Loppulan kierros on helpon kulkemisen polku Sanginjoen luonnonsuojelualueella Oulussa

Sanginjoen luonnonsuojelualueella on melkoinen valikoima retkeilyreittejä. Loppulan pysäköintialueelta lähtee useampikin mielenkiintoinen polku. Loppulan kierros on noin neljän kilometrin kestävöity polku, joka kulkee Sanginjoen mutkittelevan rannan tuntumassa.

Loppulan kierros Oulussa
Päivämäärä: 2.7.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 590.
Reitin pituus: 4,6 km.
Kohokohdat: Sanginjoen rannat, toimintapisteet, helppokulkuinen polku.
Parkkipaikka: Todella tilava Loppulan pysäköintialue, Korpiseläntie 2. Paikka kartalla.
Julkiset liikenneyhteydet: Ei ole.
Opasteet/kyltit: Erinomaiset.
Varusteet/jalkineet: Helppo sorastettu reitti, ei erikoisvaatimuksia.
Vaativuustaso: Helppo reitti.
Tulipaikka: Yksi tulipaikka.

Muutama päivä Oulun seudulla. Reissun ensimmäinen kohde oli Sanginjoki, jossa olin piipahtanut kerran edellisenä kesänä (2024), mutta silloin reitit olivatkin suljettuja korjaustöiden takia. Nyt oli mielenkiintoista lähteä tutustumaan uusittuihin reitteihin. Ajelimme kaverin kanssa Loppulan pysäköintialueelle. Monista Sanginjoen reiteistä olin päätynyt reilun neljän kilometrin Loppulan kierrokseen, joka kulkisi joen rantaa pitkin. Ensimmäiset nuoliopasteet eivät vielä kertoneet minulle, mihin suuntaan pitäisi lähteä.

Kartassa Loppulan kierros on merkitty vaaleanpunaisella värillä. Tätä kirjoittaessani totesin, että luontoon.fi-sivusto esittelee reitin kierrettäväksi vastapäivään. Me päätimme jostain syystä aloittaa joen vartta pitkin ja kiertää reitin myötäpäivään.

Pysäköintipaikan vieressä on Loppulan esteettömän elämyspolun opastaulu. Se esittelee siis joen vartta pitkin kulkevan toiminnallisen polun, jonka pituus on noin 1,9 kilometriä edestakaisin käveltynä. Me kävelisimme sitä pitkin alkumatkan. Alareunan kuvakkeet viittaavat reitin toimintapisteisiin, joiden aiheena ovat mm. hyönteiset, linnut ja vesi.

Matka alkaa tien ylityksellä. Nettisivu varoittelee, että Sanginjoentie saattaa olla vilkkaasti liikennöity. Mutkan jälkeen mennään lankkupohjaiselle sillalle joen rannan suuntaisesti.

Ihailin rannassa kasvavia kurjenmiekkoja ja kävin ihan veden partaalla nappaamassa kuvan.

Elämyspolun ensimmäinen toimintapiste on heti tässä alkumetreillä. Punainen hyönteiskuvake kertoo sen aihepiirin.

Magneettinaruilla voi tunnistaa selkärangattomia. Montako jalkaa, onko siivet – ja niin edespäin.

Reitti kulkee vielä hetken lankkusiltaa pitkin Sanginjoen ja asfalttitien välissä, ihan joen partaalla.

Kohta ollaan rantametsässä kulkevalla polulla. Reittimerkinnät ovat vaaleanpunaisia vinoneliöitä.

Kasviaiheinen toimintapiste oli noin kolmensadan metrin kohdalla.

Joen mutkassa, noin 700 metrin kohdalla, toimintapisteen aiheena oli puut. Jokaisessa pisteessä on myös tehtävä – tässä se oli puun halaaminen. Minulle jäi epäselväksi, kuuluiko halata näitä pisteessä olevia puita vai ihan vapaavalintaista puuta reitin varrella. Ehkäpä sillä ei ole väliä.

Vesiaiheisen toimintapisteen vieressä oli myös hieno taukolava, jossa oli kaksi piknikpöytää.

Tässä saattoi myös ihailla Sanginjoen maisemaa.

Reitti vie nyt esteettömälle Sadinkosken taukopaikalle, jossa on useampikin nuotiokehä sekä harvinaisen hieno vessarakennus – luultavasti hienoin koskaan luontopolkujen varrella näkemäni. Ihan ABC:n tasoa.

Esteetön reitti kääntyy tästä takaisin, mutta Loppulan kierros jatkaa eteenpäin joen vartta pitkin vielä hetken matkaa.

Kohta reitti kääntyy pois Sanginjoen tuntumasta. Ohitetaan myrskytuhoalue, jossa jopa kehotetaan yhä varomaan kaatuvia puita.

Sanginjoentie ylitetään toiseen kertaan. Ollaan reitin läntisimmässä kohdassa. Mittaukseni mukaan takana noin 2,5 kilometriä.

Reitti saapuu pienelle aukiolle, jossa on sekä puisia istuimia että melkoisen historian omaava Istuinkivi. Se on perimätiedon mukaan toiminut levähdyspaikkana täältä kotitiloiltaan Ouluun ja takaisin kulkeneille ihmisille. Testasimme Istuinkiven, mutta tauon pidimme tässä puisilla palleilla.

Vielä puolitoista kilometriä matkaa, vaihtelevissa metsämaisemissa.

Reitin loppumetreillä voi vielä tehdä piipahduksen ympäristötaideteos Huomaan. Satu Suvanto on luonut vanhaan latoon lumikukkia. Taiderasteja täällä lienee enemmänkin, meidän reitillemme osui vain tämä yksi.

Muutama sata metriä ennen pysäköintipaikalle paluuta tullaan risteykseen, jossa useat eri reitit yhtyvät. Valkiaisjärvi on reitistön läntisin piste, Myllykoski taas suositun Kalimeenkierroksen varrella.

Neljän väriset reittimerkinnät johdattavat nyt kävelijän pysäköintialueelle.

Kierroksen pituudeksi mittasimme noin 4,6 km. Aikaa kului puolitoista tuntia. Reitin varrella tapasimme puolisen tusinaa muuta retkeilijää.

Reitti on helpohko. Korkeuseroa lienee reilut kymmenen metriä. Nousut ja laskut ovat todella loivia ja reitti on sorastettu lähes koko matkalta. Loppulan kierros sopii varmasti kaikille. Vastapäivään kävelty kierros tuo hauskat toimintarastit ja mukavimmat taukopaikat loppupuolelle, suosittelen!

Sijainti: N=7210041.581, E=444282.461 (ETRS-TM35FIN)
GEO:lat=65,0095994, GEO:lon=25,8180072

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Lettoniemen luontopolku
Hailuodon retkeilyreitti
Rokuansydän

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle