Hetta–Pallas-opas, osa 1: valmistelut

Mistä venekyyti Ounasjärven yli, miten autonsiirtopalvelu toimii ja onko Hetassa kauppaa tai apteekkia? Millaisia autiotuvat ovat?

Päätimme tehdä juttusarjan Hetta-Pallaksesta aloittelevalle vaeltajalle keskittyen yleisimpiin kysymyksiin. Ensimmäisessä osassa käymme läpi ennakkovalmisteluja!

Valmistelut ja ennakkovaraukset – mitä tulee ottaa huomioon

Kun suunnittelet tulevaa kesävaellusta tai ruskaretkeä, voit tehdä muutamia päätöksiä, jotka helpottavat muuta suunnittelua.

Montako päivää ja yötä?

Kuinka kauan Hetta-Pallasta taivaltaa, on kiinni taipaleelle lähtijästä. Jos haluat noin 15 kilometrin päivämatkat, varaa matkaan 4 täyttä päivää. Yöpymiset voi tällä aikataululla varata varaustuvista: Sioskuru, Hannukuru ja Nammalakuru. Varsinkin ensikertalaiselle tämä on hyvä suunnitelma.

Muutamassa kohdassa voi tästäkin lyhentää päivämatkoja: eka yö Pyhäkeron autiotuvassa tai sen pihalla, viimeinen yö Rihmakurussa. Muutama tupa välillä on ihan lähekkäin ja mahdollistaa parin kilometrin päiväsiirtymän, jos jalkoihin tulee yllätysrakkoja tai selkä vihoittelee.

Ja miksei sitä voi tehdä matkaa nautinnollisesti juuri sitä tahtia kuin miltä tuntuu? Maisemien puolesta koko matka on yhtä juhlaa, joten lyhyillä päivämatkoilla voi tuhlata aikaa varvikossa tai kivellä istumiseen. Yöpymispaikka on kuitenkin satutettava tuvan tai kodan ympärille, sillä niiden välillä ei saa kansallispuiston sääntöjen mukaan telttailla.

Älä ajattele, että tunturissa ja tavallisella kuntopolulla 10 kilometrin matka tuntuu samalta. Etenemistahti ei ole ollenkaan sama, kun kiipeät tunturin kylkeä ylös ja alas rinkka selässä.

Kuinka Hettaan tai Pallakselle?

Omalla autolla vai julkisilla?

Kun viimeksi katsoin, Jyväskylästä matkusti yli 13 tuntia linja-autolla Hettaan, matkalle sattui kaksi vaihtoa. Hinta näkyi olevan noin 125 euroa tämän päivän lipulla. Välillä yhdistelemällä juna- ja bussitarjouksia, voi pohjoiseen päästä puoli-ilmaiseksi!

Syksyllä tarjolla on ruskaretkiaikaan kimppakyytejä ja bussimatkoja, joille joihinkin voi ostaa pelkän matkan ja joihinkin sisältyy esimerkiksi ruokaa, yöpymisiä matkalla ja oma opas vaelluksella.

Omalla autolla menevien kannattaa kysellä kimppakyytiläisiä, mieluiten ajokortillisia, sillä on rankka pätkä ajaa työpäivän verran yksin.

Pallakselta Hettaan linja-autolla: Pallastunturin tienhaarasta (ei siis hotellilta eikä luontokeskukselta, vaan tienhaarasta) kulkee ilmeisesti arkisin yksi bussi iltapäivällä 16:48 Muonioon, josta taas menee aiemmin iltapäivällä 15:05 ja myöhemmin illalla 20:50 bussit Hettaan. Muonio-Hetta-välin bussiliikenne toimii kaikkina viikonpäivinä.  Joku bussi taitaa mennä Jerisjärveltä aika liki ohi reitin: jatkat siis vain Pallakselta eteenpäin Jerikselle. Nämä tiedot sinun tulee tarkistaa Matkahuollosta ennen lähtöäsi.

Lähdenkö kesäkuussa vai myöhemmin? Lumitilanne, räkkä? Ruska?

Olosuhteet Hetta-Pallaksella – vaikea ennustaa

Jalkaisin vaeltavan tulee keväällä malttaa odottaa reitin kuivumista suojellakseen herkkää tunturimaastoa kulumiselta ja kenkiään kastumiselta. Se, koska maasto kuivuu, selviää parhaiten seuraamalla kansallispuistoa Facebookissa tai soittamalla luontokeskukselle, koska kevättä on vaikea ennustaa.

Tätä kirjoitettaessa Peltovuomassa sataa räntää, ja on kuitenkin heinäkuun alku.

Kevät tuli todella aikaisin vuonna 2016, kun olimme ekalla vaelluksellamme Hetta-Pallas-reitillä kesäkuun 6. päivä, tosin pieni lumimyrsky vielä yllätti kulkijat reitin puolivälissä. Sen sijaan 2017, kun lähdimme reitille vapaaehtoistyöhön, oli osittain märkää vielä juhannusviikolla. Yleensä reitti on kuivunut kuljettavaan malliin kesäkuun alkupuoliskon aikana.

Tunturissa sään ennustaminen on – arvaatte varmaan – vaikeaa. Sääennusteet muuttuvat tiheään ja jos toisella puolella tunturijonoa sataa, voi toisella puolella paistaa aurinko. Varaudu siis hyvillä kuorivaatteilla.

Räkkäaika eli hyttyskausi alkaa yleensä juhannukselta, mutta tunturissa tuulee ja siellä saa kulkea rauhassa, suojaisassa maastossa olevilla tuvilla sen sijaan hyttysistä on enemmän harmia. Suosittelen heinäkuussa tulijoille hyttyshattua ja myrkyttäytymistä, jos on kovin herkkä hyttysille, mutta etelämpää tulijoiden luulisi tottuneen inisijöihin jo siinä kohtaa, muun Suomen pusikot ovat kokemukseni mukaan usein jo toukokuusta lähtien täynnä hyttysiä. Viime vuosina räkkä on ollut maltillinen.

Räkän alkamisen ajankohtaa, voimakkuutta ja kestoa on vaikea ennustaa. Myös ruska-aikaa on vaikea ennustaa.

Ruska ajoittuu usein syyskuulle. Lapissa on kuitenkin kaunista ja ihanaa koko kesän kesäkuulta lokakuulle ja myös talvella, joten varaa lomaviikkosi ja tee suunnitelma toteutuneiden olosuhteiden mukaan!

Muutamia isoja tapahtumia järjestetään Pallaksen seudulla, joten seuraa kansallispuiston ilmoittelua ja tapahtumakalenteria!

Vesi ja ruoka

Reitin varrella on vesipisteitä kaikkien taukopaikkojen ympäristössä, eli vettä ei tarvitse koko matkalle kantaa, Hetasta ensimmäiselle kaivolle eli Pyhäkeron tuvalle on noin 7 kilometriä.

Luonnonvesi suositellaan keitettäväksi, ja itse keitin Suaskurun kodalla juomaveden, muissa taukopaikoissa olen juonut vettä sellaisenaan. Juo riittävästi, nestehukka väsyttää ja vie voimat.

Vesipaikoista tulee pitää huolta: älä tiskaa tai peseydy purossa, kaada likavesi sille varattuun paikkaan.

Pasta purossa saa minut aina näkemään punaista.

Ruokaa tarvitset enemmän kuin kotona: kulutuksesi ylä- ja alamäkeä vaeltaessa nousee, eikä tunturiin kannata lähteä laihduttamaan. Ota mukaan välipaloja kävellessä syötäviksi ja vararuokaa yhdelle päivälle, jos matkalla sattuu jotain.

Ruoanlaitto onnistuu matkalla tupien kaasuliesillä tai omalla retkikeittimellä tai jopa nuotiolla.

Kävelenkö reitin alkuun Pyhäkeron autiotuvalle vai otanko venekyydin Ounasjärven yli? Tarvitsenko autonsiirtoa?

Venekyyti Ounasjärven yli + autonsiirtopalvelu

Hetan ja vaellusreitin välissä on Ounasjärvi.

Venekyyti maksaa noin 8–10 euroa (tilanne 2017 kesäkaudella). Sen saa soittamalla joko netistä löytyvälle palveluntarjoajalle tai esimerkiksi kysymällä satamasta. Joihinkin Hetan majoituspalveluihin se kuuluu hintaan. Venekyyti on kohteliasta varata viimeistään edellisenä päivänä (keväällä kannattaa tiedustella jäätilanteen vuoksi jo aiemmin), mutta omasta kokemuksesta voin kertoa, että autonsiirron ja venekyydin saa myös 20 minuutin varoitusajalla.

Autonsiirtopalvelu on tarkoitettu sinulle, joka tulit Hettaan omalla autolla ja haluat Pallaksella hypätä omaan autoon vaelluksen päätteeksi. Tämäkin saattaa sisältyä majoituspakettiisi, mutta erikseen tilattuna hinta on noin 80 euroa (kesä 2017). Toimii myös toiseen suuntaan Pallas–Hetta ja osamatkoille, vaikkapa Hetta–Montellin maja–Vuontispirtti. Bussilippu Pallaksen tienhaarasta Hettaan voi olla halvempi, mutta autonsiirto on helpompi ja nopeampi tapa.

Kävellen Pyhäkeron autiotuvalle

Voit lähteä vaellukselle myös jalkapatikassa, sillä ottamalla taksin, liftaamalla tai vaikka kävellen voit siirtyä kohtaan, josta pääsee Hetta–Pallas-reitille helposti. Tämä tapahtuu Hetan kirkonkylän itäpuolelta, kylän poikki menevän tien varrelta lähtee metsäautotie ja sitä metsäautotietä pitkin pääsee Mustavaaralta lähtevälle merkitylle polulle, joka alkaa reilun kilometrin päästä Pyhäkeron tuvasta koilliseen.

Metsäautotiellä on puomi eikä perille asti pääse autolla, joten kävelymatkaa tätä kautta metsäautotiellä ja polulla tulee sama matka kuin Ounasjärven ylittäjällekin.

Tästä reitin aloituspaikasta saat tarkemman opastuksen esimerkiksi paikalliselta taksiyrittäjältä tai Tunturi-Lapin luontokeskuksesta.

Yövynkö Hetassa tai Pallaksella ennen ja/tai jälkeen vaelluksen?

Yöpyminen ja palvelut Hetassa, Tunturi-Lapin luontokeskus

Enontekiön kirkonkylässä Hetassa on useita majoituspalveluita aina Hetta-hotellista yksinkertaisiin mökkimajoituksiin. Majoituspalveluun voi kuulua joillakin yrittäjillä myös yllä mainittu venekyyti (mainittu kotisivuilla tai tarjouksissa).

Miksi Hetassa sitten kannattaa yöpyä ennen reissua?

Hetasta löytyy kauppa, apteekki, Alko, grillikioski, pankkiautomaatti, ravintolat ja Tunturi-Lapin luontokeskus, josta voi ostaa esimerkiksi kartan ja matkamuistoja.

Voit siis täydentää unohtuneita tarvikkeita ja ruokavarastoja vielä retken alkupäässä ja nauttia hyvän valmiin ruoan ennen siirtymistä vaellusmuonaan. Kaupat ja muut palvelut ovat keskittyneet Hettaan pienelle alueelle, joten vaikka tulisit julkisilla, pääset vielä ennen vaellusta helposti kävellen hoitamaan tarvittavat asiat.

Tarkemmat tiedot Hetan palveluista luontoon.fi-sivustolta: Hetan palvelut.

Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysyvään paimentolaiselämästä ja Lapin luonnosta kertovaan näyttelyyn Vuovjjuš – Kulkijat kannattaa tutustua ja hörpätä luontokeskuksella vielä kahvit lähtiessä! Luontokeskus on vuonna 2017 avoinna 5.6.–24.9. ma–su klo 9–17 ja 25.9.–31.12. ma–pe klo 9–16, suljettu 25.12. Luontokeskuksen Cafe Pulmunen on avoinna ma – pe klo 10 – 16 luontokeskuksen aukiolopäivinä. Tarkista aina aukioloajat oman retkesi ajankohdalla.

Luontokeskuksen takana kohoaa Jyppyrä ja sen luontopolku, jonka huipulla on hieno kota ja näköala tulevalle reitille. Lämmin suositus tälle pikkupolulle!

Jyppyrän kodalta näkee tulevan koitoksen Ounasjärven toisella puolella.

Pallas: Pallastunturin luontokeskus ja Lapland Hotel Pallas

Pallastunturin luontokeskus on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksista pikkuisin, mutta erittäin osuvalla kohtaa, kun haluat palauttaa varaustupien avaimet ja ostaa itsellesi jotain pientä matkamuistoksi tai kulkea reitin toiseen suuntaan Pallakselta Hettaan. Aukioloajat 2017: 5.6.–1.10. ma–su klo  9–17, 2.10.–31.12. ma–pe klo 9–16. Suljettu 25.12.2017.

Perinteikäs Lapland Hotel Pallas sijaitsee samassa pihapiirissä luontokeskuksen kanssa ja sen aukioloajat kannattaa varmistaa netistä, sillä se avautuu sesongin alkaessa. Avoinna ollessaan hotellin palveluista mieluisimpia vaeltajalle ovat suihku, baari ja ravintola. Ja jos yhden yön vielä nukkuisi hotellin lakanoissa ennen kotimatkaa?

Yövynkö vaelluksella autio- tai varaustuvassa? Omassa teltassa? Minne teltan saa pystyttää?

Omassa teltassa yöpyminen Hetta-Pallas-reitillä

Olet sidottu tupien sijainteihin reittisuunnittelussasi, sillä:

Kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä telttailu ja tulenteko on sallittua ainoastaan tupien, kotien ja laavujen ympäristössä sopivilla paikoilla.

Oma teltta on kuitenkin kiva: oma tupa, oma lupa. Telttaan saa aina ottaa myös koiransa, toisin kuin varaustupaan ei saa ottaa ollenkaan ja autiotupaan vain muiden suostumuksella.

Telttapaikat ovat jokaisen tuvan ympäristössä unelmien telttapaikkoja, ja rauhaa saa ottamalla reunimmaisen sijainnin.

Varaus- ja autiotuvat Hetta-Pallas-reitin varrella

Autiotuvat ovat kaikille avoimia tupia, jonne kuka tahansa voi tulla majoittumaan vaelluksellaan. Autiotupaan saa tuoda myös koiran, jos se käy kaikille tuvassa oleville. Jos ei, koira pysyy ulkona.

Autiotuvassa on ns. first in, first out -periaate, eli jos tiukkaa tulee, ensimmäisenä tullut antaa paikkansa ja lähtee jatkamaan matkaa, onhan hän jo levännyt. Käytännössä näin ei ole käynyt edes reissullamme Salomo-myrskyn aikaan, kun väki alkoi pakkautua viimeisiin tupiin reitillä niin, että joku nukkui jo lattiallakin. Itsellä on aina teltta mukana sen takia, että autiotuvassa on hieman levotonta nukkua, jos se on täynnä. Korvatulppia kannattaa ottaa mukaan kaverillekin ja itselle tuplat, jos satut hävittämään ne ekat.

Autiotuvilla voi olla erilainen varustelu, ajankohtaisen tiedon voit tarkistaa luontoon.fi-sivustolta tai luontokeskuksesta. Tällä reitillä on ainakin toistaiseksi ollut kaasuliesi, kaasua, polttopuita ja kamina jokaisella tuvalla. Myös vesipiste tai puro on kaikilla tuvilla.

Varaustupien avaimet saat luontokeskukselta ja varaukset voit hoitaa puhelimitse luontokeskuksiin. Varaustupaan ei voi majoittua koiran kanssa.

Varaustuvissa on enemmän tilaa, siivompi keittiövarustus sekä tyynyt ja peitot. Varaustupayö maksaa 11 euroa per henkilö (2017) ja sillä varaat itsellesi yhden sänkypaikan.

Turvallisuustekijä: Tuvista ja tupavarauksista huolimatta, pidäthän mukana jonkinlaista hätämajoitetta siltä varalta, ettei tupiin mahdu tai jostain syystä pääse sisälle!

Seuraavassa osassa jatkamme autio- ja varaustupien esittelyllä ja pääset näkemään kuvat kaikista tuvista! Palaamme tupiin myös tupaetiketin muodossa.

Oppaan muut osat:

Hetta–Pallas-opas 2: varaus- ja autiotuvat

Hetta-Pallas-opas, osa 3: Autio- ja varaustupaetiketti

Hetta-Pallas-opas, osa 4: Pallas-Yllästunturin kansallispuiston säännöt

Hetta-Pallas-opas, osa 5: Turvallisuus ja matkapuhelimen kuuluvuus

Hetta-Pallas-opas, osa 6: Roskaton retkeily ja polttopuiden ja kaasun taloudellinen käyttö

Tämä Hetta-Pallas-opas on julkaistu aiemmin Rinkkaputki-retkeilyblogissa. Oppaan kirjoittaja Anne on ollut vapaaehtoistyössä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vuosina 2016 ja 2017.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi