Hiukan ranta ja hiekkatörmä hurmaavat kaikkina vuodenaikoina Sotkamossa
On paikkoja, jotka vetävät puoleensa magneetin lailla. Sotkamon Hiukka on sellainen – ei visiittiä Vuokatissa ilman piipahdusta Hiukassa. Yksi Suomen upeimmista hiekkarannoista ja jyhkeimmistä rantatörmistä on vierailun arvoinen vuodenkierron jokaiseen aikaan.
- Kohde kartalla
- Saapuminen: pyörällä, bussilla tai autolla
- Sotkatti-paikallisbussin aikataulut
- Pysäköintialue autolla saapuville
- Kohokohdat: Hiekkaranta, Sapsojärven rantatörmä, maisema järven yli ja valaistus pimeään vuodenaikaan
- Tärkeää: Hiekkainen maaperä ja jyrkän rantatörmän luonto ovat herkkiä kulumiselle ja eroosiolle. Liikuthan siis vain poluilla tai rannalla kulkiessa vain hiekalla.
- Vaativuus: helppo
- Palvelut: pysäköintialue, uimaranta ja kuntoportaat
- Alueen kartta
Jos minun pitäisi kiteyttää Sotkamon ja Vuokatin seudun upeus yhteen kuvaan, se voisi olla tämä alla oleva maisema Hiukan rantamäntyjen välistä Ison Sapsojärven yli kohti Vuokatin vaarajonoa. Näkymä elää vuoden- ja vuorokaudenaikojen sekä sään mukaan. Siksi paikka vetää puoleensa joka ikinen kerta Vuokatissa ollessani.
Pesäpalloa ja rantatunnelmia
Hiukka tunnetaan parhaiten paitsi yhdestä Suomen hienoimmista hiekkarannoista, myös pesäpallostadionistaan, joka imaisee paikallisen joukkueen kotipeleissä lähes puolet Sotkamon kunnan asukkaista.
Jos pesäpallo tai rantaelämä eivät ole omia juttuja, Hiukasta lähtee lukuisia pienempiä ja isompia polkuja sekä ulkoiluteitä Ison Sapsojärven rannan suuntaisesti kohti kaakkoa. Itse miellän Hiukan alueeksi harjumaaston pesäpallostadionilta Sapsoperäntielle asti. Korkea rantatörmä jatkuu lähes koko noin 2,5 kilometrin matkan.
Alueen harju- ja suppamaasto on kauttaaltaan hyväkulkuista ja väljää mäntykangasta. Osa on talouskäytössä, mutta rantatörmälle on säästetty luonnontilainen kaitale vanhoine kilpikaarnamäntyineen.
Rantaviivaa nuollen vesirajassa tai törmällä
Ylivoimainen lempireittini kulkee aivan rantaviivaa nuollen joko alhaalla hiekkarannalla tai korkean rantatörmän päällä. Alueella on myös Hiukan luonto- ja kulttuuripolku, joka seurailee osin rantaviivaa ja josta on 2,4 ja 4 kilometrin mittaiset versiot. Merkittyä maastopyöräreittiä seuraamalla pääsee jatkamaan Pitkälammen ja Pöllyvaaran poluille ja tekemään 13,5 kilometrin lenkin jalkaisin tai maastopyörällä. Alueen kartassa tämä lenkki syntyy yhdistämällä oranssilla ja vihreällä yhtenäisellä viivalla kuvatut reitit. Talvisin alueella on latuja.
Mukavan ensitutustumisen Hiukkaan saa suuntaamalla pesäpallostadionin takaa oikealla näkyvälle laiturille, jonka päässä on katettu suoja. Sieltä kelpaa ihailla maisemia vähän sateisemmallakin kelillä.
Vuokatin vaarajono näkyy ehkä kaikkien vaikuttavimpana juuri Hiukasta käsin. Toisessa suunnassa uimarannan takana taas nousee jyrkkä hiekkatörmä. Ja kaunis on itse järvikin. Tarkkasilmäinen erottaa Kuolasalmen sillan, joka erottaa Sapson Kiantajärvestä.
Laiturilta tutustumisretki jatkuu kohti rantatörmää. Kannattaa lähteä kulkemaan hiekkatörmän alla rantaviivaa seuraten. Hiekka on hienoa ja houkuttaa kävelemään avojaloin tai kirmaamaan vesirajassa.

Törmä madaltuu hetkeksi. Tämä on kaikista kohdista itselleni ehkä se kaikkein mieluisin. Rantamännyt, sianpuolukan verhoama penger, hietikko, aava järvi ja vaarajono – näkymä hurmaa joka kerta.

Suomen kauneimmat kuntoportaat?
