Paljaspää on helpoin reitti Pohjois-Päijänteen suurten maisemien äärelle

Jyväskylän saariston perukoilla on saari, joka kohoaa ylitse muiden. Tämä erikoinen pieni saari pitää sisällään monta erilaista vuorentynkää, ja voidaan sen arvella innoittaneen myös eritoten paikallisia taiteilijoita. Tällä saarella kun tuntuu eläneen useampia eri alojen taitajia, kuten vaikkapa Alvar Aalto, jonka koetaloa on helppo käydä katsomassa samalla reissulla.

Kohteessa ei tulipaikkaa
Paikka kartalla

Eräästä saaren kukkuloista on muodostunut minulle erityisen mieluisa paikka. Tällä Paljaspään kukkulalla kun pystyy muutamalla reippaalla askeleella nostamaan itsensä sellaisien maisemien äärelle, että sitä harvoissa paikoissa pystyy vastaavaan.

Paljaspää siis sijaitsee Jyväskylän Muuratsalon pohjoispäässä. Polku lähtee Vuorelantien päästä. Paljaspään läheisyydessä Muuratsalon pohjoisosassa on kaksi yleistä pysäköintialuetta: yksi Melalammentien ja Kontintien risteyksessä ja toinen Muuratsalon toimintapuistossa osoitteessa Vuorenlahdenkatu 38. 

Polku on sen verran helppokulkuista maastoa, että sinne arvaa lähteä ilman erillisiä retkeilyvarusteita. Uskaltaisin sanoa, että polku sopii hieman heikkojalkaisemmallekin, sillä se on sen verran lyhyt eikä turhan jyrkkä tai kivinen. Näin talvisaikaankin polku tuntuu usein olevan myös sen verran useasti asteltu, ettei kengän hörppäämistä tarvitse ainakaan tällä kertaa pelätä.

Pienen alkumatkan jälkeen polku pompsahtaa nopeasti leveämmälle soratielle, josta on huomattava hypätä takaisin vasemmalle polulle melkein heti soratielle astuttuaan. Tästä polku johtaa kohti Paljaspään huippua.

Sen jälkeen ei tarvitsekaan tallata enää montaa metriä. Aurinko pilkahtelee lupaavasti puiden lomasta, jolloin tietää olevansa pian perillä.

Silokallion päällä tulee joka kerta se sama tunnelma, kuin olisi jossain kauempana ja jossakin paljon syrjäisemmässä. Liekkö se on se valtava kallion massa, joka siitä maasta paistaa ja rauhoittaa mielen, vai onko se se avarien maisemien toljotus, kun saa mielen pienet murheet tuntumaan mitättömiltä. Jokatapauksessa tälläisillä paikoilla mielen valtaa joka kerta se samanlainen rauhan tunne.

Näkymä Paljaspäältä aukeaa kohti itää ja Pohjois-Päijänteen kuuluisia selkävesiä. Näiltä sijoilta voi kesäpäivänä nähdä melko upean auringonnousun, eikä se näytä näin talviaamunakaan sen hassummalta. Suoraan edessä aukeava Hauhonselkä odottaa vielä kovempia pakkasia jäätyäkseen. Pienellä pään pyöräytyksellä Hauhonselkä muuttuu pikku hiljaa vielä suuremmaksi Ristinseläksi. Näkymistä ei tällä nyppylällä nimittäin tarvitse tinkiä.

Hetken aikaa maisemaa ihasteltua on helppo huomata Paljaspään päältä alkavan useiden muiden polkujen. Nämä polut kuljettavat kulkijaa ympäri Muuratsalon, ja niitä pitkin saattaa kulkea vaikka aina Lullivuorelle asti. Polkuja ei ole kuitenkaan sen paremmin merkattu, joten pidempää reissua varten kannattaa varata kartta tai navigaatiolaite matkaan. Polkuverkosto noin viisi kilometriä pitkässä Muuratsalossa voi käydä muutoin melko vaikeaselkoiseksi.

Palaan kuitenkin takaisin lähtöpisteeseen, ja tämä juuri on mielestäni Paljaspään paras puoli. Se on kyllin helppo paikka pysähtyä hetkeksi ja tuntea olevansa jossain paljon syrjäisemmässä kuin oikeasti onkaan. Se on täydellinen pieneen kahvihetkiin tai nopeaan pistäytymiseen luonnon helmassa, mutta siitä riittää myös suurempaan retkeilynnälkään tarvittaessa.

Juttu on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa.