Vaskijärven luonnonpuisto

Varsinais-Suomen suosituimpiin luontokohteisiin luuluvan Kurjenrahkan kansallispuiston kyljessä, luoteissuunnalla, on 15 neliökilometrin laajuinen Vaskijärven luonnonpuisto. Se on perustettu jo vuonna 1956. Päätarkoituksena on  suojella alueen edustavia suo- ja metsäluontotyyppejä ja palvella niihin liittyvää tutkimusta.

Kuten luonnonpuistoissa yleensäkin, kulkeminen lumettomana vuodenaikana on sallittua vain merkityillä poluilla.

Valokuva0849

Alue edustaa erämaista suoluontoa parhaimmillaan ja rauha puistossa kävellessä on rikkumaton. Suoaluetta ympäröivät kankaiset ja osin kallioiset metsät, joiden läpi polun lähtöpaikalta suon laitaan ensin kuljetaan.

Itse Vaskijärvi on vajaa kaksi kilometriä pitkä kapeahko vesi alueen itälaidalla. Sen itärannalla on mökkejä ja luonnonpuiston raja kulkeekin järven länsirantaa. Polun kulkiessa Pikkupää-nimisen kallion yltä avautuu järvelle ja sen takana levittäytyvälle suolle hyvä näköala.

Vaskijärvellä esiintyy soille tyypillisiä kasvilajeja, kuten suopursua, lakkaa, kostean tyypin sammaleita, saroja ja heiniä sekä tupasvillaa.

Luontoon.fi -sivusto kertoo, että ”Vaskijärven luonnonpuisto on merkittävin keidas- eli kohosoita suojeleva alue lounaisessa Suomessa. Keidassoiden lisäksi on alueen suoluonnossa havaittavissa myös pohjoisia piirteitä, sillä alueelta löytyy myös aapasoita.”

Valokuva0853

Niinikään eläinlajisto on runsas, varsinkin linnusto. Alueella esiintyy useita haukkalajeja, pöllöjä, palokärki, kurki ja myös kuulemma kapustarintaa on tavattu. Nisäkkäistä tavataan hirvi, metsäkauris, susi, saukko ja karhu.

Kuten normaalisti, tarkka-aistiset luonnoneläimet havaitsevat ihmisen yleensä jo kauan ennen kuin ihminen ne. Omalla reissullani ei eläimistä ollut mitään havaintoa muutamaa lintua lukuunottamatta. Paitsi hyönteisistä – nimittäin hyttysiä oli kimpussa runsaasti ja lämpimästä ilmasta huolimatta oli pidettävä jonkin sorttista pitkää hihaa ja lahjetta yllä.

Valokuva0855

Alueelle kannattaa lähteä Honkilahdentie varrella olevalta Elijärvenkulman parkkipaikalta, jolle on myös pystytetty luonnonpuiston kartta ja reittiopas. Aluella on oikeastaan kaksi reittiä: noin 20 kilometrin mittainen Vaskijärven kierros sekä lyhyempi rengasreitti, 3,2 kilometriä, jonka lätöpiste on Vesiraumanmäellä kaakkoispuolella.

Pidempään reittiin kannattaa varata lähes päivän mitta. Ja evästä! Reitin varrella on kaksi taukopaikkaa. Polut on soilla pitkostettu ja kantavalla maalla kuljetaan pitkin kapeaa polkua. Osittain reitti kulkee myös metsäteillä.

Vaskijärveä voisin suositella parhaimmillaan hieman kokeneille itse toimeen tuleville patikoitsijoille, jotka tahtovat nauttia tiiviimmin luonnon rauhasta kuin vaikkapa kurjenrahkan suosituilla poluilla. Lapsille pidempi reitti voi olla liian pitkä, joten perheille soveltuu lyhyempi reitti paremmin.

Ruska-aikaan varmasti upea paikka.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6753964 E 241279

1 reply
  1. Partapeikko
    Partapeikko says:

    Jos joku oikein kunnolla tahtoo patikoida, niin tuolta menee myös yhdysreittejä (enimmäkseen teitä pitkin) muuallekin Kuhankuonon reitistön poluille. Patikoimista useammalle päivälle. Retkipaikassa esitellyt Luolakallion luolakin löytyy läheltä.
    http://www.kuhankuono.fi/kuhankuono/cms/files/Reitiston_lahestymiskartta.pdf

    Myös Pyhän Henrikin tie, 140 km pitkä keskiaikainen pyhiinvaellusreitti, kulkee osittain Vaskijärven reittiä pitkin. Reitti on merkitty hieman erilaisilla merkeillä. Kannattaa pitää silmät auki, ettei lähdekään väärää polkua.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.