Pronssikautinen hauta-alue = vaikuttava retkikohde. Sammallahdenmäki Raumalla.

Sammallahdenmäki Raumalla on nimetty UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1999. Melko laajan ja kallioisen mäen laella on huomattava määrä pronssikautisia hautaröykkiöitä ja niiden lomassa kiertelee luontopolku.

Sammallahdenmäen luontopolku Raumalla
Päivämäärä: 15.8.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 619.
Reitin pituus: 2,5 km.
Kohokohdat: Isot ja vaikuttavat hautaröykkiöt.
Parkkipaikka: Pysäköintipaikat molemmissa päissä reittiä. Pohjoinen Sammallahdentiellä, eteläinen osoitteessa Savulaaksontie 181. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Lähin bussipysäkki on Sammallahdenmäki, 400 metrin päässä.
Opasteet ja kyltit: Hyvät, tosin hieman erikoiset. Lisätietoa tekstissä.
Varusteet/jalkineet: Ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.

Rauman seudulla sijaitseva Sammallahdenmäki kiehtoi mieltäni. Nyt olimme neljän kaveruksen retkeilyporukalla lähistöllä ja halusimme tutustua paikkaan. Olin merkannut osoitteeksi Savulaaksontien ja ajelimme sinne. Vasta paikan päällä selvisi, että pysäköintipaikkoja on kaksi, tämä oli niistä eteläisempi. Pysäköintipaikan lähellä on opastaulu, evästelypöytä sekä puusee. Kävelimme opastauluille.

Loogisemmin Sammallähdenmäen polun voisi kävellä pohjoispään pysäköintipaikalta, jolloin reitin varrella olevat numeroidut kohteet voisi kävellä järjestyksessä. Me päätimme kävellä länsireunaa kohti pohjoista ja itäreunaa takaisin – aloittaisimme kohteesta 6. Opastaulussa on paljon tietoa Sammallahdenmäestä. Hautaröykkiöitä on 36 ja suurin osa niistä sijaitsee kallioharjanteella noin 700 metrin matkalla. Ne edustavat hienosti pronssikauden monumentaalirakentamista. Alueen tunnetuin kiviraunio, jota kutsutaan Kirkonlaattiaksi (kyllä, se kirjoitetaan kahdella a-kirjaimella ”laattia”), on reitin pohjoispäässä.

Lähdimme leveää polkua kohti pohjoista. Täällä kuljetaan kangasmaastossa.

Sadan metrin päässä päästään ympyräreitin lähtöpisteeseen. Tässä oli vielä yksi komea kivipaasi.

Kivipaadesta voi halutessaan vielä hieman opetella historian kausia. Hautaröykkiöt sijoittuvat pronssikaudelle eli noin vuosiin 1500-500 eaa.

Karttoja ja opasteita on laitettu täällä maassa oleviin kivilaattoihin. Punainen täplä kertoo sijaintisi. Polun varrella ei tainnut olla muita reittimerkintöjä.

Lähdimme kiertämään reittiä. Läntinen polku oli selvästi kapea ja melko vähän kuljettu. Löysimme tiemme varhaisen rautakauden röykkiöille.

Varhaisen rautakauden röykkiöt olivat siis matalia ja rakennettu aikoinaan sekä maasta että kivestä.

Jossain näillä tienoilla olimme vielä polulla. Luullakseni poistuimme juuri näillä tienoin väärään suuntaan – olisi ilmeisesti kuulunut tehdä jyrkkä mutka kohti itää, me taisimme jatkaa jotain kapeaa polkua pohjoiseen.

Saavuimme pellon länsilaitaan ja muistin katsoneeni kartasta, että se olisi reitin itäpuolella. Totesimme poistuneemme viralliselta reitiltä. Kiersimme pellon ympäri ja pääsimme taas reitille. Luovuin ajatuksesta kulkea reitti ympyränä, sillä länsilaidan polku on selvästi vähemmän kävelty. Oikaisimme kohti Kirkonlaattiaa, josta päätimme sitten palailla itäistä reunaa takaisin.

Tarinan opetus: täällä on ehdottomasti helpointa kävellä tätä itäistä reittiä pitkin – se on melkein viivasuora ja sen varrella ovat hienoimmat kohteet. Jos kuljet myös länsireunaa, lue kivisiä opastauluja tarkasti. Tässä ollaankin jo löydetty Kirkonlaattian luo.

Kirkonlaattia on noin 20 metriä pitkä ja 50 cm korkea kiviröykkiö. Nelikulmaisen latomuksen alta on löydetty kivimuuri ja sen uskotaan olevan muinaishauta, vaikka 1881 tehdyissä tutkimuksissa luita ei löytynyt.

Kirkonlaattian vieressä on koko seudun vanhin röykkiö, joka on huomattavasti korkeampi pyöreä rakennelma. Sen keskeltä on löydetty etelä-pohjoissuntainen arkkumainen kivirakennelma.

Täältä oli helppoa palailla itäistä reittiä pitkin kohti Savulaaksontietä. Matkalla ohitetaan spiraalimainen röykkiö ja lopuksi tullaan eteläisimmälle kohteelle, Huilun pitkälle rauniolle, joka on muurimainen ja 24 metriä pitkä.

Huilun pitkältä rauniolta oli vain muutama kymmenen metriä ympyräreitin eteläisimpään pisteeseen. Palasimme pysäköintipaikalle. Pienen harhailun kera kävelyä kertyi 2,5 kilometriä ja kulutimme siihen noin tunnin. Emme pitäneet evästaukoa. Emme myöskään tavanneet muita ihmisiä.

Reitti on keskivaativa. Kallioille nousut eivät ole jyrkkiä, mutta korkeuseroja on jonkin verran. Kirkonlaattia lienee noin parikymmentä metriä lähtöpaikkaa korkeammalla.

Hautaröykkiöt ovat erikoisia ja vaikuttavia, kannattaa käydä tutustumassa. Ympyräreitti ei mielestäni täällä tunnu parhaalta vaihtoehdolta, saattaisin suositella itäistä janareittiä vaikkapa edestakaisin. Opasteita tarkemmin lukemalla ympyräreitistäkin selviää ihan varmasti.

Sijainti: N=6786716.496, E=218605.340 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=61,1139716, GEO:lon=21,7748113

Voit seurata retkitunnelmiani myös Facebookissa
ja Instagramissa: @luontopolkumies 

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Omenapuumaan luontopolku
Paratiisin luontopolku
Pinkjärven vaellusreitti

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle.