Haapaniemen linnanrauniot, Kisko, Salo

GT-tiekartastoa selaillessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota Kiskon suunnalla lukevaan tekstiin Linnanrauniot. Nopeasti koulunpenkiltä muistuu mieleen vain linnoista puhuttaessa tällä suuntaa kartastoa, joko Kuusiston Piispanlinnan rauniot tai sitten Tammisaaren suunnalta Raaseporin linnanrauniot. Asia vaatii siis pikaista toimintasuunnitelmaa ja retkeä kohti Kiskon kirkonkylää.

GT-kartta ei nyt paljon apua tuo matkaan, eli asia on pakko tarkistaa ihmeellisestä internetistä ja todeta raunioiden olevan yksien varhaisimpien aateliskartanoiden rauniot, joita on Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikoille 1500-luvulla rakennettu. Paikka on Haapaniemi, joka löytyy kirkonkylän eteläpuolella ja Kirkkojärven itärannalla.

Paikan löytämistä hieman hankaloitti se, että sattuneesta syystä itse kohteeseen opastava tienviitta olikin löytänyt paremman paikan makaamassa metsänreunassa. Olikohan paikallinen isäntä hermostunut kohteeseen tutustujiin, linnanraunio kun on lähes asutusten pihapiirissä?

Lähempänä kohdetta opasteet olivat asiallisesti merkityt ja itse jätimme menopelimme kunnostettavissa olevan ulkorakennuksen kupeeseen. Kohde on kartanorakennusten pihapiirissä, joten raunioihin tutustuessa on syytä kunnioittaa asukkaiden kotirauhaa.

Ensisilmäys rinteeseen saavuttaessa ei paljoa anna, koska kohteeseen lähestytään takaa ja se tuo mieleen vanhan karjasuojan kivijalan. Kivijalkaa kierrettäessä alkaa hieman aueta kohteen koko ja sen mielenkiintoiseksi tekevät holvikaarikellarit, joihin on ehdottomasti tutustuttava.

Museovirasto näyttää pystyttäneen paikalle kohteesta kertovan opastaulun, jossa kerrotaan seuraavaa:

“Haapaniemen varhaisin nimeltä tunnettu omistaja on Krister Frille. Hän on Halikon kihlakunantuomarina 1410-luvulla toimineen tanskalaissyntyisen Håkan Frillen poika. Linnanrauniossa näkyvät asuinkerrosten huoneet on rakennettu 1500-luvun loppupuolella.”

“Rakentaminen liittyy laajaan aatelislinnojen rakentamisvaiheeseen, jonka Juhana-herttuan Turun linnassa suorittamat korjaukset vuosina 1556-63 käynnistivät. Asuintarkoituksiin rakennettu renensanssi-ihanteiden mukainen porrastornillinen linna korvasi aiemman puolustuslinnan.”

Itselle tulee nopeasti mieleen paikasta Karjaan Grabbacka tai Taivassalon Järppilän aateliskartanolinnojen rauniot. Haapaniemi on vain mittasuhteiltaan suurempi ja paremmin säilynyt mitä tulee varsinkin maanalaisiin osiin, jotka ovatkin paikan parasta antia.

Kellarikerroksen tarkkaa ikää ei varmuudella edes tiedetä. Holvit ovat erikoisesti pystyyn muurattua liuskekiveä, joka on tietolähteiden mukaan hankittu läheiseltä Hyypiänvuorelta. Pimeyden ollessa lähes armoton onkin hyvä kaivaa esiin kellarikerroksen pohjapiirros, josta aukeaa kokonaisuus tarkemmin.

Pääsääntöisesti maamme kivikartanot kuuluivat mahtisuvuille kuten Horneille, Flemingeille tai Totteille. Tämäkin rakennus on kuulunut Henrik Klauspoika Hornille olleen siten hänen pääkartanonsa aina 1540-puoliväliin asti. 1600-luvulla omistussuhde vaihtukin sitten Flemingien suvun haltuun, tietää kertoa museovirasto.

Isovihan aikana 1700-luvulla kartanolinna pääsi rappeutumaan ja epäillään jopa, että onko sitä koskaan käytetty edes asuinrakennuksena, vaan muita läheisiä kartanon rakennuksia.

Asiasta on tehty myös tarkempi muinaisjäännösinventointi vuonna 2004

1950-luvulla Museovirasto vasta todellakin kiinnostui kohteen suojelemisesta ja aloitti kunnostustyöt. Vuonna 1952 rauniot paljastettiin. Vuosikymmenen loppuvaiheilla oli saatua korjattua kellariholvit ja maanpällisten osien peruskunnostus. Nykyään rauniot ovat rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.

Retkikohteena Haapaniemen linnanrauniot ovat varsin monipuolinen paikallisretkikohde. Paikka tarjoaa niin historian, kuin arkkitehtuurinkin että kansanperinteen saralla monenmoista mietittävää ja kysymyksiä herättäviä asioita mm siitä miten maamme aatelisto on asunut ja asuttanut maatamme.

Toki paikka tarjoaa muutakin, se on romantiikon nälkäisille varsin komea kuvausretkikohde ja antaa alan harrastajille/ammattilaisille haasteellisen retkikohteen valaisemisen ihmeelliseen maailmaan.

Itse näkisin kohteen myös perheen pienempien ritariseikkailukohteena, joka tarjoaa varmasti myös jännitystä perheen vanhemmalle väelle. Suosittelen, kunhan muistaa, että nyt ollaan toisten pihapiirissä. Valoa mukaan ja reipasta seikkailuhenkeä.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6683309 E 303545

1 reply
  1. Pirjo Dahlbom
    Pirjo Dahlbom says:

    Noin 50 vuotta sitten osuimme autoretkellä tänne ja se on vieläkin mielessä suurena yllätyksenä ja ihmeellisenä löytönä vaikkei siinä mitään mystistä ole. Mutta kun rauniot yllättäen ilmestyivät eteen niin mikä hieno löytöretkeilijän tunne!

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi