Seitsemän lammen lenkki Luukissa

Luukin ulkoilualueen omistaa Helsingin kaupunki, vaikka se sijaitsee Pohjois-Espoossa, Nuuksion kansallispuiston kupeessa. Ulkoilualueen laitamilla on useita parkkipaikkoja, mutta ainakin ensikertalaisen kannattaa aloittaa tutustuminen alueen keskuspaikasta, 1600-luvulta peräisin olevan Luukin kartanon pysäköintipaikalta.

Nykyinen kartanorakennus on vuodelta 1925. Luukin kartano on saanut nimensä Luukas Sigfridinpojan mukaan, joka asui kylässä 1600-luvun alussa. Edelleen puhutaan hiukan sekaisin Luukista ja Luukkaasta. Kartanon parkkipaikan vanhemmissa opastauluissakin kerrotaan Luukkaasta, uudemmissa Luukista.

Tutustumisemme Luukkiin alkoi heinäkuun viimeisenä sunnuntaina. Katselimme opastaulua, missä on esitelty alueen kolme merkittyä polkua, pituudeltaan 2,5, 5,6 ja 8,6 kilometriä. Kovin pitkää pohdintataukoa emme tarvinneet, sillä pisin reitti kulkee seitsemän lammen kautta, ja sehän kuulosti lähes taianomaiselta. Seitsemän lammen lenkki voisi hyvin toimia myös nykyajan juhannustaikana. Jos ui alasti jokaisella seitsemällä lammella, saattaa reissun edetessä tavata tulevan puolisonsa!

Reitti lähtee koivukujaa pitkin.

Reitti lähtee koivukujaa pitkin.

Matkan ensimmäinen etappi kulkee pitkin kartanoympäristölle sopivaa koivukujaa. Sitten alitetaan Vihdintie ja tullaan tukevaan keski-ikäiseen mäntymetsään. Opastaulun mukaan abiturientit ja Helsingin yliopiston metsäylioppilaat istuttivat puut vuonna 1965.

Ensi alkuun bongasimme kaksi värssyä, pitkin matkaa oli vanhoja opastauluja. Hyvin säilyneitä, jos ovat yli 50-vuotiaita kuten luontoaluehistoriakin.

Ensi alkuun bongasimme kaksi värssyä, pitkin matkaa oli vanhoja opastauluja. Hyvin säilyneitä, jos ovat yli 50-vuotiaita kuten luontoaluehistoriakin.

Helsingin kaupunki osti Luukin maat haltuunsa vuonna 1961. Polun vanhimmat opastaulut ovat ilmeisesti 1960-luvulta, heti alkuun muutama kieli poskessa väsätty runo ja pitkin matkaa opettavaiset tietoiskut. Osa tauluista on jo aikansa elänyt, suurin osa sinnittelee värit haalistuneina edelleen. Totesimme, että eivät olleet huonoa tekoa nämä taulut, jos ovat huoltamatta säilyneet yli 50 vuotta.

Alkumatkasta metsä oli opastaulun mukaan tasan 50-vuotiasta.

Alkumatkasta metsä oli opastaulun mukaan tasan 50-vuotiasta.

Pian istutusmetsän jälkeen tullaan aarnimetsän puolelle. Sammaleisten kivien peittämä metsä alkaa näyttää ihan satumetsältä. Sieniä pukkasi joka puolella, ja pieniä polkuja on syntynyt merkityn reitin molemmin puolin sienestäjien ja marjastajien jäljiltä.

Pian alkoi aarnimetsä, jota hallitsi rämettynyt metsä, maatuvat puut ja sammaloituneet kivet.

Pian alkoi aarnimetsä, jota hallitsi rämettynyt metsä, maatuvat puut ja sammaloituneet kivet.

Luukki on luonnonsuojelualuetta, mutta marjastus ja sienestys on sallittua, samoin virkistyskalastus lammilla. Kaitalammella ja Halkolammella, joissa on istutettua jalokalaa, tarvitaan kuitenkin kalastuslupa, joita myy Lahnyksen Shell.

Ensimmäinen lampi, Hepolampi, ei näy reitille, mutta viitta osoittaa oikeaan suuntaan. Vain noin 100 metriä polulta syrjään tullaan korkealle kalliolle, jonka alapuolella Hepolampi, entinen hevosten juomapaikka. Lammella on kalastettu vuosisatoja, ellei tuhansia, ja tarkkasilmäinen saattaa nähdä pohjassa uponneita ruuhia.

Yksinäinen katselija tähyilee Hepolammelle.

Yksinäinen katselija tähyilee Hepolammelle.

Alkumatkastamme satoi, ja ilmeisesti sadetta oli tullut lähiaikoina rankastikin, koska hiekkareitillä oli syviä, sadeveden uurtamia uria. Merkitystä reitistä ei kuitenkaan voi oikeastaan puhua polkuna, koska koko reitin pituudelta on tehty hiekkatietieura, jota pitkin voisi hyvinkin huristella maastoautolla.

Seuraavat lammet ovat tien molemmin puolin. Tie kulkee Hauklammen rantaa pitkin, Kierlammelle pitää erikseen koukata ja kävellä polkua pitkin noin 300 metriä.

Hauklammen rannalla on levähdyspenkki, ylempänä pöytäryhmä.

Hauklammen rannalla on levähdyspenkki, ylempänä pöytäryhmä.

Kierlampi on lammista matalin, syvimmillään vain kolme metriä.

Kierlammelle tultaessa näkyi jo vähän sinistä taivaanrannassa. Kierlampi on lammista matalin.

Kierlammelle tultaessa näkyi jo vähän sinistä taivaanrannassa. Kierlampi on lammista matalin.

Hauklampea reunustavat komeat kalliot ja senkin kirkasvetisessä pohjassa saattaa nähdä muinoin uponneen ruuhen. Tästä olisi voinut erota 5,6 kilometrin reitille kiertämällä Hauklampi takaisin Luukin kartanoa kohden. Mutta sovitusti jatkoimme eteenpäin kohti seuraavaa Mustalampea.

Metsätyyppi vaihtui pian puronvarsilehdoksi. Metsikössä näkyi rajujen myrskyjen äskettäin kaatamia puita.

Paikoitellen näkyi rajujen myrskyjen juuriltaan kiskomia puita.

Paikoitellen näkyi rajujen myrskyjen juuriltaan kiskomia puita.

Neljäs reitin varren lampi on tummavetinen suolampi, kuvainnollisesti nimeltään Mustalampi. Vaikka meitä eivät muuten koko kierroksen aikana häirinneet mitkään ötökät, niin täällä muutama elämäntehtävänsä menettänyt ampiainen pyrki sisään eväsleipäpussiin.

Mustalampi saa värinsä ympäröivästä, humuspitoisesta suoalueesta.

Mustalampi saa värinsä ympäröivästä, humuspitoisesta suoalueesta.

Mustalammen ja metsälehmuskujan jälkeen tullaan viidennelle lammelle, Väärälammelle. Siihen saakka olemme saaneet sekä ihailla että varoa pieniä, peukalonpään kokoisia sammakonpoikasia. Niitä hyppi polulla siellä täällä, ehkä sateen innoittamana, mutta Väärälammen jälkeen sammakkohavainnot jäivät.

Väärälampi on monen muun lammen tavoin kirkasvetinen. Pohjaan uponnut puunrunko näkyy hyvin rannalta.

Väärälampi on monen muun lammen tavoin kirkasvetinen. Pohjaan uponnut puunrunko näkyy hyvin rannalta.

Peukalonpään kokoisia sammakonpoikasia loikki teitä ristiin rastiin.

Peukalonpään kokoisia sammakonpoikasia loikki teitä ristiin rastiin.

Väärälampi on opastaulun mukaan alueen ainoa täysin luonnontilaan jätetty lampi, jonne ei ole tehty kalaistutuksia. Ahvenen onkijoita ja pilkkijöitä lammella kuulemma riittää.

Kuudennelle, Halkolammelle tultaessa tunnelma muuttuu alkumatkasta. Lähellä on kaksi parkkipaikkaa ja porukkaa on enemmän. Halkolammen rannalla on myös kaksi isoa tulentekopaikkaa.

Halkolammen rannoilta kaadettiin aikoinaan honkapuita ja uitettiin vesireittejä pitkin toisaalle.

Halkolammen rannoilta kaadettiin aikoinaan honkapuita ja uitettiin vesireittejä pitkin toisaalle.

Halkolammen rannalta löytyy kaksi isoa keittokatosta ja WC:t.

Halkolammen rannalta löytyy kaksi isoa keittokatosta ja WC:t.

Reitin viimeinen lampi, Kaitalampi, on ihan Vihdintien varressa ja helposti saavutettavissa. Siellä näkyikin useita retkeilijöitä, uimareita ja kalastajia. Kaitalampi näytti kalliomaalausbongarin näkökulmasta mielenkiintoiselta, sen rantoja reunustavat korkeat, vedestä nousevat kalliorinteet.

Kierroksen viimeinen lampi on Kaitalampi. Se on suosittu paikka tulla ilman kierrostakin, lähelle tulee kolme parkkipaikkaa.

Kierroksen viimeinen lampi on Kaitalampi. Se on suosittu paikka tulla ilman kierrostakin, lähelle tulee kolme parkkipaikkaa.

Reilut kaksi kilometriä Kaitalammelta takaisin Luukin kartanon parkkipaikalle kulki suurimmaksi osaksi Luukin golfkentän vierustaa. Täällä kulkee myös reitin lyhyin opastettu reitti, 2,5 kilometriä.

Kaitalammen jälkeen juuri ennen golf-kenttää löytyi vielä palanen satumetsää.

Kaitalammen jälkeen juuri ennen golf-kenttää löytyi vielä palanen satumetsää.

Luukki on pääkaupunkiseudun suosituimpia ulkoilualueita. Talvella siellä risteilee merkittyjä latuja. Liito-oravia emme havainneet, vaikka alueella on liito-oravametsiä 20 hehtaaria. Kartanon päärakennuksen läheisyydessä on uimapaikka, leikkikenttä ja palloilukenttä, mutta niihin tutustumisen jätimme toiseen kertaan.

Helsingin kaupunki omistaa viisi Espoon tai Vihdin alueella sijaitsevaa ulkoilualuetta, kaikki Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä. Luukki on niistä suosituin.

Luukin ulkoilualue: Luukintie 33, 02970 Espoo. Lähtöpaikka kartalla. ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit N 6688942, E 372440.

Mainos

Lue lisää Helsingin kaupungin sivuilta.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi