Talvilounas Ukonniemen ravintolan näköalapöydässä

Aamusella mittari näytti kirpakkaa -15 °C pakkasta ja aurinko kiipesi lähes pilvettömälle taivaalle. Päätimme puolenpäivän aikaan lähteä lounaalle Ukoniemeen. Pakkasimme mukaan risukeittimen, kourallisen tammipalikoita, termarillisen kuumaa mehuaja Blå Bandin riistasienipataretkieväspussukan, joita maahantuoja lähetti Retkipaikkalaisille melkoisen läjän testattavaksi.

Jäljistä päätellen muutkin olivat jo uskaltautuneet Kalmalahen jäälle. Matkatessamme kohti Ukonniemeä saimme puhkoa potkureillamme neitseellistä lumikerrosta. Pakkaslumen alla oli hyvin luistava teräsjää.

Melkein Ukonniemen kärestä löytyi sopiva lounaspaikka järveen nojailevan männyn vierestä.

Kaffepannuun vettä lämpenemään ja risukeittimeen kuivia kuusenrisuja ja mukaan lähtenyt kourallinen tammipalikoita, joita tuttu puuseppä lahjoitti banaanilaatikolisen.

Niin mikä risukeitin? Risukeitin on kevyt retkikeitin, jossa peltipurkissa poltetaan nimensä mukaisesti vaikkapa risuja. Se on ekologinen vaihtoehto, eikä se polta maaperän kasvillisuutta. Liekki palaa avotulta puhtaammin ja kuumemmin. Laite sopii myös täydellisesti tee-se-itse-henkilöiden filosofiaan. Tarveaineissa ja kasaamisessa rajana on vain luovuu. Nyt käytössä ollut risukeitin ei ole myöskään hinnalla pilattu: IKEAn aterikko + muutamat kulmaraudat.

Keitin myös toimi. Ei mennyt kuin viisi minuuttia ja vesi oli kiehuvaa. Lorautimme vedet Blå Bandin retkieväspussiin, sekoittelimme ja odottelimme ohjeenmukaisesti 10 minuuttia evään tekeytymistä.

Mikäs siinä oli odotellessa. Saimme ihailla aurinkoista pakkaspäivää.

Sitten koemaistoimme evään. Riistasienipata mustaherukalla oli ihan herkullista. Tavallisesti sitä retkuillessa tulee syötyä leipiä ja makkaraa. Tämä eväs on kyllä hyvää ja kätevä valmistaa.