Tammiston arboretum – yksi maamme upeimmista puulajipuistoista

Tammiston arboretum on kiistatta yksi Suomen hienoimmista arboretumeista eli puulajipuistoista. Tammiston arboretum sijaitsee Karjalohjalla, joka kuuluu nykyään Lohjan kaupunkiin. Tammiston löytää kun kääntyy Karjalohjan kirkonkylästä Tallaantielle, jota pitkin kuljetaan noin 1,5 km kunnes eteen tulee Tammistontien risteys. Tammistontietä ajetaan vajaa kilometri ja ollaan perillä. Tammiston arboretum on kaikille avoin puulajipuisto. Huomioi kuitenkin liikkumisessa se, että alue on yksityisomistuksessa ja talojen pihat eivät kuulu arboretumin alueeseen.

tammisto1

Auton voi jättää vierailun ajaksi Tammiston tilan kohdalla olevalle parkkipaikalle. Parkkipaikalla päivystää toisinaan lauma huomionkipeitä vuohia, joita saa rapsuttaa.

tammisto2

Arboretumiin pääsee helpoimmin kävelemällä tietä pitkin noin 200 m tulosuuntaan ja mäen alapuolelta johtaa polku arboretumiin. Monet arboretumin puista on merkitty nimikyltein, joita näkyy jo tien varrella kasvavien puiden tyvillä.

tammisto3

Yleisölle avoin alue muodostuu Tammiston tilan päärakennuksen länsipuolen metsästä, joka rajoittuu rinteeseen, josta puolestaan avautuu näköala laaksoon. Arboretum jatkuu laakson eteläpuolella ja päättyy pellon reunaan. Laaksoa halkoo leveä polku, jonka reunalla on pieni lampi.

Tammiston arboretumin perustaja pro­fes­sori Gus­taf Komppa (1867−1949) aloitti kasviharrastuksensa kesähuvilallaan Vääksyssä 1900-luvun alussa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, etteivät eksoottiset kasvit menestyneet kovinkaan hyvin kesähuvilan karussa maaperässä, eikä ilmastokaan ollut paras mahdollinen. Vuonna 1919 Gustaf ja hänen vaimonsa Siiri hankkivat omistukseensa Tammiston tilan Karjalohjalta, jonne he siirrättivät kasvikokoelmaansa. Kokoelma käsitti kaksi junanvaunullista taimia, jotka istutettiin aluksi Tammiston pel­toon ja myöhem­min niitä alet­tiin siirtää metsälohkoille. Tammiston maaperä on kalkkipitoista ja kasvillisuus rehevää. Läheisen Lohjanjärven ansiosta ilmasto on monille eksoottisille kasvilajeille suotuisa.

Suomen Kuvalehti kirjoitti 1930-luvulla artikkelissaan seuraavasti: “Tammiston päärakennuksen etelä- ja pohjoispuolelle on rakennettu luonnonkivistä penkereitä, joilla nyt on mitä ihanampia ruusutarhoja. Kivien raoista pistää esiin kaikenlaisia kauniskukkaisia kivikkokasveja. Erilaiset kukkivat pensaat muodostavat ryhmiä ja aitoja. Niidenkin joukossa on paljon suuria harvinaisuuksia. Ulkomaalaiset havu- ja lehtipuut ovat kaiken taustana. Eräässä puutarhan osassa on lammikko ja siinä vesikasveja. Lammikon yläpuolella kiveenlouhitut portaat johtavat jyrkkää kallioseinämää ylös “alpeille”, ja mitä moninaisimmat kalliokasvit kurkottautuvat esiin jokaisesta kiven raosta ja kallion halkeamasta. Lammikon seutu rehevine kasvustoineen ja outoine lajeineen tuo eteläiset maat mieleen; se on Tammiston “tropiikki”. “

tammisto4

Komppa istutti Tammiston arboretumiin lukuisten perennojen lisäksi yli 700 puuvartista kasvilajia. Näiden istutusten tuloksena siellä kasvaa yhä tänäkin päivänä  yli 250 erilaista puulajia. Nykyisin niiden joukossa on myös lukuisia lajinsa paksuimpia yksilöitä Suomessa. Kuvassa oleva amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea) on yksi niistä jättiläisistä.

