Yli-Vuokki ja Malahvia, Suomussalmi

Kainuun pohjoisimman kunnan Suomussalmen kohdalla Suomen itärajassa on kaksi pykälää, pientä pullistuman kaltaista niemekettä jotka pistävät kohti itää. Näistä eteläisemmästä löytyy Malahvian ja Viiangin kylät, Yli-Vuokin virkistyskalastusalue, Murhisalo sekä Suomen ainoat vienankarjalaiset kylät, Hietajärvi ja Kuivajärvi. Saman pykälän luoteisnurkalta löytyy myös sotahistoriastaan kuulu Raate.

Yli-Vuokin kalastusalueelta löytyy useita Metsähallituksen vuokratupia, jotka toimivat oivana tukikohtana tähän monipuoliseen alueeseen tutustumiseen. Tuvat sijaitsevat Viiankiin vievän tien eteläpuolisen järviketjun rannoilla, ja niiden välillä on sen verran pitkät etäisyydet, että tuvalla tuntuu, kuin seudulla ei muita olisikaan. Niiden keskeinen sijainti mahdollistaa kuitenkin erittäin monipuolisen päiväretkeilyn vähän joka suuntaan.

Pilkkitunnelmissa Saarijärvellä. Tärppitupa näkyy taustalla metsässä.

Pilkkitunnelmissa Saarijärvellä. Tärppitupa näkyy taustalla metsässä.

Yli-Vuokin alue sijaitsee Itärajan retkeilyreitin varrella. Tämä Kuhmon ja Suomussalmen rajalta Vartiuksen maisemista alkava reitti ulottuu aina Hossaan asti, ja kattaa hiljaisen ja erämaisen osan Suomen itärajaa. Reitistä on olemassa sekä kesä- että talviversiot, joiden linjaukset poikkeavat jonkin verran toisistaan. Etelään reitti jatkuu UKK-reitin Kuhmon haarana.

Itärajan retkeilyreitille on luonteenomaista soiden ja metsäsaarekkeiden vaihtelu, jota välillä elävoittävät pienet erämaajärvet. Se yhdistää useita rajan pinnassa sijaitsevia erillisiä luonnonsuojelualueita, mutta kulkee paikoin myös pitkin metsäautoteitä. Reitin varrelle osuu kuitenkin useita todella kauniita alueita, kuten esimerkiksi Murhisalo ja Malahvian vanhojen metsien alue.

Retkeilyreitin talviversio kulkee Yli-Vuokin virkistyskalastusalueen läpi. Sen kesäversio puolestaan poikkeaa lähemmäksi asuttuja kyliä, kulkien Malahvian maisemissa, mutta on saavutettavissa Yli-Vuokista varsin helposti. Kesäreitillä pääsee paremmin tutustumaan alueen pitkään ja vaiheikkaaseen kulttuurihistoriaan, kun talvireitti taas on erämaisempi luonteeltaan.

Retkikoira Urho hiihtoretkellä Itärajan retkeilyreitillä Malahvian soilla.

Retkikoira Urho hiihtoretkellä Itärajan retkeilyreitillä Malahvian soilla.

Kävimme muutama vuosi sitten viettämässä Yli-Vuokissa pääsiäistä. Vuokrasimme Tärppituvan ja teimme sieltä käsin retkiä Yli-Vuokin järviketjun järville ja sen pohjoispuolelle Kevättijärvien suuntaan, jossa reitti kulkee upean suo- ja metsämosaiikin läpi. Mukana retkillä meillä oli ahkiossa pilkkivehkeet, joilla pilkimmekin muutaman ahvenen. Sää oli kuitenkin niin upea, että emme malttaneet kovin pitkään järvellä istuskella, vaan jatkoimme reitillä hiihtelyä.

Itärajan retkeilyreitillä parasta on sen vaihtelevuus. Erämaisten metsäsaarekkeiden jälkeen seuraa toinen toistaan hienompia pieniä avosoita, joiden jälkeen seuraa seuraava metsäsaareke ja kenties harju. Takaisin ei malttaisi kääntyä, vaikka tietäisikin, että ennemmin tai myöhemmin on palattava tuvalle yöksi. Pienellä suunnittelulla ja mukavalla hankikannolla alueella voi tehdä vaikka kuinka hienon ympyräreitin.

Maan varjo nousee hiljalleen idästä illan edetessä.

Maan varjo nousee hiljalleen idästä illan edetessä.

Itärajan retkeilyreitin ohessa Yli-Vuokin läpi kulkee toinenkin reitti, Vienan reitti. Se on paljon vanhempi kulkutie, joka aikoinaan yhdisti Oulun ja Vienan karjalan. Reittiä pitkin ovat kulkeneet laukkukauppiaat ja onnen etsijät, mutta myös runonkerääjät, kuten eräs kajaanilainen pitkiä vaelluksia harrastanut lääkäri, Elias Lönnrot. Vienan reitillä oli parhaimmillaan tuhansia kulkijoita vuodessa, kunnes se hiljeni noin sata vuotta sitten. Reitti merkittiin uudelleen vuonna 2007.

Yli-Vuokkiin pääsee joko Kuhmon ja Vartiuksen kautta, Kajaanin ja Vartiuksen tien kautta tai Suomussalmen ja Ala-Vuokin kautta. Alue ei ole nykyään minkään vilkkaan kulkureitin varrella, vaan sinne on varta vasten lähdettävä. Seutu on kuitenkin niin hieno ja monipuolinen, että siihen kerran koukkuun jäätyään on vaikea keksiä syitä miksi jatkaa yhtään sen pohjoisemmaksi.

Lisätietoja Itärajan retkeilyreitistä Luontoon.fi:ssä.

Yli-Vuokki kartalla.  ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 7182316  E 633475.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.