Tällainen on historiallinen Ruijanpolku

”Rannaton erämaa asuinmaana, Pyhät Nattaset pohjoisen äärillä, sininen taivas kattona. On Sompiossa aavaa ja jänkää. Mutta on myös iänkaikkista korpea. Rimpiset aapamaat antavat kulkijalle kumminkin uutta väkeä ja voimaa.”

Samuli Paulaharju teoksessaan Sompio, 1939.

Janareitti n. 35 km
Useita tuli- ja taukopaikkoja: Sompiojärvi, Terävä-Nattanen, Kaptukaislammit, Sivakkaoja.
Eteläinen lähtöpaikka
Vaikea reitti

Mietitäänpä aikakautta ennen maanteitä ja autoja. Pohjoisen kulkureittejä olivat joet, ja siellä mihin veneellä ei päässyt, oli turvauduttava apostolinkyytiin eli omiin jalkoihin. Talvella matka taittui hiihtämällä tai porokyydillä. Norjan puolelle Jäämerelle matkattaessa tärkein kulkuväylä oli Ruijanpolku, joka Rovaniemeltä Sompion kautta vei Pielpajärvelle ja edelleen Inarijärven yli koilliseen kohti Jäämerta.

Varhaisimmat merkinnät Ruijanpolusta ovat jo 1500-luvulta. Kulkijat olivat paikallisista kruununvouteihin. Nälkävuosina ihmisiä vaelsi reitillä kauempaakin Suomesta, Kiannaltakin asti onneaan etsimään. Matkoihin kului viikkoja, ja kaikki eivät päässeet perille koskaan.

Sompiojärven polun alkupää

Sompiojärveltä Nattastunturien yli edelleen Kiilopään länsipuolitse kulkeva polku oli Ruijanpolun kesähaara. Reitti jatkui Törmäsestä Ivaloon ja sieltä Pielpajärvelle, jossa siihen aikaan oli Inarin kirkko ja keskus. Pielpajärven 1750-luvulla rakennettu kirkko on edelleen pystyssä ja se on varsin oiva päiväretkikohde. Lisää voi lukea tästä.

Ruijanpolku nykyään

Ruijanpolusta on kunnostettu 35 kilometriä pitkä osuus viralliseksi retkeilypoluksi välillä Sompiojärvi–Laanila. Reitin varrella on laavuja ja tulentekopaikkoja. Polun eteläisessä lähtöpisteessä Sompiojärvellä on kota ja laavu tulipaikkoineen. Terävä-Nattasen juurella on tulipaikka, ja Kaptukaislammilla laavu. Kaptukaislammit eivät ole luonnonpuiston aluetta, vaan kuuluvat Urho Kekkosen kansallispuistoon.

Kiilopään juurella reitti saapuu Sivakkaojan laavun tuntumaan ja jatkaa siitä pohjoiseen. Tällä välillä ei ole enää tuli- tai taukopaikkoja ennen pohjoista päätepistettä, Laanilaa. Kyseinen 7 kilometrin matka ei sijaitse luonnonpuiston eikä kansallispuiston alueella.

Tämän nykyisen Ruijanpolun varrella voi edelleen nähdä puissa olevia merkintöjä, sekä kivistä kasattuja korkeita kekoja, jotka toimivat tuohon aikaan reittimerkkeinä. Harmi, että tänä vuonna joku käytti oman käden oikeuttaan ja hajotti osan kivisistä reittimerkeistä.

Ruijanpolun historialliset reittimerkit, merkintöjä puissa ja taustalla kivistä kasattu keko.

Retkeilijälle reitti antaa tunnelmaltaan erilaisen kokemuksen kuin missään muualla. Historiallisen reitin alkuperää on kunnioitettu jättämällä se mahdollisimman alkuperäiseksi, vanhoine reittimerkkeineen. Maastossa on kosteikkoja, joiden ylitys taittuu pitkoksia sekä siltoja pitkin.

Luonnonpuiston säännöt

Jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa hyvin tarkasti suojellussa Sompion luonnonpuistossa. Luonnonpuiston ohjeet ja säännöt löydät täältä. Esimerkiksi yöpyminen luonnonpuiston alueella on sallittua ainoastaan reitin lähtöpisteessä Sompiojärvellä – seuraavaksi yöksi on siis käveltävä luonnonpuiston ulkopuolelle Kaptukaislammille saakka, jossa on laavu ja telttailumahdollisuus.

Tutustu alueen ohjeisiin huolella ennen retkeäsi ja tarkista kartalta, missä sijaitsevat reitin rakenteet kuten tulipaikat. Reitti kulkee pitkälti luonnonpuiston rajojen sisällä, eikä siltä näin ollen saa kyseisellä osuudella poiketa. Lue lisää siitä, millaisia sääntöeroja on luonnonpuistossa verrattuna kansallispuistoon.

Ruijanreitti on janareitti, mutta sen varrelta lähtee 1,6 km suuntaansa oleva pisto Terävä-Nattasen huipulle. Tämä pisto on myös virallista reittiosuutta, eli sinne saa kulkea. Reitti on loppuosastaan erittäin vaativa. Pyhä-Nattanen ja Terävä-Nattanen ovat Nattastuntureista ainoat, joiden huipulle on luvallista kiivetä. Terävä-Nattasen juurella on myös tulipaikka liitereineen, mutta siinä ei saa yöpyä.

Me emme tällä omalla retkellämme Terävä-Nattaselle nousseet.

Seinätunturi

Sompion luontoa

Vuonna 1956 perustetussa Sompion luonnonpuistossa on erittäin monipuolinen lintulajisto. Retkeilijä harvoin pääsee näkemään lokin istuvan käkkärämännyn nokassa keskellä erämaata, mutta täällä sekin tuli koettua. Päiväpetolinnuista voi maakotkan, kalasääsken ja piekanan lisäksi bongata myös merikotkan. Luonnonpuiston nisäkäslajisto on laaja, uhanalaisesta saukosta satunnaisesti Suomen suurpetoihin kuten karhuun, ahmaan ja susiin.

Ainutlaatuinen Nattastunturien kivilaji on Nattasten graniittia. Sen laattamainen halkeilu aiheuttaa tunturilakien jylhät pahtamuodostelmat.

Aapasuo

Sompion luonnonpuisto kuuluu eittämättä Suomen arvokkaimpiin erämaa-alueisiin. Oli huikea kokemus taivaltaa hetkisen kaiken tämän kauneuden keskellä. Jospa Ruijanpolun puut, kivet ja kannot osaisivat kertoa kaikista niistä, jotka ovat reitillä ajan myötä kulkeneet.

Enimmin sitä mitä olen erämaista etsinyt, se oli ollut maailma jossa eli yhä luonnon ja ihmisen välinen koskematon alkuperäisyys.”

Samuli Paulaharju
Terävä-Nattasen juurella oleva tulipaikka

Kulkuyhteydet Ruijanpolulle

Vuotson kylästä, valtatieltä nro 4 (E75) itään lähtevää Sompiojärventietä pitkin pääsee Ruijanpolun alkupisteeseen Sompiojärven rantaan. Lähtöpisteessä on hieman tilaa autoille sekä muun muassa laavu ja kota. Sompion luonnonpuiston etelälaidan halki kulkeva Sompiojärven metsäautotie on kesäisin ajettavissa, tien kunto on kuitenkin vaihteleva. Tien kuntoon liittyvissä asioissa kannattaa olla yhteyksissä Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehiseen Saariselällä. Talvikunnossapitoa tiellä ei ole.

Retken voi aloittaa myös reitin pohjoispäästä, Laanilasta. Laanila sijaitsee Saariselän matkailualueella. Laanilaan on matkaa Vuotsosta pohjoiseen valtatie nro 4 (E75) pitkin noin 35 kilometriä, Ivalosta noin 30 kilometriä etelään. Laanilassa Ruijanpolulle pääsee Saariselän alueen kesäreittien lähtöpisteestä.

Myös Kiilopään tieltä pääsee Ruijanpolulle, jos haluaa kulkea vain osan reitistä. Kiilopään tien varresta on opasteet polulle ja pysäköintialue.

Kakslauttasesta ja Kiilopäältä on myös reittiyhteys Ruijanpolulle Saariselän alueen merkittyjä polkuja pitkin.

Lue lisää:

Luontoon.fi: Ruijanpolku – katso reitin esittely, palvelut sekä ohjeet ja säännöt

Tiedätkö mitä eroa on kansallispuistolla ja luonnonpuistolla?

Retkeilijä, hallitsethan oman jätehuoltosi?

Lämmin kiitos artikkelin tietojen tarkastuksesta Urho Kekkosen kansallispuiston väelle.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.