Kauniita yksityiskohtia vanhan kirkon suojissa: Perniön Pyhän Laurin kirkko, Salo
Perniön kirkonkylän kruununa kohoava Pyhän Laurin kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka rakennettiin 1400-luvulla. Pyhälle Laurentiukselle omistettu kirkko on avoinna kesäisin – pahoittelut, että tämä artikkeli tulee hieman myöhässä kesään 2025 nähden, sillä kirkko on auki enää tämän viikon ja esimerkiksi Laurin markkinoilla 2.8.2025. Kirkossa pidetään kuitenkin säännöllisesti jumalanpalveluksia, joissa sen kauneudesta ja ikiaikaisesta tunnelmasta pääsee nauttimaan.
- Kirkko kartalla
- Lupajantie 6, Perniö (Salo)
- Esteetön kulku
- Salon kirkot ja aukioloajat
Perniön kirkolle kylänraitilta saavuttaessa kuljetaan pitkin kaunista, puistoista kujaa, jonka yllä kohoavat holvimaisesti suuret puut. Siinä kulkiessa jo ikään kuin vaistomaisesti rauhoittuu, virittyy sellaiselle tietylle pysähtyneisyyden taajuudelle, jota etenkin tällaiset suuret ja ylväät kivikirkot luovat herkästi ympärilleen.
Käytän tässä jutussa tietolähteenä Salon seurakunnan sivuja, sekä kirkkolaivan osalta laivan yhteydessä ollutta tietoiskua.
Kiviset portaat johtavat muutaman askeleen verran kirkon luo ja metallisesta portista sisään. Esteetön kulku kirkolle käy sen sivuitse.
Elin monta vuotta Lapissa, ja niiden vuosien aikana silmäni ja sisimpäni aukenivat näkemään sen ihmeellisyyden, että aivan kasuaalisti saattaa keskellä kylää olla jotakin KESKIAIKAISTA. En ollut Salossa aiemmin asuessani koskaan ajatellut tätä sen kummemmin, mutta kun Lapissa lähes kaikki vanhat rakennukset loistivat poissaolollaan, alkoivat keskiaikaiset merkit ihmisen läsnäolosta näyttää ihmeellisen eksoottisilta.
Nytkin Perniön kirkon portista sisään astellessani tunsin sisimmässä aivan ihmeellisen väristyksen miettiessäni, että tämän rakennuksen luokse ovat ihmiset tosiaan jo keskiajalla saapuneet. Heidän joukossaan ehkä omiakin esiäitejäni ja -isiäni – ainakin hautausmaalla on sukuni jäseniä.
Pyhän Laurin kirkkoa kunnostettiin isolla kädellä 1850–1860-luvuilla. Bongasin räystäältä lukeman MDCCCLVI, eli 1856, jos nyt oikein tulkitsin – siihen on varmasti tallentunut ainakin yksi korjausajankohta.
Kirkkorakennuksessa itsessään ei ole tornia, mutta kellotapuli on rakennuksen vieressä. Sen alaosa on harmaakiveä keskiajalta, yläosa puuta ja nykyasu on peräisin 1700-luvulta.
Olin paikalla paahtavana hellepäivänä, ja tuntui huojentavalta päästä kirkkoon sisälle viilentymään. Pidän vanhojen kivikirkkojen tunnelmasta, vaikka itse en olekaan hengellinen eikä minulla ole uskontoa. Saan iloa säilyvyyden ja jatkuvuuden tunteesta tässä myrskyisässä maailmassa, ja keskiaikaiset kivikirkot ovat totisesti yksi paikka, joissa nämä tunteet ovat läsnä.
Kirkkolaiva Perniön kirkossa
Tutkin mielenkiinnolla kirkon esineistöä. Omassa lasikuutiossaan paistatteli komea purjelaiva, josta olikin mielenkiintoista tietoa tarjolla. Kyseessä on mahdollisesti jopa koko Suomen vanhin säilynyt kirkkolaiva, ja edustaa 1570–1600-lukujen kravelli-alusmallia. Laiva on aiemmin roikkunut katosta, mutta enää sen kunto ei sitä kestä, joten se on tuotu vakaalle alustalle ihmisten ihasteltavaksi.
