Hämeenlahden lintutornilla 28.4.

Lintujen tarkkailu on siitä miellyttävää hommaa, että sen saattaa aloittaa heti verhot avattuaan omalta kahvipöydältä. Sitä kun ei lintujen aivoituksia aina osaa arvata, liekkö lintu itsekkään. Lintutietäjä Asseri Laitisen ilmaannuttua ovelle, aloitimme kierroksen suuntaamalla Tourujoen suulle, Jyväsjärven rantaan.

Tourujoen suu lienee keväisin parhaita lintukohteita Jyväskylässä, sillä se on ensimmäisiä avovesipaikkoja alueella. Paikkana vilkkaan rantaväylän vieressä ei luontoelämyksestä voida puhua, mutta lintuharrastajaa lajien runsaus saattaa ilahduttaa.

Lajilista alkoikin nopeasti karttua ja paikalta löysimme ainakin: telkän, silkkiuikon, haapanan, tavin, sinisorsan, tukkasotkan, nauru-, harmaa- ja kalalokin ja västäräkin.

Jatkoimme matkaa lintutornille, jonne on helppo kulkea yhtenäisiä pyöräteitä pitkin. Matkalla rannanviertä tapasimme vielä ainakin rantasipin ja lapa- ja jouhisorsan.

Lintutornille vie muutaman sadan metrin pituinen mutainen ja pitkospuinen polku samulinrannasta lähtien. Matkalle kannattaa varata kumisaappaat ainakin märkinä aikoina. Polun varrella kannattaa myöskin pitää korvat höröllä, sillä lehdikössä pesii ainakin pikkutikka, joka meistä kulkijoista ei juurikaan polun varressa hätkähtänyt.

Itse tornilla nautimme päivästä ja kuuntelimme paikallisten lintutietäjien tarinointia. Nämä paikat ovat usein mainioita paikkoja oppia ja viihtyä, sillä useinkos paikalle sattuu tietäjä tai tarinoitsija jos toinenkin. Tornista saimme lajilistaamme vielä nokikanan, kuikan ja saukon, joka sujahteli jäänreunalta kala-aterian perässä.

Tällä kertaa matkaan otettu virveli sai jäädä odottamaan ensimmäistä heittoaan rantojen ollessa vielä kiinni. Tämä kaikki kevään ensimmäistä haukea odotellessa.