Brännvinsbergetin eli Viinakallion luola, Kirkkonummi

Yksi Retkipaikan syntykipinöistä oli ajatus siitä, että jos pystyisi ihmisiä auttamaan lähiluonnon ihmeiden löytämisessä. Sellaisten, joiden ohi kulkee päivittäin, mutta joita ei koskaan tule noteeranneeksi. Niinpä riemuni oli suuri, kun sain vinkin, joka kertoi Veikkolasta löytyvän mainittavan lippaluolan. Olipa vielä paikka jonka lähitienoilla olin useamman kerran käynyt sienestämässä tietämättä, että vain muutaman sadan metrin päässä olisi jotain nähtävää.

Monessa kohteessa auton parkkeeraaminen siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän muita ihmisiä on oma haasteensa. Viinakallion luola tekee tässä poikkeuksen, sillä kohteen lähelle johtavan tien päässä on levikettä useammallekin kulkuneuvolle. Itse kohteelle joutuu kävelemään noin kilometrin matkan. Kallion yli kulkemalla oikaisee reilut 200 metriä, mutta muutaman vuoden takaiset hakkuujäljet tekevät reitistä sikäli hankalan, ettei siinä säästä aikaa ja energiaa. Piti se silti mennä kokeilemaan, mutta vain yhteen suuntaan.

Matkan varrelta tähyilin, josko olisin vasuuni saanut jokusen sienen. Muutaman rouskun löysinkin, mutta sienet jäivät nopeasti unohduksiin, kun jyrkänteestä pilkisti ensimmäinen luolantapainen. Mainittavammaksi se ei kuitenkaan osoittautunut, kolopahanen. Jonkun matkaa myöhemmin sitten silmiin osui ensin suurehko lohkare ja sitten rujosti painovoimaa uhmaava kalliolippa. Olin perillä.

Paikka on saanut nimensä, kun lipan alla, lohkareiden takana on keitelty viinaa. Korpikuusen kyynelten historia paikalla alkaa vuodesta 1886. Tuolloin kiellettiin viinan kotipoltto omaan tarpeeseen. Silloin Haapajärven kylältä annettiin kaikki viinapannut vallesmannin hoteisiin yhtä lukuunottamatta. Siitä lähtien se oli tällä paikalla porissut.

Vaan siihen lippaan. Sen särmikäs olemus kurkottaa kalliosta nelisen metriä ulos. Leveyttä on siinä viiden metrin paikkeilla ja korkeutta koko komeudella kahdeksan metriä. Viinapannua lippaluolan juurelta ei löydy, nuotiosija ja pari penkintapaista kylläkin.

Parin kilometrin säteellä Viinakallion luolasta pitäisi olla kaksi muutakin luolaa, joita emme ole vielä ehtineet tutkimaan. Toinen hyvin vaatimaton kolo, mutta toinen onkin varsin erikoinen paikka, jos lähdetiedot pitävät kutinsa edes puoliksi. Vaan se on toinen tarina se.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6682065 E 360634

1 reply
  1. Matti Kuusela
    Matti Kuusela says:

    Tänään kävimme tällä Viinakallion luolalla. Reittimme kulki ylhäältä avokallion päältä. Pääsimme mukavasti alas rinteen alle kapeaa lohkareiden välistä polkua. Ja siitä hieman takaisin pohjoiseen luola löytyikin rinteen alta.

    Hyvin valoisa, avara ja miellyttävätunnelmainen, selkeä lippaluola, jolla vierailua mielellään suosittelee. Luolalta lähti polku myös pohjoisen suuntaan, joten sieltä pääsee kiipeämättä, ainakin jos arvaa mistä polku lähtee. Me emme sitä nyt tutkineet, mutta luolalle voi tulla melko mukavasti myös suoraan länsipuolelta kulkevalta tieltä, jos osaa arvioida lähtöpaikan oikein.

    Kun kuitenkin jatkaa luolalta edelleen etelään, nousee kallion päälle ja rinteen loivennuttua laskeutuu taas takaisin alas, niin siitä, ehkä vähän taas pohjoiseen, löytyy kohta, josta on lohjennut valtava, koko jyrkänteen korkuinen paasi. Tuokin paikka muodostaa kiintoisan suojan. Ei se nyt aivan luola ole, mutta lähellä. Tämä on kuitenkin selvästi synkempi ja kosteampi paikka, jossa viihtyneet eivät näköjään olleet huomanneet viedä kaikkia roskia mukanaan.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi