Upouusia reittejä Tampereella: ensiaskeleet talvisen Kintulammin retkeilyalueella

Reitti n. 2 km
Kulkuaika 1–2 h
Helppo reitti
Tulipaikka
Paikka kartalla

Vuoden 2018 ensimmäinen päivä. Sää ei ehkä näyttänyt parasta mahdollista puoltaan, mutta ainakaan ei satanut. Joten mikä olisikaan parempi tapa aloittaa uusi vuosi, kuin käydä tutustumassa Kintulammen upouusiin retkeilyreitteihin? Ei mikään.

Kintulammen uusi retkeilyalue sijaitsee Tampereen kupeessa. Se on niin uusi, että sen kehittäminen on yhä käynnissä. Alueelle onkin vuoden 2017 joulukuussa haettu rauhoituspäätös.

Kintulammin retkeilyalue on laaja kokonaisuus, josta löytyy taatusti talsittavaa. Reittejä löytyy merkintöjen valmistuttua yhteensä noin 15 kilometriä. Me valitsimme reitiksemme helpon ja lyhyen 2 kilometrin kiepsahduksen parkkipaikalta Kaukaloistenkalliolle.

Lumen peittämän metsän syleilyyn sukeltaessa oli seesteinen tunnelma. Moottorinjylyä ei kuulunut syrjäiselle polulle, eikä edellisen illan raketinräimeestä näkynyt täällä merkkiäkään. Huomasimme kuitenkin jo parkkipaikalla, että moni muukin oli halunnut aloittaa vuotensa juuri täältä.

Alueen hirvi- ja peurakanta on omaan silmään viime vuosina noussut kovasti, joten varsinkin hämärällä on syytä olla varovainen ajellessa.

Alkuun jännitimme, kävisikö jälleen niin, että patikoitsijoilla ei olisi reitille menemistä latujen vuoksi. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että latuja ei ollut, ja reittiä olisi helppo seurata syvään tallautunutta polkua myöten. Hangen alta pilkotteli myös paikoin pitkospuita, joten liikkuminen täällä on varmasti helppoa myös keväisin ja syksyisin.

Lunta on tänne ehtinyt tulla jo melkoiset määrät, vaikka se sulaakin parasta aikaa kohisten.

Läheltä aloituspaikkaa löysimme vaikuttavan Kirkkokiven – suuren siirtolohkareen, joka näytti oudolta jylhässä yksinäisyydessään metsän syleilyssä. Kivi sijaitsi hieman sivussa varsinaiselta polulta, mutta vaikkei reittimerkkejä vielä kaikkialla ollutkaan, oli suuntaviitat saatu jo paikoilleen. Kirkkokiven kohdalle on (kartan mukaan) tulossa myös uusi nuotiopaikka.

Kirkkokivi piilotteli reitiltä näkymättömissä, mutta onneksi paikalle johdatti tienviitta.

Halkosuoja oli jo valmiina.

Polku kiemurteli selvästi soisen maaston läpi, ennen nousemistaan korkeammille kallioille. Kaukaloistenkallioilla tuli vahva tuntemus saaristossa vaeltamisesta. Ehkä se johtui havupuiden lyhyydestä tai kenties mieleni kaipaa jo suolaisiin tuuliin. Joka tapauksessa tunnelma oli tervetullut.

Nuotiopaikalla olikin jo isompi retkiseurue nuotion ääressä. Ihastelimme pikkuriikkistä Kaukaloista kallion juurella. Pieni lampi näytti houkuttelevalta ja mielenkiintoiselta. Mitähän salaisuuksia se kätkeekään pintansa alle?

Paluumatkaa parkkipaikalle laavulta oli alle kilometri. Matkalla pysähdyimme ihmettelemään suurta mäntyä. Se näytti valtavalta verrattuna aiemmin ohittamiimme. Puun rungosta huomasimmekin vanhan suojelukyltin; mänty on kalasääsken pesimäpuu. Kyltti näytti paljon vanhemmalta kuin reittimerkinnät, joten voi olla, ettei pesässä enää ole vakinaisia asukkaita. Olen kuitenkin nähnyt alueella sääksiä aiemmin, joten on hyvin mahdollista, että keväällä pesästä löytyykin hautojia, jotka varmasti toivovat omaa rauhaa.

Kalasääsken pesimäpuu on massiivinen komistus.

Lähdimme tälle retkelle tietämättä mitä odottaa. Oli ihmeellistä löytää täysin uusi ja kiehtova retkeilyalue aivan kodin tuntumasta. Päästyämme mökille saunomaan, ryhdyimmekin jo suunnittelemaan uutta retkeä Kintulammin poluille.

Sijainti: N=6833499.834, E=340455.814