eli Paanakka, Pohjois-Euroopan sen ajan suurin lentokenttä. Saksalaisia sotilaita oli Pohjois-Norjassa parhaimmillaan jopa 70 000. Lasarettmoenin lisäksi oli monia muitakin kenttäsairaaloita. Ne oli tehty saksalaisten Neuvostoliiton rintamia sekä Finnmarkin ja Pohjois-Suomen joukkoja varten.

Keittiön ja hallintorakennuksen jäänteitä.

Keittiön ja hallintorakennuksen jäänteitä.

Olemme käyneet Lasarettmoenissa kahdesti. Ensin vuonna 2009 paluumatkalla Nordkappista Enontekiölle, sitten 2011, kun olimme tulossa Hammerfestistä Kaarasjoen (Karasjok) kautta Inariin.

03b keittiö ja hallintorakennus

Ensimmäisellä kerralla pysähdyimme E6-tien varrella sijaitsevan Lakselvin eli Lemmijoen taajaman turisti-infoon, koska olimme lukeneet, että jossain sen eteläpuolella oli saksalaisten ajoista kertova pieni museo. Turisti-infon työntekijä vaihtoi oitis puheen suomeksi. Hän oli Norjan Finnmarkissa vanhastaan asuneiden suomalaissyntyisten kveenien jälkeläisiä. Alueen alkuperäisasukkaat ovat saamelaisia. Norjalaiset tulivat vasta myöhemmin. Paikannimet ovatkin yleensä kolmella kielellä: norjaksi, suomeksi ja pohjoissaameksi.

Leikkaussali sijaitsi tässä.

Leikkaussali sijaitsi tässä.

Turistiopas epäili, että museo, johon olimme aikeissa mennä, ei olisi auki. Sen sijaan hän suositteli käyntiä Lasarettmoenissa, mistä emme olleet aikaisemmin kuulleet mitään.

Väestösuoja oli 60 m pitkä. Sinne johti maanalaisia tunneleita muista rakennuksista.

Väestösuoja oli 60 m pitkä. Sinne johti maanalaisia tunneleita muista rakennuksista.

Jatkoimme matkaa kohti Kaarasjokea etelään pitkin tietä E6. Pieni kotimuseo oli kuin olikin kiinni. Seurasimme tarkkaan matkamittaria, sillä meille kerrottiin, että E6-tieltä Lasarettmoeniin ei olisi viitoitusta. Parkkipaikka kuitenkin löytyi helposti, se on noin 28 kilometriä Lakselvistä etelään aivan tien vieressä oikealla. Etelästä Kaarasjoelta pohjoiseen tullessa kilometrejä kertyy 45 ja parkkipaikka on tuolloin tietenkin tien vasemmalla puolella.

Suurin osa alueella sijainneista rakennuksista on tunnistettu. Tässä oli lääkärin asuintalo.

Suurin osa alueella sijainneista rakennuksista on tunnistettu. Tässä oli lääkärin asuintalo.

Parkkipaikalla on opastaulu neljällä kielellä (norja, saksa, englanti, suomi). Siinä kerrotaan lyhyesti alueen historia ja varoitetaan ankarasti pysymään merkityllä polulla ja valvomaan, että lapset ja koirat pysyvät myös. Alue on siivottu räjähteistä, mutta aivan varmoja takeita ei ole, etteikö jossain vielä piilottelisi räjähtämätön miina tai ammus.

Likakaivo.

Likakaivo.

Opastaulun juurelta lähtee polku kohti Lakselvaa eli Lemmijokea (Leavdnjajohka pohjoissaameksi) ja sen ylittävää riippusiltaa. Riippusillan yli pääsee vain jalkaisin ja se on rakennettu vasta kun alueelle tehtiin luontopolku. Alkuperäinen saksalaisten silta sijaitsi riippusillasta jonkin matkaa ylävirtaan ja sen yli pääsi myös raskailla moottoriajoneuvoilla. Lähtiessään saksalaiset räjäyttivät tämän sillan, eikä siitä ole enää mitään havaittavia osia jäljellä.

Toipumisosaston kivijalka.

Toipumisosaston kivijalka.

Polku on pituudeltaan noin 600 metriä, se on viitoitettu ja kohteet numeroitu, joten periaatteessa eksymisen vaaraa ei ole. Mutta koska rakennukset sijaitsevat lähellä toisiaan ja polku kiertelee ja kaartelee ja yhtyy välillä toisiin polkuihin, saa olla tarkkana, jos haluaa mennä kohteet läpi opastaulujen mukaisessa järjestyksessä.

Asuinparakin jäänteet.

Asuinparakin jäänteet.

Meidän ottamamme Lasarettmoenin kuvat ovat pääasiassa toiselta reissulta, jolloin kesän vehreys oli jo taittunut, ja rauniot näkyivät paremmin.

Ruostuvaa romua. Mikä lienee ollut auki-kiinni -laitteen toiminta?

Ruostuvaa romua. Mikä lienee ollut auki-kiinni -laitteen toiminta?

Parkkipaikan koordinaatit: N 69° 49.884′, E 25° 8.106′.
Kartta.

Mainos

Teksti ja kuvat: Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi