Tuusulan latuverkosto on hiihtäjän paratiisi

Kaupallisessa yhteistyössä Tuusulan kunta

Tuusulassa pääsee hiihtämään sekä mitalinkiilto silmissä että kahvilan herkkujen innostamana. Latuja tehdään yötä myöten talkoillen, vaikkei lunta tupruttaisikaan taivaan täydeltä. Kun sää on suosiollinen, syntyy suksittavaa jopa 40 kilometrin lenkin verran.  

Hiihto elää uljasta nousukautta. Luistelutekniikan tulo madalsi voitelutaitojensa epäilijöiden lähtökynnystä vuosikymmen sitten, ja vaivattomat karvapohjasukset ovat tuoneet nyt myös perinteisen hiihdon jokaisen ulottuville. Ilmastonmuutos nollan yläpuolella pysyttelevine lämpötiloineen haastaa latuniilot, mutta oikeilla konsteilla pääsemme ladulle vähälumisinakin talvina.

Ruotsinkylän tutkimusmetsässä nauttii latujen lisäksi eksoottisista puulajeista.

Tuusulan urheilukeskus

Lähtöpaikka: Kilpailutie 12

Latu: Valaistu kuntorata, tykkilatu, latuja jopa 8,5 km

Palvelut: Kahvio ja wc

Tuusulan ensimmäiset ladut valmistuvat urheilukeskukseen, ampumahiihtostadionin ympäristöön tykkilumen turvin. Sakkoringistä laajeneva reitti pitenee parhaimmillaan parin päivän välein, kun liikuntatoimen henkilöstö taikoo uimalammen vedestä lumipeitettä heti, kun ennustetaan pidempää pakkasjaksoa. Tuusulan Voima-Veikkojen vapaaehtoiset valvovat tykkejä yön tunteina, ja katujen kunnossapidon väki levittää kinokset reiteille paksuksi lumipatjaksi. 

Urheilukeskukseen saadaan ladut tykkilumen turvin heti pakkasten tultua.

Urheilukenttää kiertävällä latuosuudella mäet ovat maltillisia ja loivapiirteisiä, ja sopivat hiihtouransa alkupotkuja ottavillekin. Kisahiihtäjille on kiperämpiä nousuja ja vauhdikkaampia syöksyjä vesitornin ja Patterimäen suunnilla. Niitä kannattaa vältellä varsinkin silloin, kun ladut ovat jäisen liukkaat. Kisalatujen pohjoispuolelle tehdään oma väylänsä vetokoirahiihtoon!

Näillä laduilla rakensi kuntoaan myös Ville Räikkönen, jonka Naganon olympialaisten ampumahiihdossa ilahduttaneesta pronssihiihdosta on kulunut pian neljännesvuosisata. Tuusulalaisen saavutus elää yhä nousevien tähtien haaveissa, kun he tahkoavat jyrkimpiä nousuja ja pudottelevat luodeillaan taulujen mustia laikkoja.

Meidän tavallisten hiihtäjien suosituin latu seuraa entistä puolustusvoimien tykkitietä Sikokalliolle, jolle kivutaan pitkää ylämäkeä. Laella latu tekee mukavan lenkin ja palaa samaa reittiä takaisin. Sikokalliolla voi tutustua Ilmatorjuntarykmentin moniin rakennelmiin, kunhan varoo kaivantoihin putoamista. Vaikkei kukkula nouse kuin 70 metriin, on ympäröivässä tunnelmassa aistittavissa pohjoisen hiihtokeskuksen nautinnollisia tuulahduksia. Nuotiopaikka polttopuuhuoltoineen on suunnitteilla paikkaan, jossa lakilenkki yhtyy paluulatuun.

Edestakaisella ladulla kertyy hiihdettävää neljä kilometriä, mutta kukapa ei viihtyisi ladulla useampaakin lenkkiä! Jäähallin kahvilasta saa muonatäydennystä, mikäli eväsreppu jäi kotieteiseen. Matkantekoa voi viihdyttää vaikkapa laskemalla eri urheiluseurojen edustusasuja – niitä näet piisaa!

Toinen mukava lenkki kiertää 1,5 kilometrin pituisena uimalammen ympäri. Reitille sattuu mukavia, pienehköjä nousuja ja vauhtia antavia laskuja, mutta kierros on kaiken kaikkiaan varsin helppo. 

Pikkuväelle on Kilpailutien puolivälin paikkeilla pitkät pulkkamäet, joissa kelpaa hiihtoilottelun ohessa kokeilla myös lumilautaa ja suksikelkkaa. 

Kylmää hohkaava ja tiivis tykkilumi kestää luonnonlunta paremmin päiväkausien vesisateet ja pidemmätkin lämpökaudet. Vaikka kaduilla loiskuu kura ja rapa, lykkii laduilla hymyilevä suksikansa. 

