Oli lokakuun lopun lauantai ja mieli teki jotain spessua. Ympäröivä maailma oli ollut valkoisen usvan peitossa aamusta saakka. Päivän mittaan oli aurinko pilvipeiton takana kulkenut hiljalleen taivaankannen laidalta kohti toista. Välillä sen onnistui vielä luoda haaleita lämpimän sävyjä Kittilän ylle, mutta täällä vallitsi silti jo ilmiselvä talven tuntu. Makkarapaketti ja sinappituubi matkassa päätimme lähteä juhlaillalliselle […]
Meloimme syyskuun lopussa Sipoonjoen partioporukalla. Päiväksi valikoitui kaunis syksyinen lauantai ja lähtöpisteeksi Uudensillantie Nikkilässä. Olihan se alkuun helppoa… Ensimmäiset kolme kilometriä menivät nopeasti, eikä kajakkiakaan joutunut nostamaan kertaakaan. Ensimmäisen kerran kajakin joutuu nostamaan Hindsbyn padon kohdalla, jossa aikaisemmin on ollut mylly ja tämän jäänteet ovat edelleenkin nähtävissä. Tässä kohtaa kajakkia joutui kantamaan 400 metriä, koska vedenpinta […]
Aiski hankki ison, 42-jalkaisen teräsrunkoisen purjeveneen jo 5 vuotta sitten, merkittävänä osana vielä isompaa suunnitelmaansa lähteä purjehtimaan ympäri maailman, omaisuutensa myyden ja ilman suunnitelmaa mistään takaisin palaamisesta. Syksyllä Aiski kutsui meidät koko päivän veneretkelle Stora Halsön saareen saunomaan. Aamuyhdeksän maissa tapasimme Kirkkonummen Kantvikin venesatamassa, missä kannoimme Jonen kanssa kassimme veneeseen ja ryhdyimme välittömästi valmistautumaan lähtöön, me […]
Aiemmin olen tehnyt syksyn viimeisen melontareissun lokakuussa vähän ennen jäiden tuloa. Tänä vuonna lämpötilat näyttivät siltä, että vielä marraskuun alussa olisi mahdollista meloa. Päätin lähteä heti metsäkanalintujahdin päättymisen jälkeen Koitajoelle toivoen autiotupien olevan tyhjiä. Suunnittelin reissun alkavaksi Koidanvaarasta, jolloin melottavaa tulisi yhteensä reilut 28 kilometriä. Ensimmäisenä päivänä suunnittelin melovani 27 kilometrin matkan Hanhikosken autiotuvalle yöksi. […]
Koli. On se ihmeellinen paikka. Monasti olen siellä käynyt ja vielä useammin nähnyt paikan kuvissa. Silti kerta toisensa jälkeen näyttää jotain uutta ja sykähdyttävää. Menneenä kesänä kiersimme koko joukon Suomen komeimpia maisemia ulkosaaristosta Inariin. Vaikka sitä kuvittelisi, että sellaisen reissaamisen jälkeen olisi jo turtunut kaikkeen, niin ei suinkaan. Kyllähän se Koli taas mykisti. Jos aiempien […]
Viimeisinä hetkinä ennen tukevaa lumipeitettä ehätimme kulkea Tepaston luontopolun Perhejärven kodalle. Olin yrittänyt kulkea polun ennenkin, mutta edellisellä kerralla olivat hyttyset ajaneet minut paluumatkalle ennen aikojaan. Nyt pakkaset olivat tehneet hyttysistä selvää, ähhähää! Polku alkaa virallisesti alakoulun pihalta, siitä on kyltti oikein ison tien vieressä. Mutta me kävelimme alkumatkan kelkkareittiä ja yhytimme polun noin sen […]
Paimion keskustasta noin kuuden kilometrin päässä Iso-Heikoisissa sijaitsee luontopolku. Monipuolisessa maastossa mutkitteleva lenkki on kaupungin infon mukaan neljä kilometriä pitkä, vaikka tuntuukin rutkasti pitemmältä. Polun alkupisteessä on merkillinen kivinen rakennus. Se on jäänne luontopolun alueella toimineesta turveperkuutehtaasta. Talon sisällä on pieni näyttely aiheesta. Luontopolun alkupätkä etenee helpossa maastossa, jossa on pääosin suota ja lampia. Paikalta […]
Teimme ihanan päiväretken Karkalin luonnonpuistoon eräänä syyskuisena päivänä, kun aurinko paistoi kuulaana lehvästön läpi. Pähkinäpensaat ja metsälehmukset olivat vielä yllättävän vihreinä – melkein olisi voinut luulla, että on toukokuu, vaikka lokakuu jo kolkutteli ovella! Karkalin luonnonpuistossa on eripituisia reittejä, puolesta kilometrista aina kuuteen kilometriin saakka. Me patikoimme tällä kertaa kuuden kilometrin lenkin niemen kärkeen ja takaisin. […]
Kaunis syyspäivä houkutti pienelle retkelle johonkin lähelle. Hetki kartan tutkimista ja kohteeksi valikoitui Korpilahdella sijaitseva Haukkavuori. Haukkavuori sisältyy 13 kilometriä pitkään Haukankierros-nimiseen reittiin, jota olimme yrittäneet kiertää pari vuotta aikaisemmin. Reitti oli kuitenkin niin huonosti merkattu, että eksyimme. Homma jäi kaivelemaan, joten vuorelle päätettiin suunnata ilman koko reitin kahlaamista. Kun Haukkavuori läheni, aloimme tarkkailla mistä […]
Iltapäivän siniharmaa pilvipeite piti Skoganvarren aluetta Norjan Ruijassa tukevasti otteessaan. Oli hiljaista. Tämä on sitä aikaa, kun ruskaturistit ovat jo lähteneet eivätkä talvikalastajat ja koiravaljakkoharrastajat ole vielä saapuneet. Yöllä ja aamulla kova tuuli oli piiskannut Skoganvarrea, mutta iltapäivällä puhuri tyyntyi kuin yhdestä iskusta. Olimme saapuneet Skoganvarreen – leikkisästi sanottuna Sukanvarteen – kahdeksi yöksi ja yhdeksi päiväksi. Iltapäivällä […]