Suuri pirunpelto, jota voit ihailla sen viereen rakennetusta katsomosta – Jäppilän kivikuru

Jäppilän suunnalla ollessaan kannattaa ehdottomasti tutustua mannerjäiden muodostamaan kivikuruun. Se on Etelä-Suomen suurimpia louhikoita ja sitä voi ihailla useammasta suunnasta, jopa sen laidalle rakennetusta katsomosta. Ympäristössä on myös pari mukavaa kävelyreittiä.

Jäppilän kivikuru ja Kurun kierros Pieksämäellä
Päivämäärä: 9.8.2019 ja 14.6.2025.
Luontopolkumiehen reittinumero: 80.
Reitin pituus: n. 600 m (Kurun kierros), muut kävelyreitit n. 6 km.
Kohokohdat: Mannerjään muodostama pirunpelto, Ukonkivet.
Opasteet ja kyltit: Hyvät.
Parkkipaikka: Poikkilammentiellä, n. 10 autolle. Paikka kartalla.
Varusteet/jalkineet: Kivillä kulkiessa hyväpohjaiset kengät ovat tarpeen.
Vaativuustaso: Keskivaativa reitti.
Tulipaikka: Ei tulipaikkaa.

Käväisin ensimmäisen kerran Jäppilän kivikurulla kesällä 2019. Silloin kävelyreitit olivat vielä hieman kesken – ja olen odotellut tilaisuutta käväistä paikalla uudestaan. Nyt, kesäkuussa 2025, olin aamulla kävellyt Suonenjoen Lintharjulla ja olin siis valmiiksi suhteellisen lähellä Jäppilää. Hyvä tilaisuus täydentää Jäppilän kivikurun ja läheisten reittien tuntemusta.

Ajelin kapeaa Poikkilammentietä kolmisen kilometriä, opasteita seuraten. Ei vastaantulijoita, onneksi. Pysäköintipaikalla oli yksi auto. Siirryin katselemaan infotaulua. Se näyttää mielestäni täysin samalta kuin kuusi vuotta aiemmin. Kartassa punaisella merkityt kävelyreitit menevät Korpinen-järven rantaan (koilliskulma) ja siirtolohkareelle (läntisin kulma). Kivikuru on reittien eteläisimmässä pisteessä.

Edellisellä kerralla käväisin vain kivikurussa, nyt läksin nuolien opastamana kohti näköalapaikkaa ja siirtolohkaretta.

Kivikuru on täynnä kiviä, tietysti. Mutta kyllä maastossa muutenkin tuntuu kiviä riittävän. Ensimmäiset parisataa metriä kuljetaan melko kivisessä maastossa, nuoressa kasvatusmetsässä.

Reitti laskeutuu suomaisemiin. Tässä ohitetaan hyvin sympaattinen suolampi, Valkealampi. Vasemmalla puolen polkua on iso siirtolohkare. Kävi jo mielessä, että voiko polun päässä tosiaan olla vielä isompi lohkare. Asia selviää hetken päästä!

Kilometri kävelyä takana. Risteys. Suopolku on kuvassa oikealla – olin siis tulossa sieltä suunnasta. Vasemmalle vie näköalapaikan polku, joka olisi 1,4 kilometrin päässä, kun taas siirtolohkare olisi selkäni takana noin 400 metrin päässä. Päätin lähteä ensin näköalapaikalle.

Reitti vie metsätielle, jota pitkin tallustellaan muutama sata metriä. Ei ihan suosikkejani, nämä isolla murskeella päällystetyt metsätiet. Kuva on otettu myös siksi, että tien vasemmalla puolella on taas pieni pirunpelto. Kivikkoista maastoa.

Seuraava kivikko alkaa heti tieosuuden jälkeen. Metsäpolku kulkee melko kivikkoisessa maastossa, mutta mitenkään kovin hankalaa polulla kävely ei ole.

Polku vie Korpinen-järven rantaan ja kulkee rannan tuntumassa näköalapaikalle kolmisen sataa metriä. Rannalta oli kauniit maisemat vastarannalle. Yllätys, sielläkin näkyy aika komea kivikko.

Reitin päätepiste on kymmenen metrin korkuisella rantakalliolla. Omasta mielestäni hienoimmat maisemat olivat järven rannassa eikä täällä kalliolla. Olisipa rannassa ollut mukava taukopaikka penkkeineen ja pöytineen! Kalliolla oli hyvin simppeli penkki, johon istahdin kahville ja eväsleiville. Tapasin täällä myös pari muuta retkeilijää, jotka olivat liikkeellä kameroiden kanssa. Sanoivat kuluttaneensa jo kolme tuntia reiteillä. Minulla oli mennyt vajaa tunti.

Tauon jälkeen palasin risteykseen, josta pääsin nyt kohti siirtolohkaretta. Lyhyen pitkososuuden jälkeen kapea polku kulkee kosteahkossa painanteessa, jossa vedenpitävistä jalkineista oli hyötyä. Muuten reitillä oli mielestäni kuivaa. Saavuin tielle – olin omasta mielestäni kävellyt jo 500 metriä ja kyltti opasti vasemmalle ja vielä 100 metrin päähän. Tieltä nousevat portaat ja sen takana ollut pitkospolku kohti siirtolohkaretta vaikuttivat aivan tuliterän uusilta. Mietin, oliko polun linjausta päätetty jostain syystä juuri nyt muuttaa.

Siirtolohkareelle oli oman mittaukseni mukaan noin 700 metriä risteyksestä. Ja kyllä, onhan se varsin vaikuttava järkäle!

Kiersin lohkareen ympäri ja huomasin, että se on aivan tien vieressä, todella jyrkän penkereen päällä. Nyt alkoi selvitä – ehkäpä tieltä on ennen kivuttu suoraan lohkareelle, jolloin reitti on ollut paljon lyhyempi. Palasin tielle ja kävelin sitä muutaman kymmenen metriä toiseen suuntaan. Reitti näyttää tosi vaikealta, mutta ehkäpä lohkaretta on enemmänkin ihailtu tieltä alaviistosta.

Nyt oli aika palailla kivikurulle. En ollut vielä tehnyt päätöstä, kävisinkö kurussakin uudestaan. Katsoin pysäköintipaikalla opastetta ja totesin siinä olevan reitin nimen muuttuneen. Vuonna 2019 kävelty lyhyt Hiiden kierros olikin nyt Kurun kierros. Olisikohan linjausta muutettu? Olihan se lähdettävä tutkimaan.

Parkkipaikalta on hyvin lyhyt matka kivikurun itä- tai koilliskulmaan. Kivikurua voi tarkastella alhaalta laaksosta. Teksti ja kuva vuodelta 2019.

Tai hieman korkeammalta. Tämä kuva taas vuodelta 2025.

Takana näkyy myös kivikurun kaakkoislaitaan rakennettu katsomo. Täällä on todellakin pidetty kesäaikaan konsertteja ja muita tilaisuuksia. Akustiikka on ilmeisesti erinomainen – puhumattakaan tunnelmasta.

Näky on vaikuttava. Voi vain kuvitella sen ryskeen, jota jääkauden sulamisveden heittämät kivet ovat aikanaan pitäneet.

Kivikurun pohjoisreunalla siniset kepit näyttävät polkua, joka vie parin sadan metrin päähän Ukonkiville. Kivet ovat kuulemma saattaneet toimia kirkkona ennen kristinuskon aikaa.

Polku siirtyy Poikkilammentielle, jota voi kulkea takaisin parkkipaikalle. Reitti oli yhä sama kuin aiemmin, vain nimi oli muuttunut.

Kesällä 2019 kävin vielä katsomon laidalla, tässä maisema siitä vinkkelistä.

Näköalapaikan ja siirtolohkareen reittien edestakainen kävely oli noin kuusi kilometriä. Käytin siihen aikaa tasan kaksi tuntia. Sen jälkeen kävelin noin 600 metrin Kurun kierroksen vartissa. Tapasin kuusi muuta retkeilijää.

Reitti on keskivaativa, kurun tietämillä ollaan lähes vaativassa maastossa. Paikka on kyllä komea – toivottavasti useampikin retkeilijä löytää paikan!

Sijainti: N=6917470.056, E=534209.228 (ETRS-TM35FIN)
GEO: lat=62.386924838040905, lon=27.661442884349167

Voit seurata retkitunnelmiani myös Instagramissa: @luontopolkumies ja Facebookissa

Muita Luontopolkumiehen reittejä lähistöllä:
Peisin Polku Varkaudessa
Kotkanpolku Joroisissa
Lintharjun luontopolku

Onko reittiin tullut muutoksia? Jotain korjattavaa, lisättävää, kommentteja? Lähetä postia Luontopolkumiehelle