Tuusulan Metsäkylän valtava kataja

Olen joitakin vuosia ollut tietoinen Tuusulassa kasvavasta suuresta katajasta, mutta vasta viime maanantaina sain vihdoin aikaiseksi lähteä sitä katsomaan. Ajoin työpäivän jälkeen Vantaalta Tuusulan Ruotsinkylään, josta käännyin Metsäkylään johtavalle tielle. Vähän aikaa tietä ajettuani, näin tien varressa tämän vinoon kasvavan puun. Enpä ollut aiemmin nähnyt vastaavaa ilmestystä.

A-katajakuva1

Metsäkylän katajan rungon ympäryysmitta alimman oksan alapuolelta mitattuna on 193cm. Tämä puu kuuluu siten lajinsa paksuimpien joukkoon maassamme. Kataja (Juniperus communis) on hidaskasvuisin kotoperäisistä puulajeistamme ja vanhimmat Pohjois-Suomen katajat ovat olleet yli 1000 vuotta vanhoja. Etelä-Suomessa katajat ovat yleensä huomattavasti pohjoisen puita lyhytikäisempiä ja tällaisia lähes kahden metrin ympäryysmittoja kataja ei saavuta kuin ainoastaan erinomaisilla kasvupaikoilla. Koostaan huolimatta tämä yksilö ei siis välttämättä kuulu Suomen vanhimpiin katajiin, mutta se voi olla kuitenkin yksi Tuusulan vanhimmista puista. Metsäkylän kataja on tyvestään repeytynyt ja melko ränsistynyt, mutta kuulemani mukaan se on ollut sellainen jo useiden vuosien ajan.

A-katajakuva2

Kataja on ollut suomalaisessa kansaperinteessä arvostettu puu ja katajan haltijoita on pidetty kaikkein kauneimpana väkenä. Katajan oksia poltettiin pirtin tulisijassa, sen savulla karkoitettiin pahoja voimia ja samalla se antoi pirttiin hyvän tuoksun. Katajaa on käytetty mausteena ja rohtokasvina mitä moninaisempiin vaivoihin. Monet entisaikain tarvekalut ja pyydykset valmistettiin myös tästä monikäyttöisestä puusta.

A-katajakuva3

Juhani Aho kirjoitti sortovuosina 1899-1900 ”Katajaisessa kansassaan” seuraavasti: ”Me saatamme tyynesti kuunnella taivaan tuulien huminata, niin kuin kataja kivisellä mäellä. Yläilmoista iskevä ukkonen musertaa pirstaleiksi korpikuusen, mutta katajikkoon se tupsahtaa voimatonna. Sotaratsut ajavat siitä ylitse, ja kanuunavaunujen rattaat saattavat saavuttaa sen maata myöten. Mutta kataja ei katkea.”

Niin on Tuusulan Metsäkylän katajakin jo vanhuuttaan kallistunut, vaan eipä ole tämä kataja periksi antanut. Jos missä, niin tämän puun vierellä istuen voi kokea suomalaisuuden syvimmän olemuksen. Olisikohan se mahdollista, että Juhani Aho Tuusulassa asuessaan, olisi saanut jonkinlaisia vaikutteita tästä katajasta ”Lastuihinsa”.

Metsäkylän kataja ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit:
N 6694652  E 386421

4 replies
  1. Mikko
    Mikko says:

    Kiitos hauskasta vinkistä. Sijaintitiedon hyödyntäminen olisi helpompaa jos koordinaatit ilmoitettaisiin tuon formaatin sijasta vaikkapa esim. Google Mapsin sellaisenaan ymmärtämässä muodossa, tässä tapauksessa n 60.37232305, e 24.94030806

    Vastaa
    • Antti Huttunen
      Antti Huttunen says:

      Hei Mikko! Tuossa toivomassasi WGS84 muodossa löydät koordinaatit jutun aivan lopussa olevista tageista. Nuo karttalinkin yhteydessä olevat ovat virallisen koordinaatiston, jota Maanmittauslaitos käyttää, mukaiset. Niillä paikat löytyvät helpoiten taas mm. Karttapaikan kartalta.

      Vastaa
  2. Mikko
    Mikko says:

    Kiitos vastauksesta! Totta, koordinaatit ovat siellä, mutta niiden käyttäminen tabletilla on kovin hankalaa. Pelkästään kopioiminen tuottaa ongelmia, koska tägit ovat linkkejä. Lisäksi formaatti on sellainen, mitä karttasovellukset eivät ymmärrä sellaisenaan ja muokkaus yhteensopivaksi ei ole ihan kaikille taitojen puitteissa. Varmaan tuohon muotoiluun on jokin syy, jota en tiedä, mutta mobiilikäyttäjälle helpointa olisi klikata selkeää linkkiä vaikka jo artikkelin otsakkeen yhteydessä niin että paikan sijainti aukeaa suoraan karttaohjelmassa. Ne eivät oikein ymmärrä näitä kotimaisia järjestelmiä.

    Vastaa
  3. Mikko
    Mikko says:

    Harmikseni huomasimme, että joko talven tykky tai ihminen oli tuon komean katajan keskeltä murtanut poikki.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.