Kyminlinnan maalinnoitus (ven. Kjomengorod), Kotka

Kesällä 2012 kiertelimme Kymenlaakson linnoituksia. Matkalla Kotkaan huomasimme aivan tienlaidassa mutkittelevan Kyminlinnan maalinnoituksen vallit, mutta aikataulu painoi silloin kohti Varissaarta ja sen linnoitusvarustuksia.

Vasta illalla hotellilla otimme asian puheeksi paikallisen hotellivirkailijan kanssa ja hän suositteli lämpimästi paikkaan tutustumista. Hän sanoi itse käyneensä siellä koiriensa kanssa ulkoilemassa ja kertoi meille myös linnoituksen valleilla laiduntavista lampaista ja lehmistä.

Itselleni oli jostain jäänyt mielikuva, että itse linnoitusalueen sisäpuolelle ei pääse, kuin erikseen sovitulla opastetulla kierroksella. Myös virkailija muisteli asian olevan niin.

Päätimme kuitenkin ensin nukkua yön yli ja katsoa asiaa aamulla uudestaan. Aamu valkenikin mitä upeimmissa merkeissä muuten melko sateiseen kesäkuuhun verrattuna. Nappasimme kamerat matkaan ja otimme suunnan kohti linnoitusta. Saavuimme paikalle Kyminlinnan lounaisportin tuntumaan. Auton jätimme aivan portin luona olevaan parkkipaikaksi tehtyyn levennykseen.

376274_4683305958259_1402151477_n

Heti ensisilmäys paikkaan kertoi, että nyt olemme jonkin todella suuren ja mahtavan rakennelman luona. Vallitusta jatkui silmänkantamattomiin, katsoi sitten oikealle tai vasempaan.

Päätimme suunnata kulkumme kohti komeaa tiilistä tynnyriholvattua pääporttia. Harmiksemme portin luona oli kyltti, jossa kerrottiin yksityisalueesta ja pääsykiellosta. Harmittihan tuo hieman, mutta tämä nyt oli kuitenkin tiedossa. Päätimme siis jatkaa alueeseen tutustumista sen ulkopuolelta.

Muutama työmieskin oli jo saapunut paikalle kunnostamaan muureja, eikä ainakaan työtahti tuntunut miehiä painavan, tuntuivat enemmän nauttivan auringosta ja matkaradion musiikista kuin muurikivien loputtomasta palapelista.

Tuosta tulikin mieleeni, että mikähän miestuntimäärä on tämänkin linnoituksen rakentamiseen käytetty? Nopeasti ajateltuna urakka tuntuisi liki mahdottomalta, kun miettii sen ajan työvälineitä ja työolosuhteita. Linnoitusmuurin ja linnoitusluiskan välissä oleva vallihauta jo oli useita metrejä leveä. Olipa se sitten kaivettu tai vastaavasti linnoitusluiska kasattu maasta ja kivistä, työ on ollut mieletön, koska sitä jatkui koko linnoituksen ympäri ja parhaimmillaan vielä tuplana tehtynä.

Lampaita tai muitakaan elikoita emme nähneet muurien päällä laiduntavan, emmekä muuallakaan vaikka selvät laidunaitaukset olivatkin paikallaan.

Sen sijaan muurien takaa pilkisti penkkirivistöt. Nämä kuuluvat kesäteatteriin, joka toimii muurien sisäpuolella. Jos mielisi kävellä koko linnoituksen ympäri, matkaa kertyisi liki 3 kilometriä. Itse taivalsimme matkasta noin puolet, kunnes polku muuttui kosteaksi ja kasvillisuus olisi kaivannut pikaista niittoa.

Onkin sanottu, että muuttuneet kasvisto- ja vesiolosuhteet ovat aiheuttaneet linnoituksen raunioitumista ja linnoitusmaiseman umpeenkasvamista. Linnoituksen kunnostus edellyttää puuttumista luontoympäristöön, mutta luonnonsuojelu jo tehtyine Natura-rajauksineen on asettanut keskeiset kehykset linnoituksen restauroinnille.

313704_4683927853806_178231084_n

Kyminlinna sijaitsee Hovinsaaren pohjoisosassa, Kymijoen itäisen Huumanhaaran ja läntisen Langinkoskenhaaran yhtymäkohdassa, Kotkan keskustan luoteispuolella. Linnoituksen itäosan halki kulkee 1890-luvulla rakennettu rautatie sekä 1900-luvun alussa rakennettu Kymintie (ent. Tampsantie). Valtatie 7 leikkaa Kyminlinnan eteläosien ulkovarustuksia.

Vuosina 1788-90 käytiin niin kutsuttu ”Kustaan sota”, jossa Ruotsi soti Venäjää vastaan kolmeen eri otteeseen. Sota päättyi lopulta ratkaisemattomana Värälän rauhaan vuonna 1790, jolloin raja säilyi ennallaan.

Ruotsin useat voitot olivat kuitenkin osoittaneet Venäjän luoteisrajan puolustuksen olevan osin riittämätön ja lähellä rajaa sijaitsevan pääkaupungin Pietarin olevan mahdollisessa vaarassa. Tästä johtuen keisarinna Katariina II antoi luottomiehelleen kenraali Aleksandr Suvoroville vuonna 1791 tehtäväksi lujittaa Ruotsin vastaisen rajan puolustusta rakentamalla alueelle vahvan linnoitusjärjestelmän. Yksinkertaisena perussuunnitelmana oli varustaa linnoituksilla jokainen Ruotsin puolelta Venäjälle johtava tie.