Heti Hiukan rantatörmän korkeimman kohdan jälkeen, muutama sata metriä uimarannalta, tulevat vastaan portaat. Ovatko nämä Suomen hienoimmalla paikalla olevat kuntoportaat? En tiedä, mutta kyllä nämä yhdet upeimmista varmasti ovat. Etelätuulella näissä saa myös varsin mukavan myötätuulen helpottamaan kipuamista. Korkeuseroa on noin 30 metriä. Kävellen minulla menee nousuun hitusen yli minuutti. Tämä tiedoksi porrastreeneistä innostuneille.
Rannan rauhallisempi osa
Portaiden jälkeen törmä madaltuu hetkeksi. Tämä on kaikista kohdista itselleni ehkä se kaikkein mieluisin. Rantamännyt, sianpuolukan verhoama penger, hietikko, aava järvi ja vaarajono – näkymä hurmaa joka kerta.
Kesäaikaan osa hakee tältä suunnalta vähän rauhallisempaa pulahduspaikkaa. Hiukan uimarannalla nimittäin riittää auringonottajia ja polskijoita etenkin hellepäivinä. Ranta on erittäin matala, joten aikuinen saa kahlata pitkän matkan.
Myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä jäiden juuri sulettua ranta näyttää siltä, kuin Iso Sapsojärvi olisi imaissut vedet talvikitaansa. Matala hiekkaranta on levinnyt järvelle päin jopa kymmeniä metrejä. Kelien lämmettyä aallot kutittelevat ja muokkaavat taas hiekkatörmää.
Korkeimmalle kohdalle
Kun maistiainen rantaviivasta on saatu, on aika kääntyä takaisin kohti lähtöpaikkaa. Hiekkatörmän päällä kulkeva polku tarjoilee samaa maisemaa hieman eri näkökulmasta. Polku on hyväkulkuinen hiekka- ja neulaspolku, jossa myös merkitty luontopolku kulkee. Halutessaan voi harjun matalammassa kohdassa kiertää luontopolun tekemän silmukan ”sisämaahan” päin ja tulla sitten takaisin rantaan.
Maisemapaikkoja on useita, ja juuri ennen uimarantaa polku nousee jyrkän harjukohdan huipulle saakka. Pimeän saapuessa alapuolen törmän muotoa korostamaan syttyvät valot. Tällä paikalla kannattaa vierailla auringonlaskun aikaan: valaistu törmä yhdistettynä vaarajonon silhuettiin on maisemien A-luokkaa.
Sitten onkin aika laskeutua alas Hiukan kauneimpia paloja mieleen ja ehkä puhelimeenkin tallennettuna.
XS–M-mittaiset lenkit Hiukasta käsin
XS-koon retki syntyy yllä kuvatusta noin 1,5 kilometrin rantakierroksesta tai luontopolun 2,4 kilometrin versiosta.
Hieman pidempi S-koon lenkki voisi olla koko 4 kilometrin luontopolku täydennettynä rantapolulla, jota pitkin voi käydä tekemässä edestakaisen reissun Sapsoperäntielle asti. Matkaa tulee noin 6,5 kilometriä. Peruskartassa näyttää siltä, ettei rantatörmän päällä kulkisi polkua koko matkalla. Todellisuudessa siellä menee polku; vain parissa kohtaa se tekee koukkauksen viereiselle latu-uralle mökkien väistämiseksi.
M-koon noin 13,5 kilometrin reissu syntyy yhdistämällä luonto- ja rantapolun sekä merkityn Hiukka–Pöllyvaara-maastopyöräreitin, jolle voi jatkaa Sapsoperäntien ylityksen jälkeen. Reitti on hyvin merkitty. Maastopyörällä kulkiessa herkässä maastossa kulkevalle rantapolulle ei ole asiaa, vaan on kuljettava latupohjia.
Kirjoittaja @aulinvuokatti on ulkoilmaihminen ja kestävyysliikkuja, joka on kasvattanut juuriaan Länsi-Uudellemaalle, Lappiin ja viimeisimmäksi myös eteläiseen Kainuuseen. Aulin tukikohta eteläisen Kainuun parhaisiin kohteisiin on Vuokatti Basecamp – ulkoilmaihmisille tarkoitettu laadukas majoitus Vuokatin sydämessä, männikön rauhassa. Auliin voit tutustua muutaman vuoden takaisessa lukijahaastattelussamme.
Lue seuraavaksi
Kouta-Vuores-retkipolut: Parhaat maisemat ja kalliot poimiva polkuhelmi Kajaanin kupeessa
Hiidenportin kansallispuiston Kitulankierros: rotkolaaksoja, lampia ja erämaatorpan piha
Kuovien ja porojen mailla – Säynäjäsuo-Matalasuo Suomussalmella
Olen samaa mieltä, tuo on upea paikka. Silti pakko todeta Porissa syntyneenä, että ei ole Yyterin voittanutta! 🙂