Mahtuipa väliin sellainenkin ajanjakso, jolloin laiva lojui tapulin alakerrassa puuveistosten seurana. Sinne se siirrettiin ja unohdettiin 1800-luvun kunnostusten yhteydessä. Onneksi laiva sentään sijoitettiin vain tapuliin sen sijaan, että se olisi hävitetty. 1930-luvulla laiva kunnostettiin – jopa vanhat purjeet löytyivät ja pääsivät takaisin paikoilleen – kouluneuvos M. A. Knaapisen huomattua sen. Avustajana kunnostuksessa toimi kunnanlääkäri tohtori Bremer. Jos nyt oikein ymmärsin, oli kunnostettu alus ensin esillä Kansallismuseossa, mistä sen on kuitenkin Mäkipappilan kautta onnistunut purjehtia takaisin Perniön Pyhän Laurin kirkkoon.
Hautoja ja hautausvaakunoita
Tällaisissa vanhoissa kirkoissa kannattaa aina muistaa suunnata katse myös lattiaan. Sieltä voi löytää – ja todennaköisesti löytääkin – vaikka mitä mielenkiintoista. Kirkkojen lattioihin on vuosisatojen saatossa haudattu paljon väkeä.
Alla oleva lattialaatta näytti irralliselta ja kummalliseen asentoon paikoilleen lainehtineelta muutoin vaaleiden laattojen keskellä. Onnistuin erottamaan siitä vuosiluvun 1664.
Salon seurakunnan sivuilla kerrotaan, että kirkossa on puisia hautausvaakunoita ja suuri määrä hautakiviä 1500- ja 1600-luvuilta. Ehkä olen nykyaikainen puusilmä, kun en meinaa millään saada selvää kaiverrusten kiekuraisista teksteistä. Pääkallokoristeen sen sijaan erotin selkeästi, todella hieno!
Ehrenprijs-suvun hautausvaakuna
Piti aivan googlettaa, että mikä ylipäänsä on hautausvaakuna. Kun aatelissuvun jäsentä on saatettu viimeiselle leposijalleen, on henkilön tai hänen sukunsa puinen vaakuna ollut mukana ja esillä. Kuinka upeaa, että tällaisiakin esineitä on säilynyt!
Alla olevalla valokuvallani tein jälkikäteen Google Lens -haun, ja toden totta löysin siitä vaikka mitä mielenkiintoista. Kyllä nykytekniikka on ihmeellistä. Valokuva ohjasi minut sivustolle heraldica.narc.fi, joka kertoo kyseessä olevan – aivan oikein – Perniön kirkon pohjoisseinältä löytyvän vaakunan, joka kuuluu aatelissuvulle Ehrenprijs. Korkeutta sillä on jopa 190 senttiä. ”Kohdehenkilöiksi” sivusto nimeää kaksi Adolf Ehrenprijs -nimistä ihmistä, adjutantti-isän ja ratsumies-pojan, jotka molemmat ovat kuolleet vuonna 1686.
Alla kuvassa oleva Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -patsas on peräisin vielä kauempaa menneisyydestä kuin itse kirkko: se on jopa 1300-luvun alkupuolelta.
Perniön kirkko on kaunis ihastella myös ulkopuolelta mihin aikaan vuodesta tahansa, siis silloinkin, kun sinne ei pääse sisälle. Mutta kyllä suosittelen käymään mahdollisuuksien mukaan sisälläkin, niin kaunista ja tunnelmallista siellä on.
Jos kirkot kiinnostavat laajemminkin, niin Perniön alueelta löytää myös pikkuruisen kivikirkon Teijon kirkonkylältä, sekä Yliskylän puisen, punaisen kirkon. Tammisaaren suuntaan Perniöstä jatkessaessa kannattaa huomata Tenholan kivikirkko, joka on samalta aikakaudelta ja saman rakennusmestarin käsialaa kuin Pyhän Laurin kirkkokin.
Luontokohteita Perniössä
Pehmeää tallustelua Lupajan luonto/ulkoilupoluilla Salon Perniössä
Tuo tosiaan on hieno paikka. Ja kieltämättä alueella on muutakin katseltavaa, kuten vaikka Teijo.
Kiitos, kun mainitsit myös markkinamme tekstissä! Olemme iloisia, että osana markkinatapahtumaamme on myös kirkko avoinna! Lisätietoja markkinoista löytyy nettisivuiltamme http://www.pernionlaurinmarkkinat.fi. Ohjelmassa on sunnuntaisin retkiä, tänä vuonna Inkalle Oy:n järjestämä Laurin melonta sekä Salon Oppaiden ohjaama ja yhteistyössä Perniön Kotiseutuyhdistyksen kanssa järjestetty kyläkävely Latokartanonkoskella!