tammisto5

Rinteen näköalapaikalla on arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema pyöreä huvimaja. Tarjanteen tunnetuin luomus lienee kuitenkin Suomen kansallisteatterin rakennus Helsingissä. Huvimajan sisäänkäyntiä ovat reunustaneet ilmeisesti jonkinlaiset kaiteet, jotka nykyisin puuttuvat, mutta muuten rakennus lienee alkuperäisessä asussaan.

tammisto6

Tammiston arboretum on pinta-alaltaan vain vajaat neljä hehtaaria, mutta maaston korkeuserojen ja kasvillisuuden runsauden vuoksi se vaikuttaa huomattavasti suuremmalta. Huvimajan luota avautuu maisema sen alapuolella olevaan laaksoon.

tammisto7

Näkymä laaksosta kohti kukkulaa. Latvuston väritys ja sen luoma siluetti poikkeaa melko paljon tavanomaisista suomalaisista metsistä.

tammisto8

Syksyn ruska ei ollut vielä tätä kuvaa ottaessani edennyt ihan kaikkein värikkäimpään vaiheeseensa. Kuvasta erottuu oranssin sävyisenä hehkuva huntuvaahtera (Acer triflorum), joka on syysväreiltään eräs kauneimmista puista.

tammisto9

Arboretumin kätköissä lymyilee useita upeita puita. Vasemmassa kuvassa oleva pohjoisamerikkalainen keltakoivu (Betula alleghaniensis) on todellakin keltainen, niin kuin sen pitääkin syksyisin olla. Oikean puoleisessa kuvassa oleva jättituija (Thuja plicata) on myös kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tämä kyseinen yksilö on nimensä mukaisesti melkoinen jättiläinen ja yksi suurimmista Suomessa kasvavista.

Nykyisin Tammiston arboretumin omistaa Olli Muurainen. Alueella on parin viime vuoden aikana tehty runsaasti uusia istutuksia ja paranneltu kulkuväyliä. Kunnostustöissä ja uusien istutusten suunnitellussa on ollut mukana Tammiston arboretumin ystävät ry. Istutusten vuoksi kannattaakin katsoa mihin jalkansa asettaa, jos mieli tekee liikkua polkuverkoston ulkopuolella.

tammisto10

Olen vieraillut Tammiston arboretumissa useasti aikaisemminkin ja tällä kertaa olin paikalla syystalkoissa. Raivasimme arboretumin reunoille uusia istutusaloja ja harvensimme rehottavaa, luontaisesti syntynyttä taimikkoa. Talkoot pidetään pari kertaa vuodessa ja niihin voivat osallistua kaikki halukkaat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lopuksi vielä vähän kesäisempi näkymä Tammiston laaksosta.  Sakari Topelius kuvailee Karjalohjaa Maamme kirjassaan seuraavasti: “Salpausselän pohjoispuolella on Karjalohjan pitäjä, seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin kova ja ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa. Täällä menestyvät monet jalompien hedelmäpuiden lajit ja harvinaiset kasvit: kasvi- ja eläinkunta näyttää täällä rehoittavan kauniimpana kuin muualla maassamme.” Näihin Topeliuksen sanoihin on helppo yhtyä Tammiston kiemurtelevia polkuja kulkiessa ja puita tutkiessa.

Tammiston arboretum kartalla  ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit
N 6681206  E 319577

 

 

1 reply
  1. Miiku
    Miiku says:

    Voi kuinka kaunista. Aion itsekin seuraavaksi osallistua talkoisiin. Rakkaudesta Lohjaan.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.