Golfkentän latu

Lähtöpaikka: Järvenpääntie 196

Latu: Nurmikkolatu, tiestön hajavaloa, latua 4 km ja yhdysladut Urheilukeskukseen (4 km) ja Annivaaran lenkille (700 m)

Palvelut: Ravintola Krapihovi

Tuusulan golfkenttä sijaitsee Krapin pelloilla, Järvenpääntien ja Keravalle vievän Tuusulantien risteyksen pohjoispuolella. Kävelymatkaa kauempana asuvat voivat pysäköidä autonsa Krapin tai golfklubin pysäköintialueelle, josta pääsee alikulkutunnelin kautta ladunvarteen. 

Tasaiseksi silotellulle nurmikolle ei tarvitse pyryttää kuin muutama sentti lunta, niin sillä saa tehtyä kelvollisen hiihtoreissun. Moottorikelkka latulevyineen pääsee höyläämään väylää vasta sitten, kun kelkka ei vaurioita nurmea. Ladun profiili on helppo, mutta takalenkillä on yksi kipakka nousu, joka jatkuu ja jatkuu. Onneksi nousun jälkeen koittaa pitkälle vievä lasku. 

Muutamassa kohdassa latu ylittää harvaan liikennöidyn tien. Ainakin vähän lumen aikaan ykköshiihtimet on syytä irrottaa jalasta ja kävellä tien yli, ettei hiekka tee suksenpohjiin harmittamia hidastavia naarmuja. 

Latu on mitä mainioin aurinkoisena kevättalven päivänä, kun linnut visertävät ja pajunkissat kukkivat ojanvarsilla. Niinä päivinä ei kannata miettiä lähtöaikeita pitkään vaan lykkiä hohtaville hangille nautiskelemaan ennen kuin kevät voittaa.

Parhaina talvina golfkentältä pääsee 4-kilometristä peltolatua pitkin etelään Urheilukeskukseen. Silloin voi hiihtää myös vajaan kilometrin päässä pohjoisessa olevalle entisen Taistelukoulun valaistulle kahden kilometrin ladulle (Annivaaran latu). Mikäli lunta on, mutta latua ei, voi ladun survaista leveämmillä retkisuksilla itsekin, kuten sen vajaan kilometrin pätkän, joka erottaa Annivaaran ladun Tuusulanjärvestä.

Tuusulanjärvi 

Lähtöpaikat:

  • Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34
  • Gustavelund, Gustavelundinpolku
  • Lottamuseo, Rantatie 39
  • Fjällbon puisto, Aleksis Kiven kuja
  • Halosenniemi, Halosenniementie 4

Latu: Jäälatu, valona kuutamo ja tähtitaivas, latuja jopa 15 km

Palvelut: Gustavelundin, Krapin, Onnelan, Lottamuseon, Huilin ja Härmän Ratin ravintolapalvelut sekä Fjällbon, Anttilanrannan ja Sarvikallion grillipaikat.

Tuusulanjärvi taiteilijakoteineen ja museoineen houkuttelee myös talvisin. Tunnelma järvenjäällä muistuttaa parhaimmillaan kanadalaista jouluelokuvaa, kun jäällä kiitää hymyileviä luistelijoita, potkukelkkailijoita, hiihtäjiä ja koirahiihtäjiä omilla väylillään. Hurjapäisemmät leijalautailijat viilettävät järven kirkasta jäätä pitkin. Aurinkoisena viikonloppuna jopa tuhannet talviulkoilun ystävät nauttivat lumesta, jäästä, pakkasesta ja auringonpaisteesta. Silloin rannan lukuisat ravintolatkin täyttyvät punaposkisista ulkoilijoista. 

Luistelureitin aurauslumelle pyritään tekemään luisteluhiihtoväylä ja latu, joka yhdistyy kunnanrajalla Järvenpään latuun. Näin järvellä voi hiihtää jopa 15 kilometriä pitkän lenkin, joskaan joka talvi latua ei saada tehtyä koko matkalle. Onnekkaissa oloissa voi onnistua yhdistämään Tuusulanjärven ladut Annivaaran ja Urheilukeskuksen latuihin, jolloin reitille tulee mittaa jopa 30 kilometriä.

Fjällbon puiston rannassa on itärannan suosittu nuotiopaikka, josta on vain muutama sata metriä Aleksis Kiven kuolinmökille. Sen naapurina on runoilija J.H. Erkon museoitu koti. Länsirannalla voi tunnelmoida tulen ääressä Anttilantilan grillipaikalla ja Sarvikallion virkistysalueen nuotiolla, jonne johtaa rappuset rantalaiturilta. Jos eväänä on vain pankkikortti, saa sillä herkuteltua vaikkapa Lottamuseon ainutlaatuisessa kanttiinissa.

Jäiseltä järveltä käsin maailma näyttää erilaiselta: liikkuminen on vaivatonta, välimatkat lyhenevät, katse kantaa kauas ja taivaalla kaartelevat linnut näkyvät helpommin. Myös Halosenniemessä asuneen taidemaalari Pekka Halosen mieltymys talvimaisemiin tuntuu luonnolliselta. 

Jos haluat vielä luistelemaan, vuokraa allesi luistimet Gustavelundin tai Onnelan rannasta. Jihuu!

Sarvikalliolta on upeat maisemat koko Tuusulanjärvelle.

Ruotsinkylän kyläladut

Lähtöpaikat:

  • Ruotsinkylän koulu, Rävbäckinkuja 29
  • Myllykylän kuntopolku, Gretanniementie 17
  • Professorin pytinki, Maisalantie 209
  • Alepa Lahela, Lahelanorsi

Latu: Moottorikelkkalatu perinteiseen hiihtoon, latuja jopa 40 km, josta puolet pellolla ja 1,7 km Myllykylän valaistulla lenkillä

Palvelut: K-Market Lahela ja Alepa Lahela sekä Myllykylän laavu ja Professorin pytingin nuotiopaikka

Ruotsinkylän pelloilla ja metsissä kiertää peräti 40 kilometrin latuverkosto.

Myllykylän Myllyn kuusihenkisen moottorikelkkapartion kunnia-asia on loihtia oivalliset ladut Ruotsinkylän ja Lahelan metsiin ja pelloille. Latupohja tarkistetaan syksyisin, jolloin raivataan vesaikkoa sekä korjataan tai nikkaroidaan purosiltoja. Ensilumen saavuttua koneisto onkin valmiina. Eipä siksi olekaan ihme, että kunnan ensimmäinen luonnonlumilatu saadaan yleensä Myllykylän valaistulle 1,7-kilometriselle kuntopolulle. Sen varrelle rakennettiin retkeilijöitä varten uunituore laavu nuotiokehineen syksyllä 2020. 

Myllykylän kuntolenkin varrella olevalla laavulla voi pitää taukoa nuotion ääressä.

Hyvälumisina talvina yhtenäistä latuverkkoa on tarjolla uskomattomat 40 kilometriä! Eikä Ruotsinkylässä tarvitse pelätä laturaivoa. Täällä sivakoijat tervehtivät toisiaan ja päivittävät kohdatessaan tuoreet tiedot latutilanteesta. Hiihdon tekee erityiseksi latujen vuorottelu metsätaipaleilla ja Tuusulanjokilaakson pelloilla. Välillä lykitään kärrypolkua, jota tiedetään kuljetun ainakin jo 1600-luvulla! Latujen risteyksissä on opaskylttejä ja latukarttoja, joiden perusteella on helppo valita itselleen sopiva lenkki. Paikoin alamäet ovat varsin vauhdikkaita, mutta niistä varoitetaan hyvissä ajoin. Noudata kiertosuuntaa!

Kaakkoisimmat ladut kulkevat Ruotsinkylän tutkimusmetsässä. Professorin pytingin, entisen metsämuseon tienoilla on kolmen kilometrin lenkki, jonka varren eksoottiset puulajit tuovat retkeen kiehtovaa sisältöä. Pytingillä on myös mainio nuotiopaikka, johon saa hankittua polttopuupaketin Tammikon Tallin nettikaupasta.

Latuja voi kirjaimellisesti hiihtää kylästä kylään. Onnekkaimmat käyttävät latuja jopa työmatkoihinsa. 

Ruotsinkylän peltoladut sopivat kaikenikäisille sivakoijille.

Mätäkiven ladut

Lähtöpaikka: Raition reitti, Korsontie 237

Ladut: Moottorikelkkaladut, 4 km

Palvelut: Koiramäen Pajutallin kahvila

Tuusulassa riittää hiihtomaastoja myös naapurikuntalaisille. Vanhan Tuusulantien itäpuolella humisevat tutkimusmetsän hongikot, joihin ladut ajaa Vantaan liikuntatoimi. 

Lähtöpaikkana on Raition reitin parkkipaikka, josta hiihdetään metsänhoitoluontopolun taukopaikalle asti. Siitä käännytään etelään ja ylitetään Korsontie ja jatketaan Jusslan teollisuusalueen reunaan, josta käännytään kohta länttä Seitsemän veljeksen vaellusreittiä pitkin. Juuri ennen Vanhaa Tuusulantietä käännytään pohjoiseen, kivutaan pitkähkö ylämäki ja saavutaan takaisin Korsontielle, jonka pohjoispuolella jo näkyykin tuttu parkkipaikka.

Tuusulan puolelle latuja tehdään kuvatun lenkin lisäksi pisto Kulomäentien sillalle, jonka jälkeen latu yhdistyy Vantaan kaupungin laajaan latuverkostoon. Sitä pitkin voi sivakoida niin Sipoonkorpeen kuin Helsingin Keskuspuiston porteillekin.

Kaikki iloitsevat talvesta.

Artikkeli: Mikko Lamminpää

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.