Lintujen syysmuutto on mahtava luontonäytös – valokuvia siivekkäiden lähtötunnelmista

Viime viikot ovat menneet suurelta osin valkoposkihanhien muuttoa seuraten. Se onkin melkoinen näytös, kun sadattuhannet linnut vaeltavat talvehtimismailleen. Matkallaan ne pysähtyvät Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan itäisille alueille syömään ja lepäämään sekä odottelemaan sopivia tuulia jatkolentoa varten.

Ennen hanhia muuttivat kurjet (yllä). Etelä-Konneveden rantamilla tämä joukko löysi nousevia ilmavirtauksia ja nousi niiden mukana korkeammalle aina pilvien sekaan.

Sitten muoto kuntoon ja liitoon kohti etelää.

24. syyskuuta loppui kesämökkielämä, ja siirryin itse Nastolaan talvehtimaan. Ajoitukseeni vaikutti valkoposkihanhien alkuun päässyt syysmuutto. Yksi suuri etappi hanhien matkalla sijaitsee Iitin Sääskjärvellä. Yöt linnut viettävät vesillä leväten, ja päivät kuluvat ympäristön pelloilla ravinnon haussa. Ravintona lienee puimajätteet, vihreä oras ja kynnetyistä mulloksista löytyvät matoset.

Laskevan auringon punaamaa, Perheniemen jo puitua peltoa. Tarkkasilmäinen voi nähdä taivaalla kauempana lentävän tuhansien hanhien parven.

Kuva samalta paikalta auringonlaskun suuntaan.

Seuraavana aamuna maisema näytti tältä. Länsirannan lintutornista voi katsoa, kuinka Putin sytyttää idässä valot, ja taivas alkaa punottaa.

Aurinko nousee yllättävän nopesti, ja hanhet alkavat siirtyä ympäristöön.

Yön ja aamun kylmyys nostattavat lämpimämmästä järvestä sumua, ja maisema muuttuu utuiseksi.

Kymmenet- ehkä sadattuhannet linnut pitävät yllä melkoista mekastusta varsinkin noustessaan taivaalle.


Varsinaiset lintumiehet arvioivat lintujen määriä tuhansien tarkkuudella.


Minä en siihen pysty, sanon vaan, että aivan käsittämättömän paljon.

Suuret joukot joutsenia viipyilee vielä pelloilla ruokaillen. Sopuisasti näyttävät linnut pärjäävän vierekkäin, joskin omissa joukoissa ollaan.

Muut kuin valkoposkihanhet näyttävät kulkevan syysmuutollaan eri reittejä kuin keväällä. Aina joukosta löytyy kuitenkin muitakin hanhia. Tässä pari metsähanhea.


Nämä (yllä) ovat tundrahanhia.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pelloilla tapaa myös pikkuvarpusia ja isolepinkäisiä. Isolepinkäiset eli lapinharakat ovat saapuneet näille main pohjoisesta parempien ruoka-apajien toivossa.

Tänä syksynä on voinut nähdä päivittäin merikotkia. Parhaimmillaan oli Arolan peltoaukealla kuusi kotkaa samanaikaisesti.

Kun kotka saapuu, kohahtaa koko hanhilauma kerralla taivaalle. Siipien aiheuttama humina on melkoinen. Se onkin usein ensimmäinen merkki kotkan saapumisesta.

Joutsenet suojaavat poikastaan pedon kynsiltä.

Useat haukat ovat myös muuttajia. Pääosin Lapin tunturiylängöillä pesivät piekanat pysähtyvät peltoaukeille myyräjahtiin. Tarkoilla silmillään haukka havaitsee myyrän hyvinkin kaukaa.

Saalista voi etsiä puussa istuen tai sitten ilmassa lekutellen.


Kun saalis on havaittu, isketään kiinni.

Pelloilla risteilee paljon sähkölinjoja ja vahinkoja sattuu. Saattaapa kotkilla olla jopa taito hätistää hanhiparvia kohti lankoja. Yllä yksi uhri.

Tässä saaliina on nuori joutsen, joka osui voimalinjaan. Pamaus oli melkoinen, ja lintu välittömästi hengetön.

Nämä ateriahetkikuvat ovat seuraavalta aamulta. Yön pimeydessä on paikalla voinut ruokailla myös jokunen nelijalkainen.

Korpit ja varikset uskaltavat kilpailla saaliista nuorten kotkien kanssa, mutta vanhan kotkan ilmestyessä syntyy tilaa.

Kun aurinko laskee, on maisema satumainen. Silloin alkaa hanhien paluu järvelle.

On aikalailla tuurista kiinni, minkä värisen taivaan pääsee näkemään. Tämä puna on syntynyt auringon ollessa kuvaajan takana.

Sopiva pilvimuodostus aikaansaa dramaattisimmat näkymät ja toki siten myös kuvat. Pilvinen ilta on pimeä, ja pilvetön ei värjäänny juuri mitenkään.

Viron puolelta lintumiehet ilmoittelevat valkoposkihanhien päämuuton olevan jo ohi. Vielä tässä täytyy kuitenkin käydä asia itsekin varmistamassa. Joka reissulla aina jotain näkee noin niin kuin autenttisesti. Kotisohvalla näkymät ovat paljon rajallisemmat.

Yllä joutsenet matkalla.

Juttu julkaistu aiemmin Jussin matkassa -blogissa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.