Rauman Karhulinna on lähiretkikohde parhaasta päästä

Merirauman kaupunginossa Syväraumanlahden pohjoispuolella Järvikadun päässä kohoaa kallio, jossa on monelle paikallisellekin asukkaalle täysin vieras ja tuntematon paikka, joka tunnetaan Karhulinnana. Nimen puolesta voisi olettaa, että paikka saattaisi sijaita toisessa lähellä olevassa rannikkokaupungissa, nimittäin karhuihin usein yhdistettävässä Porissa.

karhulinna-1279

Mikä Karhulinna sitten oikeastaan on ja miksi se aikanaan rakennettu Raumalle? Paikan historia juontaa ensimmäiseen maailmansotaan, jonka aikana Karhulinna rakennettiin puolustusvarustukseksi. Noista rakenteista se onkin parhaiten säilynyt yhtenäinen kokonaisuus Rauman seudulla. Nykyisin linnoitteita varjelee muinaismuistolaki.

On ilmeisen selvää, että asian taustoja pitää hieman raottaa, jotta tarkemmin ymmärtäisi puolustusvarustusten tarkoituksen.

karhulinna-1296

1905 käydyssä Venäjän ja Japanin välisesssä Tsushiman taistelussa Venäjän Itämerenlaivasto menetti lähes täydellisesti kaikki aluksensa. Keisarikunnalle tuli pattitilanne, kun vain muutama rampa laiva palasi sodasta. Pietarin puolustamiseksi piti nopeasti löytää uusi ratkaisu, korvaamaan asian siihen saakka hoitanut laivasto.

Vaihtoehdoiksi muodostui rakentaa joko uusi laivasto tai mittava puolustusketju, jolla tarvittaessa pystyttäisiin sulkemaan koko Suomenlahti. Laivastohanke ei saanut kannatusta sen hitaan rakentamisen ja kohtuuttomaksi kasvavien kustannusten takia. Näin ollen päädyttiin rakentamaan eräs maailman suurimmista merilinnoitushankkeista, Pietari Suuren merilinnoitus.

Linnoitusketjun pohjoisimmaksi linnakkeeksi muodostui Kustavin Katanpään Lypertön saaren linnake.
Suomen oli tarkoitus toimia puskurialueena, jossa käytävillä taisteluilla olisi hidastettu vihollisen etenemistä valtakunnan silloiseen pääkaupunkiin Pietariin.

Venäläiset eivät pitäneet vihollisen maihinnousua Pohjanlahden rannikolle todennäköisenä, koska hyökkäys Suomen läpi huonokuntoisia teitä pitkin olisi edennyt liian hitaasti. Niinpä ylemmäksi Pohjanlahden rannikolle rakennettiin vain kevyempiä linnoiterakenteita saksalaisten maihinnousun varalle. Tärkeimmät satamakaupungit ja kulkureittien ympäristöt linnoitettiin tai rakennettiin kenttävarustuksia sekä kestolinnoitteita, jollainen on myös 1916 rakennettu Karhulinna.

karhulinna-1316

Suomessa elää sitkeästi tarinoita, että linnoitteita olisivat olleet rakentamassa kiinalaiset tai idästä tuodut pahamaineiset punaparrat. Todellisuudessa linnoitustyömaille palkattiin suomalaista työväkeä. Suomalaiset miehet eivät joutuneet asepalvelukseen Venäjän armeijaan. Niinpä Suomessa oli runsaasti työvoimaa linnoitustöihin. Niistä maksettiin hieman normaalitasoa parempaa palkkaa, jolloin ne antoivat kohtalaisen ansiotulon varsinkin maaseudun tilattomalle väestölle.

Työvoimaa ja hevosia sekä työkaluja otettiin myös pakko-otoilla työmaille. Töitä johtivat venäläiset upseerit ja sapööriosastot. Työmaat olivat salaisia ja kokonaiskuva linnoitustöiden laajuudesta hahmottui vasta sodan jälkeen. Työvoiman määrästä ei ole olemassa tarkkoja tietoja, mutta koko Suomessa arvellaan olleen linnoitustöissä kaikkiaan noin 100.000 ihmistä.

karhulinna-1098

Karhulinnaan rakennettiin kallioon louhittuja jopa kahden metrin syvyisiä taisteluhautoja noin 160 metriä. Seinämät on vahvistettu sementtilaastilla muuratuilla kiilakivilla ja osin betonilla. Hautojen keskiosassa on kaksi tykkiasemaa. Louhitut suojahuoneet löytyvät hautojen molemmista päistä. Torjunta suunta on länsi.

Retkikohteena Karhulinna on helposti lähestyttävä kohde, johon tutustuminen ei vaadi mitään erityisvarusteita. Paikalle johtaa hyvä polku Järvikadulta, jossa on myös komea Karhulinnan kyltti. Pieni huomautus on annettava, alueelta puuttuvat kaikki infotaulut, jotka kertoisivat tarkemmin alueen historiasta tai sen rakentamisajankohdasta.

karhulinna-1291

Linnoiterakenteet ovat erittäin hyvin säilyneitä, jos niitä vertaa moneen muuhun maamme vastaavaan kohteen. Ilkivallan jälkiä ei juurikaan näy, jolle annan itse erityisen kiitoksen. Sotatut ja spraymaalatut kohteet eivät kohota kenenkään mielialaa, ainakaan suojelluissa paikoissa.

karhulinna-1070

Mielenkiintoinen yksityiskohta haudoissa on niiden syvyys ja varsin pitkät suorat linjat, jotka tuskin olisivat antaneet suojaa sirpaleilta osuman sattuessa. Käsityön korkealaatu näkyy jokaisessa tarkasti paikalle sovitetussa kivessä, ei ihme, että rakenteet ovat kestäneet niin sotien, sään ja rakennetun kulttuuriympäristön paineet pian sadanvuoden ajan!

Vastaavia linnoiterakenteita löytyy Raumalta ja sen lähiseuduilta muitakin. Tästä linkistä löytyy toinen Rauman seudun kohde, jossa myös kannattaa poiketa jos sotahistorialliset jäljet maastossamme kiinnostavat.

Kartta.

Kuvat: Harri Leino aa Virpi Bee

1 reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi