Upee Kapeenkoski, Äänekoski

Vapunpyhinä olimme miehen ja pojan kanssa sukuloimassa Keski-Suomessa. Samaisella reissulla kävimme jaloittelemassa ja sulattelemassa simaa sekä munkkeja Kapeenkoskella, Ääneskoskella.

Juniorilla on ikää nyt reilut neljä kuukautta, joten mahdottomiin extremereissuihin ei muutamaan vuoteen päästä. Tutuksi ovat siis viime aikoina enemmänkin tulleet helpohkon lyhyehköt koko perheen retket. Kapeenkoskella polut olivat helppoja mutta eivät kuitenkaan liian rakennettuja.

Keväällä valtoimenaan virtaava vesi koskineen ja pesimispuuhia suunnittelevat vesilinnut olivat retken parasta antia. Polkujen varrelta löytyi hyvin laavuja tulisteluun.

Kapeenkoskella kuuluu lukuisten koskien kumun lisäksi myös historian siipien havinaa. Polun varrelta löytyy kivi, johon on hakattu risti. Kiven tarkka tarina on hämärän peitossa mutta risti on muinoin merkinnyt metsäsuomalaisille varausmerkkiä. Paikka on todennäköisesti ollut muinoin pyhä. Kristinskon tulon myötä paikalle on tuotu myös kirkollisia ristejä muistuttamaan metsäsuomalaisia palvonnan kohteista.

Reitin varrelle sattui myös todella komea pakurikääpäyksilö. Kääpä ei siis  oikeastaan näytä käävältä, vaan hiiltyneen mustalta möykyltä koivun kupeessa. Pakuria on ennen käytetty kahvin korvikkeena, jonka vanhat ihmiset muistavat nimellä tikkatee. Venäjällä pakuriteen on uskottu parantavan jopa syöpää. Pakurikääpä valittiin myös tämän vuoden rohdoskasviksi.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit N 6934208  E 440117