Ruotsin rajan tuntumassa sijainneet Kyminlinnan maalinnoitus ja Ruotsinsalmen merilinnoitus olivat osa Venäjän Kaakkois-suomeen Pietarin suojaksi 1790-luvun alussa perustamaa puolustuskehää.

480010_4684157539548_1191771949_n

Suvorovin Kyminlinna ei ollut varsinainen linnoitus vaan pienempi vartiolinnake. Se oli halkaisijaltaan yli 200- metrinen, suljettu ja säännöllinen bastionijärjestelmään perustunut maavalli, jonka etureuna oli kalteva luonnonkivimuuri.

1800-luvun alkuvuosina kävi selväksi, että paikalle oli rakennettava tehokkaampi puolustuslinnake. Vuonna 1803 alettiinkin rakentaa hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti uudenaikaista kaponierilinnoitusta. Uusi linnoitus tuli olemaan noin kuusi kertaa Suvorovin linnoitusta suurempi ja perusrakenteeltaan tähtilinnoitus, joka noudatteli ruotsalaisten perustamaa ja venäläisten uudistamaa Haminan linnoitusta.

Kaponieerilinnoituksesta poiketen linnoitus toteutui lopulta kuitenkin vanhemman tyyppisenä bastionilinnoituksena, joka kuitenkin varustettiin bastionirintamien välille sijoitetuilla kaponieereilla.

Linnoitus suunniteltiin epäsäännölliseksi viisikulmioksi. Kulmiin sijoitettiin vaihtelevan kokoiset bastionit ja niitä yhdistämään taitteiset kurtiinimuurit, jotka muodostivat päälinnoituksen. Tykkipatterit oli sijoitettu pääosin bastionien kärkiin.

304719_4683966614775_598682607_n

Päälinnoituksen etupuolelle rakennettiin etuvarustukset hallitsemaan etumaastoa, suojaamaan rynnäköitä ja ulottamaan puolustuksen tulituksen mahdollisimman kauas. Etuvarustuksiin kuuluivat vallihauta ja sen vastamuuri (kontraeskarppi), kaponieerit, erilaiset valli- ja luiskarakenteet sekä niihin liittyvät raveliinit.

Tykistöaseistus oli sijoitettu suurimmaksi osaksi sivusta- ja ristituliasemiin siten, että tykeillä voitiin tulittaa pitkin vallihautaa, muurien kupeita ja etuvarustusten sivuja. Vuonna 1818 linnoituksessa oli tykistöä seuraavasti: kanuunoita 198 kpl, haupitseja 12 kpl ja mörssäreitä 18 kpl.

Linnoitus ei ollut vielä täysin valmis Suomen sodan alkaessa vuonna 1808. Suomen sodan aikana linnoitus ei joutunut varsinaisten taistelujen kohteeksi, mutta se toimi sotajoukkojen maakuljetusten etappina tarjoten majoitus- ja varastotiloja sekä sairaanhoitoa.

Tämä olikin lopulta Kyminlinnan linnoituksen historian suurin aktiivinen panos sodankäynnin palveluksessa. Kun Suomi liitettiin Haminan rauhassa vuonna 1809 Venäjään ja raja siirtyi Tornionjoelle, menetti koko Vanhan Suomen linnoitusketju strategisen merkityksensä. Keskeneräinen linnoitus poistettiin linnoitusluettelosta 1819 ja siitä tehtiin varikko.

Kyminlinnaan jäi kuitenkin vielä venäläinen varuskunta, joka jossain määrin huolehti myös linnoitusrakenteiden kunnosta. Tästä huolimatta linnoituksen rakennukset ja muut rakenteet alkoivat rapistua.

321373_4683926133763_280925071_n

Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläinen varuskunta poistui ja linnoitus jäi suomalaisten punaisten haltuun. Vapaussodan aikana linnoituksessa toimi Kotkan alueen punaisten koulutuskeskus. Kyminlinnan koko historian ainoa taistelu käytiin 8.4.1918 linnoitusta puolustaneiden punaisten ja saksalaisten joukkojen välillä.

Vuonna 1922 alkoi 17 vuotta kestänyt siviilivaihe, jolloin linnoitus toimi pakolaisleirinä pääasiassa Inkerinmaalta, Kronstadtista ja Karjalasta tulleille pakolaisille. Pakolaisleiri toimi Kyminlinnassa vuoteen 1939 asti.

Vuonna 1939 Kyminlinna siirtyy Suomen puolustusvoimien käyttöön.

Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2005 Suomen sotalippu laskettiin Kyminlinnan linnoituksessa viimeisen kerran ja linnoitus luovutettiin valtion kiinteistönhoitoyhtiölle.

Itse näen Kyminlinnan maalinnoitukset varsin mielenkiintoisena retkikohteena, niin maisemallisesti kuin kulttuuri- ja sotahistoriallisesti. Toki oma tutustumisemme kohteeseen oli nyt rajoitettua, linnoituksen jatkokäytöksi on esitetty muun muassa museotoimintaa ja leirintäaluekäyttöä.

Kotkan kaupungin matkailutoimi järjestää kesäisin opastettuja tutustumiskäyntejä linnoitukseen. Kenties ensi kerralla mahdumme itsekin mukaan tuohon opastettuun vierailuun.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6707546 E 493765

Lähteet :
Suomalaiset linnoitukset -SKS
Linnat ja linnoitukset – Karttakeskus
Itärajan vartijat 1700-luku- Schildts
Suomen sotahistoriallinen seura
Museovirasto

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.