PYHÄ-HÄKKI
Etelä-Suomen hienoimman aarniometsän vanhimmat aihkimännyt ovat jopa 400 vuoden ikäisiä
Saarijärvellä sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto on tunnettu ikihongistaan ja isovarpurämeistään. Helppokulkuiset reitit kutsuvat retkeilijöitä ikimetsän suojiin ja pitkostetuille soille.
Kilpikaarnaiset ja keloutuneet kookkaat ikimännyt houkuttelevat retkeilijöiden lisäksi puiston alueelle useita kolopesijöitä: palokärkiä, tikkoja ja pöllöjä. Muutenkin puiston linnusto on vaihtelevien maastotyyppien ansiosta runsas ja monipuolinen – jopa lapinpöllön tiedetään pesineen puiston alueella. Lintujen lisäksi erilaisia kääpälajeja on puiston alueelta löydettävissä jopa 70.
Kansallispuiston tunnuslintu palokärki on myös nimensä puolesta tälle puistolle osuva tunnuseläin: Pyhä-Häkin metsissä näkyy paljon metsäpalon jälkiä kaukaa historiasta. Vanhimmat palokorot mäntyjen kaarnassa ovat peräisin jo 1500-luvulta. Erityisen kuiva kesä vuonna 1858 aiheutti puiston alueella suurpalon, jonka seurauksena melkein koko puiston puusto oli tulessa. Metsäpalot ovat vähentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun kaskeaminen lopetettiin 1800-luvun lopulla.
Historiannälkäisille kansallispuistokävijöille löytyy nähtävää myös Poika-ahon kruununmetsätorpalta, joka toimii nykyisin vuokratupana. Torpalle haetaan kesäisin lammaspaimenia.
MAJOITUS JA PALVELUT
Yövy historian kyllästämässä kruununmetsätorpassa ja nappaa retkievästä kahvioautosta
Kahvioauto AnnaUnelma kurvailee kesäviikonloppuisin kansallispuistossa.
Pyhä-Häkin kansallispuistossa voi yöpyä Tulijärven laavulla tai Poika-ahon vuokratuvassa.
Kotajärveltä löytyy myös tulentekopaikka ja keittokatos.
Puiston alueella ei valitettavasti ole palveluja liikuntaesteisille.
Tsekkaa nämä!
Metsän kutsu tarjoaa erä- ja luontopalveluja kansallispuistossa.
Koskelan tilalta löytyy maatilamajoitusta kansallispuiston kupeesta.
MITEN TÄNNE PÄÄSEE?
Piipahda Pyhä-Häkissä Suomen halki matkatessasi
Suomen halki kulkevan Nelostien varressa Saarijärven kunnassa sijaitsevaan Pyhä-Häkin kansallispuistoon on matkaa Jyväskylästä 85 kilometriä.
Retkeilyreittien lähtöpiste sijaitsee Pyhä-Häkin pysäköintialueella, os. Viitasaarentie 2119, Saarijärvi (maantie 6510).
Julkisilla kulkuneuvoilla ei kansallispuistoon asti valitettavasti pääse. Bussilla pääsee Saarijärven tai Viitasaaren pysäkeille, joista matkaa puistoon on vielä 20-40 kilometriä.
Vuokraa retkiauto SIXTiltä
Vuokraa juuri omiin tarpeisiisi sopiva retkiauto Sixtiltä. Retkipaikan lukijana saat autovuokrasta 10% alennuksen.
Vertaa vaihtoehtoja!
Reitit ja tarinamme Pyhä-Häkistä
Nähtävää
Vanha iso puu syntyi vuonna 1518 ja kuoli 2004, jonka jälkeen se on aloittanut keloutumisen. Vanha iso puu on siis ollut elossa kolmen valtakunnan aikana: Ruotsin, Venäjän ja lopulta Suomen.
Uusi iso puu syntyi vuonna 1641 ja on vielä elossa. Männyt pysyvät pystyssä keskimäärin 500 vuotta.
Mastomäen ikimetsässä retkeilijä voi kokea itsensä pieneksi kookkaiden aihkimäntyjen juurella.
Kotanevan ja Riihinevan soille pääsee pitkospuita pitkin seuraamaan monien lintulajien elämää.
Poika-ahon kruununmetsätorppa tarjoilee historiaa syrjäseutujen varhaisasutuksesta.
Retkeily- ja vaellusreitit
Riihinevan rengasreitti (1,4 km) on helppokulkuinen reitti koko perheelle.
Mastomäen rengasreitin (3,2 km) varrella sijaitsevat molemmat Isot puut – sekä vanha että uusi.
Kotajärven rengasreitille (6,5 km) mahtuu niin Mastomäen ikimetsät että Riihinevan ja Kotanevan suot.
Tulijärven reitti (17 km) on mainio yön yli retkikohde, jonka varrella voi yöpyä joko Tulijärven laavulla tai Poika-ahon vuokratuvassa.
Keski-Suomen maakuntaura on n. 400 km pituinen vaellusreitti, joka kulkee osittain puiston halki.