Huhtalan torppa Isojärven kansallispuistossa

Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa maisema on mäkistä ja metsäistä. Puiston länsiosasta löytyy kuitenkin mäki, jonka laella on niittyjä ja vanhoja peltoja, ja vanha torppa. Huhtalan torppa on museoitu, ja yksi kansallispuiston kulttuurinähtävyyksistä.

Huhtalan torppa perustettiin 1700-luvun alkupuolella, jolloin paikka tunnettiin Wuorihuhtana. Korkean kallioisen mäen laelle raivatulla tilalla asui 1700-luvun puolivälissä potaskankeittäjä Petter Godvillig, joka oli saksalaista sukujuurta.

Sata vuotta myöhemmin torppa siirtyi isossajaossa Wäkkärlän sotilastalon torpaksi, ja torpparisuku vaihtui. Seudun vauraimpiin kuulunut torppa itsenäistyi 1930-luvulla omaksi tilakseen, ja myytiin 1960-luvulla valtiolle. Isojärven kansallispuiston perustamisen yhteydessä torppa siirtyi osaksi puistoa.

Torpan päärakennus. Kaunista vanhaa hirsirakentamista.

Torpan päärakennus. Kaunista vanhaa hirsirakentamista.

Huhtalassa pihapiiri muodostuu päärakennuksesta, sen viereisestä syytinkituvasta, kolmesta aitasta ja savusaunasta. Vanhimpia rakennuksia ovat aitat, jotka ovat yli 200-vuotiaita. Syytinkintupa on 1800-luvun puolivälistä, ja päärakennuksen hirret on kaadettu vuoden 1868 talvella. Alueella on ollut myös talli, riihi, navetta ja paja, jotka ovat tuhoutuneet. Jäljelle jääneitä rakennuksia on kunnostettu useaan otteeseen.

Kallioisen mäen laella sijainnut torppa on hienolla paikalla. Sijainti mäen länsirinteessä on taannut suotuisat ilmasto-olosuhteet, eikä hallakaan ole vaivannut korkeilla mailla sijainnutta tilaa samaan malliin kuin alempia maita. Veden saanti mäelle oli kuitenkin hankalaa, sillä kaivo sijaitsi mäen juurella. Mäellä oli toki pienempiä kaivoja, mutta niistä vesi loppui helposti kuivempina kausina. Pahimmillaan vettä jouduttiin rahtaamaan alhaalta Isojärven rannasta, missä talon pyykitkin pestiin.

Kaksi torpan kolmesta aitasta. Aitat ovat tontin vanhimpia rakennuksia.

Kaksi torpan kolmesta aitasta. Aitat ovat tontin vanhimpia rakennuksia.

Huhtalaan on opasteet Länkipohjasta Kylämään vievän tien varresta. Reilun kilometrin päässä tien vasemmalla puolella on parkkipaikka ja infotaulu. Parkkipaikalta on opasteet tien varressa noin 300 metrin päässä sijaitsevalle torpalle. Tietä pitkin pääsee myös Kaatvuoren parkkipaikalle. Torpan pihassa on lisää opasteita, jotka kertovat paikan historiasta.

Torpan pihassa kasvaa edelleen vanhoja omenapuita, karviaispensaita ja muita perinnekasveja. Torppa ja syytinkitupa ovat lukossa, mutta aittojen ja savusaunan ovet ovat auki. Vanhojen hirsirakennusten tunnelma rauhoittaa etenkin lämpimänä loppukesän päivänä. Torpan pihapiiriä hoidetaan niittämällä, ja torpan mailla laiduntaa kesäisin myös lampaita.

Sadonkorjuuajan tunnelmaa. Pihalla kasvaa omenapuita ja marjoja.

Sadonkorjuuajan tunnelmaa. Pihalla kasvaa omenapuita ja marjoja.

Huhtalan torppa sopii mainiosti päiväretkikohteeksi tai osaksi viikonlopun patikkaretkeä Isojärven poluille. Paikoin vaikeakulkuisissa maastoissa kulkevien polkujen tallaamisen lomassa pieni tauko kauniissa kulttuurimaisemassa tekee terää.

Loppukesästä voi maistella myös omenapuiden ja marjapensaiden satoa metsämarjojen vastapainoksi. Torpalla voikin koettaa eläytyä menneiden aikojen elämään ja tunnelmaan, mikä ainakin kauniina loppukesän päivänä tuntuu varsin viehättävältä.

Lisätietoja Isojärven kansallispuistosta tarjoaa luontoon.fi.

Huhtalan torppa kartalla. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6843675  E 390755.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.