Tältä näyttää jylhä Julma-Ölkky laineilta käsin kauniina kesäpäivänä! Hossan kansallispuisto

Julma-Ölkyn rotkojärvi on maisemiltaan jotain aivan muuta kuin muutoin niin loiva- ja suorastaan lempeän pienipiirteinen Hossan kansallispuisto. Se on myös puiston ainoa osa joka sijaitsee Kuusamon puolella, muun puiston ollessa Suomussalmea. Vierailin Hossassa viime viikonloppuna, sillä se on yksi lempikansallispuistoistani. Koska oli todella kuuma, piti hieman miettiä liikkeitään. Niinpä päätimme suunnata heti aamukymmeneltä Julma-Ölkyn kioskille ostamaan liput veneeseen.

Lähtöpaikka kartalla

Kioski lepäsi puiden katveessa ja ympäröivä luonto vastaanotti jälleen uutta hellepäivää. Niin teimme mekin, kun läästimme aurinkorasvaa ihollemme. Muutama rohkea ja reipas retkeilijä suuntasi kävellen Julma-Ölkyn reiteille, jotka myös alkavat tästä. Reitit ovat hyvin haastavia korkeuserojen vuoksi. Pidemmästä reitistä eli Ölökyn ähkäsystä (10 km) löydät retkitarinan täältä.

Ostimme liput, ja pienen hetken jälkeen veneen kuljettaja kutsui meidät alukseen. Oman seurueemme lisäksi mukaan liittyi vain yksi pariskunta.

Melko pian veneen irtaannuttua rannasta ja puksutettua kohti Julma-Ölkyn jylhimpiä syövereitä alkoivat pystysuorat kalliot maalata maisemaa.

Kuski pysäytti veneen hurjan kalliojyrkänteen alle ja osoitti meille kalliosta punertavana juuri ja juuri erottuvan kalliomaalauksen. Se onkin kuulemma koko Suomen pohjoisin löydetty kalliomaalaus. Löydätkö sen alta kuvasta?

Hossassa on kuuluisa kalliomaalauspaikka, Värikallio, melko lähellä tätä paikkaa. Siitä voit lukea lisää täältä. Värikallion hahmoja on mukana myös kansallispuiston tunnuksessa.

Matkan jatkuessa kuski osoitti meille myös kallioseinämästä puiden keskeltä iloisesti lorisevan Sateenkaarilähteen, joka näin aamusella oli valitettavasti kokonaan varjossa ja siten vielä kovin synkkä. Kuulemma auringon osuessa putoukseen siinä voisi nähdä sateenkaaren värejä. Tämä kannattaa siis huomioida kun suunnittelee osallistuvansa tälle veneretkelle!

Pirunkirkko-halkeama sen sijaan oli hyvin selkeästi havaittava.

Järven vesi oli tummaa. Puita kiikkui hurjan näköisillä paikoilla siellä täällä aivan veden yllä, juurillaan näyttivät kasvavan kuin suoraan kalliosta. Puut ja kasvit ylipäänsä tuntuvat löytävän konstit kasvaa mitä merkillisimmissä paikoissa.

Julma-Ölkyn kanjoni on useita kilometrejä pitkä murroslaakso, johon on muodostunut Julma-Ölkyn rotkojärvi. Järvi on noin kolme kilometriä pitkä ja kapeimmillaan vain 10 metriä leveä. Järvellä on syvyyttä noin 50 metriä ja sen pinnasta kohoaa kallioseinämä jopa 50 metrin korkeuteen.

Lähde: Luontoon.fi / Hossan nähtävyydet

Jossain vaiheessa alitimme riippusillan. Minua kouraisi vatsanpohjasta pelkkä sen näkeminen – tiesin, etten olisi uskaltanut kävellä siitä yli. Onneksi ei tarvinnut.

Pian sillan jälkeen ahtauduttiin kahden todella korkean ja jyrkän kallioseinämän välistä paikkaan, jossa vesitie päättyi ja piti kääntyä ympäri. Juuri tämä paikka oli mielestäni veneretken hienoin. Tunnelma järven pohjukan eristäytyneessä ”sopessa” oli jotenkin ihanan kaukainen ja salaperäinen. Sellainen, no, eristäytynyt. Ja kalliotkin olivat kaikkein vaikuttavimmillaan.

Rotko ei toki lopu tähän, vaikka veneellä ei eteenpäin pääsekään. Rotko jatkuu vielä kauas eteenpäin ja jonkin matkan jälkeen sieltä löytyy Ölkynperän laavu, joka toimii Ölökyn ähkäsyä taittavien patikoijien taukopaikkana.

Mainitsenpa vielä että kioskilla näytti olevan myös kanoottivuokrausta ja mainiot puitteet lähteä melomaan. Sellainenkin vaihtoehto siis on. Venekyydin aikataulut ja hinnaston sekä myös kanoottivuokrahinnaston löydät täältä: julmaolkky.fi.

Päätarkoitus Hossa-reissullani oli päästä snorklaamaan alueen ihanissa kristallinkirkkaissa vesissä. Kävin mm. tapaamassa haukea Muikkupurolla – siitä kirjoitin tarinan tänne.

Instagram @jonna_saari

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.